Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[offroadjouni]

Loma alkoi joten pääsi taas jatkamaan talliharrastusta. Räystäskourut ja syöksytorvet on odottaneet rästilistalla, joten niistä aloitettiin. Ajattelin että vuokraan jonkun kuukulkijan tai vastaavan härvelin jolla pääsee asentamaan räystäitä, mutta testasin kuitenkin että miten Jeeppi toimisi alustana. Tämähän toimi (tietenkin) sen verran hyvin, että kuukulkija sai jäädä vuokraamoon. A-tikkaat kiinni katolle parilla liinalla autoon ja maastokelpoinen tellinki on valmis. Onneksi on oma työmaa niin saa tehdä asiat juuri niin turvattomasti kun itse haluaa. Pitkät räystäskourut oli 6-metrisiä, mutta nekin oli helppo asentaa yksinään tikkaiden päältä tuonne melkein 5 metrin korkeudelle.



Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.



Sitten paljon päänvaivaa aiheuttanut sivuovi jolla kokoa 3000x2500 mm. Sivuovea ei ole nostettu kertaakaan ylös ennen tätä viikkoa, kun nosto-oven kiskoja ei ollut asennettu. Siltanosturi aiheutti sen että sivuoven vaakakiskoja ei voi kiinnittää kattoon, vaan niille piti tehdä tälläiset ulokkeet johon kiskot on kiinnitetty. Pääovi on kiinnitetty normaalisti kattoon ja silta rullaa korkeussuunnassa pääoven alapuolella ja sivuoven yläpuolella. Jousimekanismille piti myöskin rakennella uusi paikka ja siinäkin kului pari yritystä ennen kuin ovi lopulta mahtui aukeamaan ylös asti. Vaakaulokkeessa näkyvät mutkat johtuu puhelimen panorama-kuvasta, ei siinä oikeasti tuollaista epäjatkumoa ole. Ovitorin sähköinen moottori odottaa vielä asentamista - siihen asti ovi nousee käsitoimisesti.



Loppukevennyksenä vielä perheen pienimmät nosturilla: Taaempi on lasten kaksipaikkainen sähkö-Jeeppi ja etummainen "lapsille ostettu" RC-auto joka on kyllä iskän käytössä. Hurjasti kulkee tuollainen.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Syöksytorven alapää tulee asennusohjeen mukaan olla >= 300 mm maasta ja asensinkin sen tuolle korkeudelle. Ensimmäiset sateet kun tuli niin näkyi kuinka tuuli roiskii sadevedet sokkelille. Asian korjasin asentamalla tyylikkäät haitariputket kunkin syöksytorven ja rännikaivon väliin. En kyllä ymmärrä minkä vuoksi torvet ohjeistetaan jättämään noin lyhyiksi - jos olisi tuonut ne vaikkapa 150 mm korkeudelle niin ei olisi tarvinnut noita epäesteettisiä haitareita lisätä vaan syöksytorvi olisi hoitanut itse tehtävänsä.

Juu, torven pää ~100-150mm rännikaivon yläpuolella ja niin että syöksytorven takareuna on suunnilleen rännikaivon sokkelinpuoleisen reunan tasalla tai vähän taaempana niin aika hyvin osuu vedet silloin kaivoon.
Kaivohan pitäisi olla sen 200-300mm seinästä irti jolloin teoriassa torvesta vedet osuu sinne kaivoon - mutta jos syöksytorvi on ohjeen mukaisen 300mm maasta niin etenkin tuulisella kelillä vedet on pitkin sokkelia.

[offroadjouni]

Päivitystä taas. Kesällä tuli asennettua ilmanvaihto, ja päädyin aikaisemmassa kuvassa esitettyyn vaihtoehto #1:een.



Ilmanvaihtokone on sijoitettu parvihyllylle niin että ulkoilma otetaan tallin eteläseinän läpi ja jäteilma pusketaan ulos itäseinästä. Ilmanvaihtoputket kulkevat parvihyllyn alapinnassa. Kiinnitykset hoidin reikänauhalla parvihyllyn vaneriin.



