PäHäMa Venäjän safari helatorstai 27.5 - 2.6.2019

[mikjus]

Torstai

Leiritunnelmia aamulta.









UglyHJ ja Pihlajan Toni olivat saapuneet illalla. HJ on aika vakuuttavan näköinen 44" boggereilla.



Takaovia hieman joutunut muokkaamaan.


Vastarannalla näkyy Pamelan monttuleiri


Lähdettiin koko porukalla alalenkille joka heittää hevosenkengän takaisin kohti Pamelaa. Nyt tosin tarkoitus scoutata reitti idemmässä menevälle uralle. Alussa on pehmeä lutakko jonka kiertokin
on varsin haastava ja vähän kaikkia vinssaillaan ja toiset niin jumissa että tarvitaan monta vinssiä. Samulilta paukahtaa puunkierroissa murros.













Jopalla ongelmia huonojen akkujen kanssa ja ei vinssi oikein jaksa vetää.


Tipasta menee aivan hetken päästä murros.






Tässä vaiheessa tiedän että alkaa kestämään ja lähden tavoittelemaan
kärkeä, tarkoituksena lähteä etsimään uutta reittiä.





Reitillä on ojia joista joutuu jo vinssaamaan yli. Saavutan keulan kun noustaan pehmeästä vähän korkeammalle mäen päälle. Siitä laskeudutaan taas
passien kautta niitylle. Kaken kuskin lasi hajoaa kalleellaan olevaan puuhun. Katsoin edellä menevää autoa jonka takapää kallistaa puuta päin rajusti. Siitä ei rättikatolla mennä
joten viereistä kivikkoa pitkin pitää luotsia ohi. Saavutaan ekalle isolle niitylle ja pidetään ruokatauko.





Reitti jatkuisi pohjoiseen ja koukkaisi hieman itään. Koivikko välissä
on vaan veden vallassa joten jostain syystä reittiä haetaankin vastakkaisesta suunnasta.











Pienen ryteikön jälkeen saavutaankin selkeämmälle uralle ja tavoitetaan lopulta katkoviiva jota etsittiin.



Selviää miksi niittyjen väli on veden vallassa. Majava taas asialla.



Lasse käy ajamassa uraa etelään mutta sinne päin se vaan paranee ja vanhoja tukkipinoja on uran varrella. Jatketaan poihjoiseen selvää koneuraa.
Pian selviää miksi ylempi niitty lainehtii kun löydetään majanvanpato joka on nostanut vedenpintaa pari metriä. Padon jälkeen noustaan niitylle jolle menee noin puoleen väliin poikittaisita tukeista tehty väylä.



Jäädään niityn laitaan odottelemaan.





Käyn katsomassa niityn laidassa olevaan jokelan tilan raunioita, siitä ei ole kuin 200-300m paikkaan jossa ollaan
käyty joskus kääntymässä. Siihen olisi varmasti päässyt ruokatauko niityltä kun olisi ajanut vähän pohjoiseen ja sitten itään kohti jokelaa.







Jokelan rauniot.





Jatketaan uraa pohjoiseen. Reitti
paranee kovaksi tiepohjaksi ja pian saavutaankin rauniolle josta toinen ura olis tullut ylös. Pojat harrastaa mutasotaa ja mahapainia viereisellä niityllä.







Päätetään ajaa reitin varsinainen paluu takaisinpäin. Niittysarat on pehmeitä ja multa lentää kun pitää vauhdilla koittaa edetä. Pian saavutetaan jälki jota on jo ajettu. Päätetään ajaa takaisin vastakarvaan parin ekan
ojan yli. Vikan ojan jälkeen Ilkalla alkaa ongelmat kun vinssi ei toimi kunnolla. Selviää että yhden akun kenkä on sulanut. Parilla ekalla autolla ei sellaista ole joten odotetaan
loppuletkaa jotka lähtivät liikkelle hieman viiveellä (mahapaini). Jatketaan Roopen kanssa eteenpäin tarkoituksena tutkia eteläisempi reitti. Kartan luku vierhe ja vahingossa otetaankin väärä risteys ylös
joka vie valkolammen rantaan. Täältä ei ole koskaan ajettu mutta lähdetään koittamaan . Kaltevassa rinteessä kulkee kinttupolku mutta siihen juuri mahtuu autolla.




Loppupäässä menee niin kaltevaksi ja ahtaaksi että tiputetaan viereiseen suohon. Sitä pystyy tarkasti hiipimään eteenpäin.



Päästään reitti läpi hiekkatielle ja koitetaan opastaa perässä tulevia.



Perästä kuuluu uutisia että jeepistä hävinnyt vedot edestä ja pian myös että kone on vainaa. Aamulla sahari kertoi että kone pitäisi varmaan vaihtaa kun kylmänä pitää jo aika meteliä. Loppuletkasta osa tulee valkolammen laitaa mutta osa lähtee jeepin kanssa isoa passia ylittämään. Siinä onkin sitten talkoot kun täysin rampa jeep vedetään lutakon läpi. Kolmen auton vinssillä onnistuu lopulta. Yritin huudella perään että pois pääsisi ihan hiekkatietäkin kun kiertäisi muutaman kilsan lenkin.

