PäHäMa&Inteam itsenäisyyspäivän safari 2018 venäjälle!

[mikjus]

Perjantai 7.12.2018

Heräsin aamulla siihen että hengitysilma oli melko raikasta. Planari oli sammunut ja koitin saada sitä päälle muutaman kerran onnistumatta. Oli siis hyvä aika herätä. Onneksi aamulla oltiin taas plussalla ja yön pakkasen ajan oli lämmitys toiminut.

Kännäppä vaikka napalukko auki tai kaiva venttiili esille. Tarvittiin vasaraa ja taltaa.




Multakin oli yön aikana jostain syystä kuskin puolen etunen tyhjentynyt ja täyttelin sinne reilun paineen kun tiedossa oli muutenkin tiesiirtymää. Myöhemmin huomasin että vuoto tulee venttiilin juuresta.


Jeepin rengas vuotaa vanteen välistä.


Putsaus auttaa



Alkuun oli suunnitelmat hieman hakusessa. Ilkka olisi halunnut lähteä suurniemen bunkkereille mutta siellä oltaisiin sitten hunossa paikkaa sillä silmällä että ajettaisiin vielä lauantaikin. Osa oli lähdössä pois seuraavana aamuna mutta itse olin suunnitellut täyttä settiä. Toinen ongelma oli että polttoaine oli vähissä ainakin ilellä. Katselin mittaria ja totesin että sama vika rahikaisella. Viisari lähestyi E:tä ja varalla oli vain 20L. Lämmitin vie noin 2,5L yössä joten sekin oli otettava huomioon. Kiviniemessä olisi lähin huoltoasema ja sen pohjalle alettiin suunnittelemaan jatkoa. Hanhilammensuon kierto olisi siellä suunnassa ja jatkossa päästäisiin myös Pamela leiriä päin. Homma selvä ja ei muuta kun ryskyttämään kalastajakylän tietä Äyräpäähän ja siitä Kiviniemeen. Siellä olikin tietyö jo siinä mallissa ettei huoltoasemaakaan meinannut löytyä. Jouduttiin ottamaan kylän jälkeen uparit että päästiin btklle.





Tankatessa tutkin auto etupäätä jossa oli tuntunut pientä woblausta hiljentäessä. Vika löytyi heti. Apparipuolen ohjausvarsi oli melkoisen löysällä ja yksi pulttikin puuttui. Tankki täyteen ja huoltamon pihan nurkaan tutkimaan vaurioita. Rengas irti ja keula ylös liftillä. Yksi pultti oli katkennut mutta onneksi mulla oli viides pultti joka esti täyden katastrofin. Epäilen että eilinen pätkän avaus oli kostautunut, jouduin puskemaan tosi paksua leppää nurin tieltä ja aina ei osunut puskuriin vaan luiskahti renkaaseen. Irroittelin kaikki pultit, tarkoituksena vaihtaa kaikki koska ovat voineet ottaa jo kipeää. Yhtäkkiä kuului pamahdus ja olin persiilläni auton vieressä. Lifti oli lipsahtanut nurin peilijäisellä asfaltila ja auto tippui jarrulevyn varaan maata vasten. Onneksi olin etulokarin sivussa kyykyssä ja vain lokarin reuna löi päähän. Säikäytti kyllä kunnolla ja piti hetken päästä vetää hermosauhut. Pultin pätkä oli navassa tiukassa. Porasin pienen reiän siihen ja lyötiin torx kärki sisään. Ei vaan meinannut aueta. Onneksi Ilellä oli sievertin töhön jolla lämmitin napaa ja pultii lähti pyörimään. Uudet pinnapultit tilalle mutta mutterit piti irroittaa vanhoista. Siinä oliki puuhaa mutta lopulta sain nekin irti ja yksi puuttuvat kartiokin löytyi miljoonalaatikosta. Remontin aikana muut ostivat aseman grillin varmaan tyhjäksi hampurilaisista yms. herkuista ja jotkut ehtivät käydä kylältä etsimässä volvoon laturia. Jatkettiin matkaa kohti vuo-salmea josta ajettaisiin hanhilammen suon kierto Ehrnrothin komentokorsun kautta.



