PäHäMa Venäjän safari helatorstai 27.5 - 2.6.2019

[Rälläri]

Sampalle lupauduttu appariksi, viikko 22 anottu lomaa ja saatu.

[mikjus]

Päivitellänpä tännekkin tilannetta. Kohteeksi valikoitui kuitenkin kannas. Päivittelin hieman lähtijäluetteloa mutta siinä on vieläkin paljon kyssäreitä.

Nyt vielä arvotaan kuka milloinkin on lähdössä. Aika moni tuntuisi olevan keskiviikko päivän aikana lähdössä mutta tarkempaa tietoa ei ole. Jos pääsee esim. aivan aamusta liikkeelle niin ehtii jopa jotain pikku pätkiä ajamaan matkalla leiriin. Ensimmäinen leiri on luultavasti Pamela leirin männikkö.

[Rälläri]

sampan kanssa olis treffiut ti puolen päivän aikaa Imatran prismalla siitä sapuskat matkaan ja rajalle ,,,

[jonjus]

https://www.youtube.com/watch?v=pcoURbNfpfE

[Rälläri]

Kiitos kaikille mukana olijoille kivaa oli ,ja Sampalle et pääsin appariksi retkelle.

[mikjus]

Venäjän safari Helatorstai 2019

Tiistaina 10 aikaan startti kotipihasta Jonin kanssa.



Laalaa lähti liikkeelle samaan aikaan kotoaan. Hän kävi matkalla Lappeenrannan motonetissä pesemässä autoa kun pelkäsi sen olevan
liian likainen tulliin Suzuki safarin jäljiltä. Räkytäkyäkään ei oltu pesty parin viime safarin jälkeen mutta ei se nyt niin likainen ollut että tarvitsisi pestä.
Matkalla sateli vielä vettä joten luonto hoiti putsausta. Ajeltiin Imatran nesteellee syömään. Sitten Prismaan jossa osa kävi vielä ostoksilla.
Siellä tavatiin keskisuomen letka, parissa autossa oli alla siirtorenkaat ja maastogummit oli peräkärrissä. Koukuille oli rakennettu pikakiinnityksiä jotka sai pultattua irti safarille.





Multa oli rahat loppu ja siinä kaupan pihassa tuli idea että
olisiko ass-kortille kertynyt boonusta. Muiden ollessa kaupassa jonotin s-pankkiin ja yllätys oli mieluisa kun bonusta oli kertynyt 168e. Nostin muutamaan euroa vaille kaiken ja nyt ei
tarvinnut enää kitsastella juomisien yms. kanssa. Samalla vaihdoin vanhan kortin sirulliseen malliin. Näppärästi hoitui pankkiasiat odotellessa.

Ostokset tehtyä kärrylliset lähti Mykrälle renkaita vaihtamaan. Ajeltiin sinne perästä ja laskettiin jo Laalaan kanssa rengaspaineet kohdilleen.
Sitten tulliin jonottamaan, venäjän jonosssa oltiin joskus noin 15.30.



Parisen tuntia meni tullissa ja tankaamassa oltiin 17.30. Seuraavaksi peltikauppaan ostamaan juomisia. Sorvalin valinnassa olisi ollut pikkuhousumehua mutta Laalaa osti melkein kaikki.


Sitten 5 kauppaan ottamaan viimoiset ruoat kuten kanamunat, grillattu
kokonainen kana jne. DNA suomen 3G kenttä ylsi 5 kaupan pihaan joten tullut varmaan joku uusi tukiasema tms.?





Jääskestä lähdetiin tavoittelemaan uutta reittiä kuukaupin sillalle päin(Pasi Väänäsen viiva, ei tosin ajettu ihan loppuun).






Metsässä oli jotain ihme kaivantoja, ilmeisesti palo-ojia mutta isoja. Mäki oli jo aikaisemmin palanut joten varmaan tarpeeseen tuli.



Reitin varrella oli juuri joku ajokone viritelmä vetämässä palo-ojia.

Vastaan tuli pieni joen ylitys mutta siitä pääsi ajamalla yli. Taka arbbi ei toiminut, kotona remontin jälkeen siinä ei olut mitään vikaa mutta nyt painoi paineet ulos huohotusputkesta.