Palataan takaisin Pamela leirin männikköön.





Jeepin pelastajatkin saapuvat jossain vaiheessa iltaa/yötä. Siinä vaiheessa osa porukasta on jo unten mailla.

[mikjus]

Perjantai

Laalaa lähtee aamulla kotiin koska on saanut ikävän flunssan edellisen päivän vaatteiden kastelun takia. Ilkka ja Kempin Jussi lähtee katselemaan Kempin kotipaikkoja lähistölle.

Otetaan suunta kohti Vuoksenrantaa josta otetaan oikaisu uuden radan huoltotietä pitkin Räisälään menevälle tielle.








Räisälään menevältä tieltä käännytään uralle joka vie alkuperäisen luotisuoran välitielle. Sieltä
olisi tarkoitus hakea uusi reitti suursuon päälle. Uralle on yllättäen metsätyöt menossa ja ajetaan hetken matkaa krazin perässä. Jatketaan matkaa mutta huomaamatta ura kääntyykiin
väärään suuntan ja otetaan uparit. Ollaan upareiden aikana "laalaan suorakulman" päässä, se on uusi lassen suunnitelema reitti jota ei ole ajettu mutta se on nyt todistettavasti ainakin osittain olemassa.
Palataan muutaman sata metriä takaisin ja uudelle uralle, jolle ei onneksi ole metsäkoneet kulkeneet. Pian saavutetaan piste josta viimeksi tultiin tälle uralle ja nyt eteenpäin on täysin ajamatonta reittiä.
Matkalla merkkaan reittipisteen paikaan josta mielestäni tulee ura lännestä, sieltä olen suunnitellut reittiä joka kulkisi niittysuon kylän talojen kautta tänne. Samalla alkaa iso pehmeä niityalue. Se on aivan herkku ajaa kun pistää ison pykälän silmään, pistää trepadorit pyörimään ja katselee kun tanner ropisee alas monen metrin korkeudesta.











Niityn jälkeen suunnattaan hieman sivuun urasta koneuralle joka kiertää nyppylän päälle. Siitä heitetään lenkki takaisin niitylle ja kohti seppälä nimistä taloa.
Ensi kerralla kannattaa aja suoraan niittyä pitkin Seppälään venäläisen genshtab kartan mukaan. Koneura on aika rytöä. Seppälän raunioissa pyöritään hetki.
Navetan lukko, niittokoneen terää yms. rautatavaraa löytyy.

Seppälä.









Rauniolta jatkuu koneura hetken matkaa parempana mutta muuttu sitten melko kantohelvetiksi jossa pitää ajaa tosi tarkasti. Saavutaan
isolle ojalle josta haaveilin että mentäisiin yli. Yksi hyvä paikka löytyy mutta siitä ei aivan selkeää reitti ole eteenpäin.
Hieman idemmässä olisi varmaan ollut lopulta parempi paikka Rajala nimisen talon luona. Päätettiin kuitenkin lähteä ojasta yli kohti Haikanpää nimistä rauniota.
Alkuun päästään jotain satoja metrejä mutta sitten pitää laittaa sahamies kävelemään eteen tekemään reittiä. Tavoitetaan ojalinja jota pitkin jatketaan ylös.
Jossain vaiheessa reitti alkaa häviämään ja jalkaudutaan taas etsimään reittiä.
Edessä on isoja kaivettuja ojia mutta ne menevä niin limittäin että pääsisi välistä. Kävelen tosi pitkälle enkä silti löydä poikittais uraa. Palataan takaisin ja löydetään selvästi liputettu ura. Se jatkuu
länteen. Palataa takaisin autoille ja otetaa 90 käännös länteen. Oja on tosin pehmeä ja toisena autona joudun jo vinssailemaan. Onneksi nousee kuivempaan metsään josta jalkamiehet
edellä etsii reittiä haikanpää raunioille. Ne löytyvät mutta vieläkään ei mene ihan selvää uraa ylös.

Haikanpää.


Lopulta kuitenkin reitti taistellaan läpi ja männikkökankaan jälkeen edessä on
tuttu hiekkatie. Meinasi jo välillä usko loppua ja piti kaivaa vanhoja reittiviivoja esille että olihan siellä joku ura vastassa.





Simppa on tulossa "taksilla" leiriin, Muukkonen ja Väänänen ovat tuomassa häntä perille. Tekstarein ja puhelimessa koitetaan opastaa perille. Lopulta mäkkälä lähtee vastaan.
Loppu letka saapuu ja lähdetään uraa itään. Se muuttu tosi leveäksi ja pehmeäksi. Tämä on varmaan se leveä kuratie turvesuon laidalla jota muistelen. Nyt se ei ole ollut käytössä ja kasvaa heinää.
Noustaan kovemmalle ja uran vieressä on pieni hiekkakasa jonka taakse laitetaan leiri. Simppa on jo siellä odottamassa.