Asennuksen aikoihin oli kovia helteitä, ja LTO toimii silloinkin hyvin. Tallin sisälämpö pysyy melko hyvin vakiona vaikka ilma vaihtuu. Tallissa ilma on ollut aina vähän tunkkaista, mutta kun ei ole paremmasta tiennyt niin ei ilmanvaihtoa ole juuri kaivannut. Nyt kun koneen kytki päälle, niin tuli alkuun aina hämmästynyt olo kun tuli talliin sisään eikä tunkkainen ilma tullutkaan vastaan. Ei ilmanlaatu vedä vieläkään ihan vertoja normaaleille asuinrakennuksille mutta öljyjen yms hajut on kyllä pudonneet murto-osaan aikaisemmasta.



Sähköjohtojen vetoa olin miettinyt jo pitkään, ja todennäköisimpänä vaihtoehtona asennustapana pidin tikashyllyjä tai lankahyllyjä. Aloin kuitenkin miettimään että kuinka johdot saisi kulkemaan noiden ilmanvaihtoputkien kyljessä, ja päätin kokeilla taivutella reikänauhasta kannakkeita jotka sitten liimataan uretaaniliimalla putken takaseinustalle. K600 jaolla näitä sitten asentelin ja niistä tuli ihan kohtuulliset tilaasäästävät ja edulliset kannakkeet.




Ilmanvaihtokoneesta ulos menevät putket pitää eristää ja tavoitteena oli löytää joku riittävän siistin näköinen ja paloturvallinen materiaali. Päädyin 100 mm eristepaksuudella olevanan sujutettavaan Isover Climcover Alu2 125/100 -eristeeseen, josta kulmia leikkailemalla syntyy kohtuullisen siistiä aluminiiteipillä liimattavaa pintaa. Leikkaaminen onnistuu kohtuu hyvin samalla erikoistyökalulla jota käytin aikaisemmin ekovillalevyjen leikkaamiseen: Käsisaha josta on lamellilaikalla pyyhkäisty hampaiden sivulle harittavat piikit pois.



Asennuskin tuntui onnistuvan muuten nätisti mutta ylhäältä tulevan ulkoilman putki ei meinannut asettua paikalleen lisäeristeen kanssa ilman pientä väkivaltaa. Eristeet meni vähän kasaan tuon taistelun tiimellyksessä, mutta koitan jatkaa elämää näistä rypyistä huolimatta.

[pee]

Tuloilman saattolämmitys päällä ⬆️❓

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja pee

Tuloilman saattolämmitys päällä ⬆️❓

Tavallaan... Koneessa on mahdollisuus ohittaa LTO-kenno painamalla tuota nappia:

• Kesätoiminnossa LTO ohitetaan kun tulolämpö nousee yli kennon ohitukselle asetetun arvon. Olen säätänyt tämän minimiin, joten kenno ohitetaan käytännössä aina kun ollaan kesämoodissa. Jälkilämmityksen valo on pois päältä.
• Talvitoiminnossa LTO-kenno on käytössä aina. Sähköinen jälkilämmitys kytkeytyy päälle jos tulolämpö putoaa alle asetetun +10 asteen (minimi mihin voidaan säätää). Jälkilämmityksen valo palaa aina riippumatta siitä onko vastus oikeasti päällä vai ei.

Pidän tuota talvitoimintoa päällä myös kesäisin, koska LTO pyrkii pitämään sisälämmön vakiona, eli kuuma ilma ei tule sisään. Kesätoimintoa käyttämällä ilmaa voisi vähän jäähdyttää kesäöisin, mutta en tuon tehoa ehtinyt juuri testaamaan. Tarkoituksena on vielä kytkeä jälkilämmityksen vastus kokonaan pois käytöstä, koska en halua että se alkaa lämmittämän sisätilaa koskaan. Näin ainakin kuvittelen tällä hetkellä - katsotaan muuttuuko mieli kun kylmä ilma puhaltaa niskaan talvella.

[JiiPee]

Koneelle näkyy olevan hyvä paikka lähellä kylmiä, eli kanavissa on vähän eristämisen tarvetta. Tämä helpottaa aina toteuttamista. Ohjausmahdollisuuksia näyttää myös olevan hyvin.