Olin vaihtanut trepadorit pois aluvanteilta ja 8" beadlock vanteilla paineet sai alas, noin 0,5 oli ihan jees kun piti tielläkin vielä ajaa.
Reitti olisi vielä jatkunut mutta oikaistiin koska kello oli jo niin paljon että poltetta oli päästä leiriin.



Taisi vaan kuskeja janottaa liikaa. Ajeltiin Sokkalan kautta Pamela-leiriin.



Roope tavoitettiin Pamelaan kääntyvältä hiekkatieltä ja jatkettiin männikköleiriin.

Yöllä alkaa kuulumaan Volvon pöppäystä ja paikalle saapuu Ilkka mäyriksellä. Olivatkin lähteneet yllättäen jo tiistaina vaikka alkuperäinen suunnitelma oli kait torstai ilta.
Eivät olleet Tonille ilmoittaneet mitään lähdöstä joten aamulla odotti yllätys kun mäyris oli hävinnyt verstaan pihasta.

[mikjus]

Keskiviikona otettin Sallilammen takaa reitti kohti Joussuota. Lammen rannalla tutkailtiin hetki majavanpesää.



Reitti kulki vanhojen raunioiden ohi. On tämä ajettukkin useasti mutta viimeksi pojat eivät tätä löytäneet yösafarilla toisesta suunnasta koska siellä on tehty uutta hiekkatietä.

Pajamäen raunioita. Raunioiden perusteella on helppo suunnistaa jos reitti hukassa.


Sitten löytyikin tuttu mutaura jonka sijantia olin pitkään muistellut. Hieman erinäköinen kun aluskasvillisuutta oli niin paljon.












Reitti kierteli Joussuon korpeen ja Joussuo nimisellä tilalla pidettiin taukoa.


Navetan ramppi vie nykyään päin puuta.





Löytyi matkamuistoja. Mikä lie tämä onkaan. Arveltiin että on jonkun laitteen terä ja toinen arvio on jonkilainen narun kiristysrauta esim. tukkikuormaa varten? Kaikenlaista muutakin rautaa oli paikalla mm. pätkä kiskoa.



Laalaan puunhalailut



Niityltä jatkettiin pahamaineiselle Joussuon korven ojalle. Näin päin ajettaessa ei ollut paljoa muistikuvia reitistä mutta kosteaa oli ainakin.




Joutu pari kertaa nyppäsemään. Uusi naru piti vetää ihan oikoselleen että sai tiukattua kelalle.


Reitti ei yhtään helpottunut perässä tuleville.


Eikä perä tullut vinssilläkään kovin nopeasti


Linnupesä pahkan päällä.


Edessä oli toivottoman näköinen Joussuon korven oja. Sen kumpikin penkka oli joitain kymmeniä metrejä osittain veden vallassa ja pehmeää lettoa. Tuuli oli puhaltanut valtavan määrän puita nurin kiertoreitille. Laalaa yritti etsiä kävellen reittiä mutta ei edes löytänyt "siltaa". Muli sen verran syvällä että rahatkin tuli pestyä ja niitä kuivateltiin suskan pellillä.







Laalaa sahaa mahdollista koskematonta reittiä auki. Sitä pitkin pääsee ojalle asti.


Suzuki kuitenkin painuu huolestuttavan syvälle. Tässä vaiheessa olen jo varma ettei tästä ole järkeä laahata koko revohkaa läpi.



Joussuon korven oja edessä


Ylitystä suunnitellaan mutta suzuki vajoaa syvemmälle suohon kun rotkottaa tyhjäkäyntiä paikallaan. Päätetään kääntyä takaisin.


Suzuki saadaan onneksi helposti vielä ympäri.





Kaikki eivät vieläkään ole saavuttaneet kuivaaa kumparetta.






Ongelmana on syvään passiin sammunut volvo joka on venakoppia myöten veden alla. Järkevintä on vetää taakseppäin kuiville mutta ensin on päästävä takaisin.


Kun saavuimme kuivalle kummulle, Lasse lähti etsimään reittiä ja olin jo siinä vaiheessa aika varma ettei tästä mennä yli. Sen verran monta kertaa ollaan tässä paikassa oltu jumissa tuntikausia.
Tästä viisastuneena lähdettiin heti katsomaan paluureitti niitylle, mutta ei samoja jälkiä pitkin. Vierestä löytyykin parempaa uraa mutta kaikki on veden alla vaikka niittyä pitäisi olla.
Majava varmaan tehnyt padon johonkin. Lassen palattua ojan varresta lähdettiin avaamaan paluureittiä takaisin niitylle ja Volvon taakse.
Reitti löytyi helposti ja parilla ekalla autolla pääsi aika kivuttomasti, Suzuki ajamalla ja BJ yhdellä vinssauksella. Toni ja Kiima kuului länkystä ja heidätkin saatiin opastettua niitylle.