Pysähdyttiin mestoilla ja käytiin katsomasssa muistolaatta jota lasse on ollut viemässä.



Käveltiin myös monta sataa metriä lähistöllä katsomassa isoja pommikuoppia kun mestaa on yritetty moukaroida. Suurinta kuoppaa ei löydetty mutta yksi vajaa 10m halkaisjaltaan löytyi.



Jatkettiin peltoa pitkin reittiä eteenpäin. Pelto oli villisikojen mylläämä ja aivan karsea ajaa kun pinta oli jäässä. Pellon reunasta reitti jatkui metsään jonka takaa aukesi taas peltoa.



Tai ainakin ollut peltoa 40 luvulla. Välillä ajeltiin juoksuhautojen yli sakeassa kuusikossa. Saavutettiin isohko oja josta piti päästä yli. Ikka teuraroi volvon suorinta reittiä yli mutta muut kiersi hieman oikean kautta paikkaan josta ylistys näytti paljon järkevämmältä. Sieltä suurin osa autoista meni ajamalla yli hieman viistolla linjalla.



Ojan takana kuului länkystä Ilen ääni, "nyt se volvo laukesi tähän eikä lähde enää käyntiin". Pienen tutkailun jälkeen selvisi että tankin korkki oli jostain syystä auki ja oli ojassa hörpännyt vettä sisään. Ei auttanut muuta kuin avata pohjaproppu ja laskea vesiseos hankeen. Uutta tilalle 25 litraa ja starttipilotin avulla lähti sankan savun saattelemana käyntiin.




Ei ollut bensan jäänestoa joten laitettiin diesel 100 sekaan että lähtisi kosteudet pois. Annostus meni vaan vähän väärin kun purkki oli 100 litraan tarkoitettu ja tankissa oli vain 25. Volvo kilisteli hieman mutta alkoi myöhemmin toimimaan moitteitta. Päätettiin samalla pitää ruokatauko. Volvoa otettiin vähän eteenpäin ja Toni tuikkasi hangen tuleen. Komeasti paloi liekki lumella ja oltiin tauolla ainakin tunti jonka aikana se ei osoittanut juurikaan hiipumisen merkkejä.







Bensaa oli hieman imeytynyt maahan joten liekki vain yltyi kun polki jalalla päälle. Tästä syntyikin hauska leikki sillä aikaa kun muut vielä söivät. Tulijuoksua harrastettiin vaihtelevilla tyyleillä ja välillä oli hetken saappaat tulessa vielä tulesta poistuessakin. Liekki jäi kytemään kun jatkettiin matkaa, varsinaista palon vaaraa kun ei ollut.

Jonkin matkan päästä päästiin varsinaiselle hanhilammen suon kierrolle, varsinaisesti hanhilammen suon on aika paljon ylempänä ja tässä mennään itseasiassa Hämeensuon ja taas yhden Suursuon välistä yli.



Saavuttiin aukealle paikalle jonka kuvittelin tunnistavani mutta vaikea sanoa onko täällä taas tehty puutöitä viime kertojen jälkeen. Aukolla oli hieman haastetta edetä koska selvässä urassa olikin melkoiset jumit ja kallistukset edessä. Roopen defe jäi johonkin uraan kiinni ja volvo kävi melko kalleellan yrittäessä vaihtoehtoista reittiä. Helpoin oli vetää aukealta kompassisuunnalla aukon ryteiköstä läpi. Pimeässä vaan helpommin sanottu kuin tehty ja reittejä oli lopulta varmaan 4 kpl. Aukon laidalta päästiin selkeälle uralle jota olikin sahattu jo auki. En tiedä kuka tai milloin mutta ei näyttänyt ainakaan samalta reitiltä joka joskus avattiin astan jälkeen. Pian reitti muuttui tosi tutuksi ja oltiin orkkis pätkällä. Tosin siinä oli kierron kiertoja jotka oli käytännössä pahempia varmaan kun oikea jäässä oleva reitti. Puikkelehdittiin kuitenkin ahdasta reittiä pääuran vartta pitkin. Saavuttiin aika reitin päähän kun noustiikin jo pöllitien päälle.