Oman tallin IV-kone on niin vanha/perus/halpis, että siinä on toimintaa ohjaamassa vain pari termostaattikytkintä: jälkilämmitys + jäätymisen esto. Puhaltimet pyörivät aina samalla jännitteellä (AC-puhaltimet). Jos jäteilman lämpötila menee alle termostaatin valvoman rajan, pysähtyy tulopuhallin (lämmönvaihtimen jäätymisen esto). Jos tuloilman lämpötila menee alle termostaatin valvoman alarajan, kytkee termari 500 W jälkilämmitysvastuksen päälle. 90-luvun tekniikka ovat.

Noin siis vakiona. Ajattelin laittaa sen kuitenkin vielä käyttöön. Paikka tuli lopulta vähän turhan kauaksi kylmistä rajapinnoista ja eristämistä tuli jokunen metri enemmän, mutta elämä on

Erotin puhaltimet toisistaan ja jälkilämmityksen ohjauksen. Nämä menevät nyt talotekniikan ohjauskaappiin, missä on puhaltimia varten AC-säätömuuntaja ja sen perässä relelähdöt. Toimintojen ohjausta varten on Siemens'in logiikka, joka saa mm. lämpötilatiedot kanavista ja ulkoilmasta, sekä poistosuodattimen paine-erosta. Ilmanvaihto pysäytetään siksi aikaa, kun olosuhteet ovat liian epäedulliset.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Koneelle näkyy olevan hyvä paikka lähellä kylmiä, eli kanavissa on vähän eristämisen tarvetta. Tämä helpottaa aina toteuttamista.

Tämä olikin pääasiallinen syypää LTO-koneen sijainnille. Ajattelin että jäteilman putken pituus kannattaa minimoida ja toissijaisena muuttujana ulkoilman putken pituus.

Askartelin paskartelin tiskipöydän talliin. Olin jo hankkinut isomman kokonaan rosterisen, mutta päädyin tähän pienmpään tilan säästön vuoksi. Talossa on keittiön tasot tehty tuollaisesta massiivipuulevystä jota oli jemmattu pieni pala vintille kun siihen oli kairattu reikä allasta varten. Siitähän se idea sitten lähti että teen tuosta ylijäämäpalasta tason tallin tiskipöydälle. Kun sahasin siihen reijän tiskialtaalle niin keksin että taas yli jäänyt epäreikä pitäisi saada hyötykäyttöön. Siitä tuli pystyseinä johon kiinnitin läpivirtauslämmittimen ja sisäpuolelle veden jakotukin. Materiaalin hyötykäyttöä siis. Huomaa taustalla käden heilautuksella toimiva käsipaperin annostelija.



Tajusin vasta tässä syksyllä että lumiesteet on pakollinen turvavaruste kulkuväylien kohdalla lopputarkastusta ajatellen. Tarpeen oli siis asentaa lumitesteet vähintäänkin toiselle sivulle sivuoven vuoksi. Mietin jo että voisiko sen välttää teippaamalla oveen lapun "ei talvikunnossapitoa", mutta päädyin asentamaan esteet kummallekin sivulle kun lapset kuitenkin liikuskelee tallin ympäristössä. Katolle ei ole kiinteitä tikkaita eikä minulla ole muutenkaan riittävän pitkiä tikkaita, joten homma alkoi etsimällä vanha pesäpallo ja sitomalla siihen naru.



Pallo lensi tallin yli ja narun avulla vedin kiipeilyköyden harjan yli. Sidoin toisen pään köydestä Jeeppiin...



...Ja toisen pään Jeeppiin. Jeepin katolle nostin taas A-tikkaat ja niitä pitkin pääsi kiipeämään katolle.



Kiipeilyvaljaissa oli aika kätevä työskennellä katolla kun pystyi nojailemaan tyhjän päälle lumiesteitä asentaessa. Puolisen päivää meni yksinään touhutessa ja asennus oli valmis ilman isompia ongelmia. Google Photosin tyylittelemä kuva todisteena.



Sitten vielä panomaaralla otettu kuva sisältä nykykuosissaan. Hommat alkaa olemaan valmiina lopputarkastukseen. Ainoa puuttuva asia taitaa olla rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (wtf?) joka pitää vielä kirjoittaa. On se hyvä että tälläinen kirjanen vaaditaan lopputarkastuksessa kun tuskin olisin oma-aloitteisesti sellaista tehnyt. Paineilmaverkko ja pakokaasuimuri pitää vielä rakennella jossain vaiheessa.