Päästiin Volvon taakse. Se oli sammunut syvään pottiin ja vettä oli kuskinpenkin selkänojan puoleenväliin asti.
Kone ei käynyt koska jakaja oli veden alla. Yritettiin vetää taakse yhdellä ja kahdella vinssillä mutta ei oikein noussut.
Roopen vinssi alkoi pitämään pahaa ääntä ja vaihdettiin eri vetoauto. Roope vekslaili autoa ympäri kun kuului outo ääni.
Epäiltiin että kardaani irti liulta mutta paikallaan se oli mutta jotenkin oudosti. Liinavirityksellä kardaanille tukea ja defe vinssailtiin kuiville.
Niityllä selvisi että ongelman aiheuttikin irto revennyt yläkolmiotuki.



Volvo nousi vasta kolmella vinssillä joista yksi veti pylpyrän kautta puuhun.




Niitty oli temmelletty aika hyvään kuntoon.


Volvon lähti käyntiin kun aikamme kiskottiin sitä kuiville. Pakoputki oli täynnä vettä ja liftillä nostettiin keulaa että saatiin osa vedestä pois.

Ajettiin niityn laitaan ja päätettiin pitää remontti ja ruokatauko. Volvon koneessa oli myös vettä öljyn seassa.


Defen ongelmat johtui tästä.





Myös tipan ohjaustehostimen pumppua koitettiin hitsata kasaan. Siitä oli joku tulppa lentänyt mäelle ja sitä koitettiin tukkia. Kun reikä saatiin tinattua umpeen niin pumppu vuoti jo muualta.
Liekö stefa otti lämpimät hitsauksesta.



Kesäkeittiö Joussuon korvessa.


Tapsa hitsaili defeä kasaan.





Lincolnin ydintäytelanka on kuulemma parasta.


Sillä aikaa olisi ehtinyt kyntää pellotkin.


Lopulta romut saatiin taas nipppuun. Niityn laidasta koitin tutkia uutta reittiä josta voisin päästä ojan yli kahden lammen väliin ja siitä mäenharjaa takaisin reitille jota haettiin.
Pääsisi aika pitkälle näkyvää uraa jossa vain yksi puu kaatunut, vettä tosin oli paljon mutta lie majavan tekemisiä ja pohja "kovaa" niittyä.

Jatkettiin takaisin pamela leiriin, matkalla oli syvää koneuraa ennen kuin tultiin uuden hiekkatien kääntymäpaikalle.


Osa vasta tulleista lähtee ajamaan vastakarvaan aamun reittiä. Tonilta katoo heti alkuun takaveto volvosta, kardaani pyöri muttei renkaat, edes lukko päällä? Tai ainakin niin la keskusteluista voi päätellä.

Saavutaan takaisin samaan Pamelan männikkö leiriin josta löytyy yllättäen East Coastin Jeep miehet Sahari ja Jallu.





Leirissä volvoa puretaan huolella, boksit irti ja perämurikka. Murikkakin avataan että nähdään pikkurattaa mutta kaikki kunnossa.
Sitten selviää että viime reissulla löystyneet boksin laipat on aiheuttaneet sen että joku osa ei vain ole paikallaan ja siksi lukko ei kytkeydy.
Mysteeri on miksi takapää ei sitten vetänyt muka ollenkaan? Olisko Captain Morgan jo käskyttänyt tässä vaiheessa Volvoa ja Lehtimäki ollut vain perämiehenä?




Vika korjautuu kun kasaa osat oikein. Perän shimmaus kasaan on
isompi urakka mutta onnneksi reissuun on juuri saapunut Jopan kyydissä oikea volvo mekaanikko jonka avulla homma onnistuu.









Samuli vaihtaa myös paikalleen toimivaa tehostimen pumppua.


Makkaratikun pituus pitää olla 2+ metriä ettei näpit pala.






Oma teltta on Volvo remontin aitiopaikalla.