Uusi reitti on varsin hyvä kun muutama kohta vielä selvitetään ja ajetaan ehkä orjallisemmin vanhojen karttojen mukaan, eikä koneuria pitkin. Silloin ehkä jää pari ryteikköä väliin, tai sitten ei.

[mikjus]

Lauantai

Aamulla letkasta eroaa Kiima, ja Mäkkälä. He suuntaavat jo kotia kohti.

Arvottiin lähdetäänkö Suursuolle päin katsomaan kankaan läpi menevää reittiä, moni muisteli että se olisi kynnetty liian syväksi porttaalivehkeillä joskus. Pitää ensi kerralla käydä tsekkaamassa.

Päätettiin lähteä Niitysuon yli kohti Vuoksenrantaa.

Silta. Portaali ja yli 37 renkaisten reitti menee sivusta.



"Suursuolta tuleva Rapaojan yli rakennettiin tien kunnostuksen yhteydessä 1930- luvulla uusi silta. Lamminsillan pilarit ovat jäljellä, mutta sillan kolme metrinen kansi puuttuu kokonaan. "





Koivikko menee läpi helposti vinssaamatta, ei tosin kaikilta. Tarkat ajolinjat otettava. 2 metrii sivuun niin menee ajamalla.







Meinattiin ruokailla saunaleirissä mutta siellä oli paikallisia.



Ruokatauko pidettiin parin sillan jälkeen.





Kestää se vielä.


Ruokailun jälkeen jatketaan Vuoksenrantaan.



Päätetään ajaa Sokkalaan ja siitä takaisin Pamelaan kivikkömäki pätkälle kun ei oikein muutakaan tule mieleen. Sokkalasta Tapsa jatkaa kotia kohti.







Hankala huoltokorkeus


Mäkipätkä päästään nopeasti läpi. Arvotaan vielä lähdetäänkö ajamaan luotisuora suota kohti pamelaa mutta kello on jo niin paljon että päätetään jäädä leiriin pätkän alussa olevalle kankaalle. Kaikki vehkeet on vielä kunnossa joten tähän on hyvä lopettaa loistava safari. Aamulla paikasta pääsee nopeasti Sokkalaan vievälle hiekkatielle.




Sunnuntai

6.30 herätys ja suunta svetoon. Tankkaus ja tulliin jossa ei jonoa. Tosi nopeesti läpi ja Suomen tullissa oli pikakopit käytössä. Tero ja Ugly odottivat Svetossa 30 min. että kauppa aukee, halvan tupakan takia. Terolla oli 3 kartsaa ja tullissa läpivalasuun joka pitäisi koskea kaikkia pakettiautoja. Tupakasta tulee sanomista ja tulli episodi kestää 7 tuntia? ja joutuu allekirjoittaamaan 50 eri lappua. 1000 ruplaa sakkoa jonka maksettua voi ens kerralla saada tupukit takas.

Suomen puolella Miinalaisen LJ:stä hajoo kytkin ja laite hinataan toisella autolla niin pitkälle kunnes vastaan lähtenyt lava auto saavuttaa. Myöhemmin kuullaan myös että Mäkkälän Volvo vienyt kotimatkalla 5L öljyä ja 15L vettä.

Reitit. Rajan takana 209 km.



Videonpätkä

https://youtu.be/ybTq_2whO7A



Hauska reissu taas. Ajettiin uusia pätkiäkin ja niissä on vielä hieman jalostamista tulevaisuudessa.
Myöhäinen ajankohta näkyi sankassa aluskasvillisuudessa joka omalla tavallaan haittaa ajamista ja varsinkin uusien urien löytämistä.

[Patu925]

DNA suomen 3G kenttä ylsi 5 kaupan pihaan joten tullut varmaan joku uusi tukiasema tms.?

Venäläiset operaattorit olivat "eksyneet" väärille taajuuskaistalle aiheuttaen suomalaisten liittymien toimimattomuutta jo heti rajapuomilla. Ja toisinpäin rus verkosta ei meinannu päästä eroon vaikka olit jo useita kilometrejä sisäsuomessa.
Kun ajeli muutamia kilometrejä sivuun Sveton kylältä jonkun mäen päälle niin suomiverkot toimi ok.
Viestintävirasto hoiti asian kuntoon ja nyt "kuulemma" viraston laitteet valvoo että "vahinkoa" ei pääse tapahtumaan uudestaan.



Luonnollisesti tämä teoria on vain arvaus ja huhupuheita kun nämä on ei julkisia juttuja...

Taas oli mukava matkakertomus lukea, näitä ehdottomasti lisää!!

[MikkoO]

joo pääsiäisenä mulla oli venäjän verkot noin 7km vielä suomessa

[MikkoO]

Hyvä reissukertomus jälleen kerran. Jäi mietityttää ton tukkisillan alla oleva syvyys nii tietääkö kukaa?

[mikjus]

Alkuperäinen kirjoittaja offipoju

Hyvä reissukertomus jälleen kerran. Jäi mietityttää ton tukkisillan alla oleva syvyys nii tietääkö kukaa?

Asko on tutkinut sitäkin asiaa vuonna 2014. Ainakaan tuolla puolella ei ole paha mutta riippuu kuinka korkealla vesi on.