Tig hitsauksesta kysymys

[lepoantti]

Minulla hyvin hämärä muistikuva että olisin joskus kokeillut woikosken sk-18 kaasua tigillä mustaan rautaan kun argon loppui ja koneet vierekkäin. Tämä kokeilu voi olla tosin toisinkin päin.....suurta epäonnistumista ei ole piirtynyt mieleen joten lienee olen onnistunut hitsaustapahtumassa ainakin välttävällä tavalla�� Muistijälki on kyllä niin epävarma että yhtälailla kyseessä saattaa olla että olen vain harkinnut asiaa. Mutta kokeilkaa niin selviää että kuinka onnistuu.

Radis ajattelee asiaa koulutuksen myötä tulleen insinööriviisauden kyllästämin sanoin, me maallikkot voimme tietämättömyyden turvin kokeilla kaikenlaisia juttuja ilman rajoitteita��

[Radis]

Mison tuotemerkistä:

https://arctronic.fi/application/fil...suojakaasu.pdf -> Sivu 5.

Eli otetaanpa vähän takaisin. Mison tuotemerkkinä näköjään kattaa laajan kirjon erilaisia kaasuseoksia, mukaanluettuna täysin CO2 vapaita vaihtoehtoja MIG, TIG (ja TAG) hitsaukseen.

Tuon mukaan Mison Ar, on käytännössä puhdasta argonia, vaikka siihen on seostettu, kuten tuon linkin mukaan kaikkiin Mison-tuotemerkin alla oleviin seoksiin 0.03% NO, eli typpimonoksiidia. Tämä on se, mikä hillitsee otsonin muodostusta hitsauksen aikana, koska otsoni reagoi typpimonoksiidin kanssa muodostaen typpidioksidia (NO + O3 ⇒ NO2 + O2). Typpidioksiidi luokitellaan otsonia vähemmän haitalliseksi terveydelle.

(Otsonia muodostuu kaarihitsauksessa koska valokaaren energia (UVC säteily) pystyy pilkkomaan ilman happimolekyylejä 02 kahdeksi 0- ioniksi, jotka taas reagoivat muiden 02 molekyylien kanssa muodostaen 03 molekyylejä eli otsonia (0- +02=> O3)) (sama prosessi tapahtuu muuten yläilmakehässä auringon valon ansiosta, jonka vuoksi meillä on otsonikerros...)

No mutta jos CO2 sisältävä kaasu toimii käytännössä TIG-vehkeessä niin mikäpä siinä. Rajaton kokeilunhalu se vie ihmistä eteenpäin.

Puhekielessä Misonilla taidetaan yleisesti tarkoittaa Mison 8-25 kaasuja....

Mielenkiintoinen huomio, Mison 18 ja 25, jotka lienevät yleisimmät mustan raudan kaasut, soveltuvat myös rosterin hitsaukseen, mikäli lankana käytetään "ydinjätelankaa"...

[Mutis]

Ei kovinkaan paljoa eroa rst tai mustan välillä ydinlangalla hitsatessa. Rst lanka palaa vähän "pehmeämmin". En mitenkään mahdottomasti ole tuolla rst langalla hitsaillut, mutta 30mm vahvuista x-seeviä joutunut töissä tekemään ja röntgenistä on mennyt läpi. 👍

[sako]

Alkuperäinen kirjoittaja Radis

Mison tuotemerkistä:

https://arctronic.fi/application/fil...suojakaasu.pdf -> Sivu 5.

Eli otetaanpa vähän takaisin. Mison tuotemerkkinä näköjään kattaa laajan kirjon erilaisia kaasuseoksia, mukaanluettuna täysin CO2 vapaita vaihtoehtoja MIG, TIG (ja TAG) hitsaukseen.

Tuon mukaan Mison Ar, on käytännössä puhdasta argonia, vaikka siihen on seostettu, kuten tuon linkin mukaan kaikkiin Mison-tuotemerkin alla oleviin seoksiin 0.03% NO, eli typpimonoksiidia. Tämä on se, mikä hillitsee otsonin muodostusta hitsauksen aikana, koska otsoni reagoi typpimonoksiidin kanssa muodostaen typpidioksidia (NO + O3 ⇒ NO2 + O2). Typpidioksiidi luokitellaan otsonia vähemmän haitalliseksi terveydelle.

(Otsonia muodostuu kaarihitsauksessa koska valokaaren energia (UVC säteily) pystyy pilkkomaan ilman happimolekyylejä 02 kahdeksi 0- ioniksi, jotka taas reagoivat muiden 02 molekyylien kanssa muodostaen 03 molekyylejä eli otsonia (0- +02=> O3)) (sama prosessi tapahtuu muuten yläilmakehässä auringon valon ansiosta, jonka vuoksi meillä on otsonikerros...)

No mutta jos CO2 sisältävä kaasu toimii käytännössä TIG-vehkeessä niin mikäpä siinä. Rajaton kokeilunhalu se vie ihmistä eteenpäin.

Puhekielessä Misonilla taidetaan yleisesti tarkoittaa Mison 8-25 kaasuja....

Mielenkiintoinen huomio, Mison 18 ja 25, jotka lienevät yleisimmät mustan raudan kaasut, soveltuvat myös rosterin hitsaukseen, mikäli lankana käytetään "ydinjätelankaa"...

Tuo linkki ei toimi.
Mison 25 sisältää 25% CO2:sta ja vähän NO.

[Radis]

Alkuperäinen kirjoittaja sako

Tuo linkki ei toimi.
Mison 25 sisältää 25% CO2:sta ja vähän NO.

Linkki korjattu:

https://arctronic.fi/application/fil...suojakaasu.pdf

[MK]

Toivottavasti kaikki ammattilaiset seuraa sitä hitsausohjetta (WPS) ja muut sitten käyttää just sitä misonia tai hiilaria mitä sattuu pullosta löytymään.

[lepoantti]

Ei pidä perkei vetää mutkia suoraksi ja ylitulkita kirjoitettua, en sanonut että haluan sk-18 käyttää. Muistelin että joskus olen saattanut kokeilla sitä, tai ainakin akuutissa hätätilanteessa miettinyt asiaa. Näillä vuosilla on jo sen verran tapahtumia ja tekemisiä kasetilla että kaikkea ei muista. Tämän kyllä kirjoitinkin että kokeilun tapahtumisesta ei ole täyttä varmuutta.

Aina kun tigistä argon loppuu niin kyllä minä siihen samaa laatua tilaan, enkä todellakaan kyseenalaista hitsaustietäjinen osaamista ja kirjaviisautta. Viittaukseni Radisin kirjoitukseen sisältää ystävällistuttavallisen kuittailun kun tunnemme toisemme, myös epäselvä ulosanti kirjoitetun osalta ja sawolaisuuteni ei helpota asiaa. Mutta tämän topicin innoittamana täytynee oikeasti kokeilla asiaa....

[Radis]

Tämä menee jo vähän off-topic, mutta…

Harrastepuolen laatuvaatimukset hitsisaumalle voivat usein olla hyvinkin heppoisia.
Olenpa joskus saavuttanut riittävän hyvän tuloksen MIGillä jopa ilman suojakaasua, kun piti nopeassa kokeiluprojektissa saada mustan raudan kappaleet vain jotenkin kiinni toisiinsa. Saumahan oli vähintäänkin kuohkeaa, mutta ajoi asiansa.

Kaverit tekivät 90-luvulla jäärata-autoonsa peltipakosarjan hitsaamalla valurautaa ja mustaa putkea yhteen normaalilla mustan raudan langalla ja Mison 25:lla. Tämäkin kesti hyvin niin kauan kuin tuollaiset autot tuossa käytössä yleensä kestää. Tämmöisen saumanhan ei pitäisi teoriassa onnistua mitenkään.

Itse olen hitsannut vastaavalla langalla ja kaasulla yhteen rosteria ja mustaa rautaa, ja sauma on kestänyt hyvin siinä tarkoituksessa missä sen pitikin. Tämänkään ei pitäisi olla mahdollista.

Sitten jousi- ja korkeahiiliset työkaluteräkset. Näitä hitsatessa pitäisi tietää paljonko hiiltä teräs sisältää, ja sen perusteella pitäisi osata esilämmittää teräs ennen hitsausta, ja sen jälkeen vielä jännityksenpoistohehkuttaa, ja lopuksi vielä karkaista ja päästää kappale, jotta saavutettaisiin vastaavat materiaalitekniset ominaisuudet mitä kappaleella oli ennen hitsausta. Harrastepajassa nuo vaan hitsataan yhteen ja ollaan tyytyväisiä niin kauhan kun sauma kestää. Ja jos särkyy, niin hitsataan uudelleen.

No sitten tähän 18-25% CO2 sisältävään suolikaasuun TIGissä. Kokeilunhaluni kasvoi vähintäänkin samaan tasoon kuin Lepoantilla tekijämiehenä jo perusvireenä löytyy. Kun seuraavan kerran kaivan TIG:ini esiin, kokeilen miten tuo kaasu TIGissä käyttäytyy. En tule kuitenkaan pettymään, jos se ei toimi. Olisin hyvin yllättynyt, jos tuolla säälillistä saumaa syntyy. Hätätapauksessa tämä saattaa kuitenkin joissakin tarkoituksissa riittää, ja se selviää kokeilemalla. Ensisijaiseksi kaasuksi TIG:iin nuo ei kuitenkaan varmasti kelpaa, mikä lienee tässä keskustelussa olleen se viimeaikaisin kysymys.