Suzuki salainen voimanlähde.


Suon reunasta oli parturoitu taas uusi aukko joka ulottui aina leiripaikkaan asti joka oli muutaman sadan metrin päässä mäntykankaalla. Otettiin ryhmäkuvat ja ajettiin leiripaikalle noutiota tekemään. Pätkällä oli vielä viisi autoa jotka saapuivat pian sen jälkeen kun saatiin nuotio aluille. Planari lähti hyvin toimimaan ja laitoin teltan lämpiämään. Vetäydyin hyvin pian nukkumaan, sen verran oli rattia taas veivattu että oikein käsissä tuntui.

[mikjus]

Lauantai 8.12.2018

Viisi autokuntaa jätti letkan aamulla ja jäätiin neljän auton voimin safaroimaan. Aamulla kävelin leirin ympäristöä läpi ja aika paljon oli korsun jämiä vähän joka suunnassa.





Suunnattiin soiden pohjoispuolelle ja koitettiin löytää reitti sen laitaan. Mäntykankaalla päästiin helposti palo-ojia pitkin liikkumaan.





Pistoa suon laitaan ei löytynyt mutta jotain koneuraa meni mäen laitaa poikittain. Koko suon laita oli vahvasti linnoitettu. Jatkettiin palo-ojaa pitkin toiseen suuntaan mutta siellä oli niin tiuhaan kitukasvuista mäntyä ettei reittiä löytynyt sieltäkään. Yksi vain osittain romahtanut iso korsu löytyi ja sateliittikuvan perusteella vieressä on ainakin viisi lisää. Pistetään muistiin että joskus kolutaan nekin läpi.







Katsottiin kartasta seuraavia vaihtoehtoja ja katkoviiva meni suon läpi saarekkeita seuraten. Ensimmäistä haaraa ei löytynyt mutta toinen bongattiin kun palo ojalta lähti selvä ura oikeaan suuntaan. päästiin pitkälle melko helposti ja saavuttiin ensimmäiselle suo osuudelle Juskasaaren laitaan. Hieman oli reitti hetken hukassa mutta sitten simppa sahasi jonkin verran puuta edestä ja ura urkeni. Neuvostoaikaan tästä on kuljettu jostain syystä koska ns. tie on ojitettu reunoilta aika pitkälle. Suossa oli oja mutta siitä meni aivan selvä ylityskohta.








Satellitti kartoissakin meni selvästi nähtävä ura tästä joten läpimenon mahdollisuudet olivat olemassa.





Päästiin reitiltä ensimmäiseen saarekkeeseen suon keskelle ja siitäkin meni läpi melkoisen selkeä ura. Saarekkeessa oli myös ilmeisesti vanha korsun pohja. Vastarannalla oli kaskiselkä niminen kylä ja jonkinlainen aktiivinen majoituspaikka "farma Kaskiselkä". Sinne suuntaan ei siis haluttu mutta reitti tuli onneksi läpi vajaan kilometrin alempaa. Saavuttiin hakkuuaukealla josta ei olisi pitkä matka hiekkatielle. Ajettiin kuitenkin etelään päin katkoviivaa pitkin joka olikin aika isoa uraa. Lopulta edessä oli kaatunut puu jota ei enää jaksettu sahata ja käännyttiin takaisin. Otettiin edellisestä haarasta kohti tietä. Eteen tuli jotain rakennuksia ja käännyttiin kokeilemaan edellistä haaraa.



Pisto menikin pellon pusikoihin joten palattiin rakennuksille. Ne olivatkin lammasaitauksia tms. eikä nyt käytössä. Ajeltiin peltoa pitkin ojan laitaa, majava oli kaatanut puita eteen mutta niistä ei ollut juurikaan haittaa. Lopuilta reitti tapasi Kaskiselän hiekkatien jota jatkettiin pohjoisen suntaan.

Otin kuvan koska talon nimi oli "ryssä", jossain kartoissa tosin "russia".


Ajatus oli ajaa Kivistönsalmen sillan yli mutta se oliki aika huonossa kunnossa. Sillasta oli veteen ainakin 3m ja veden syvyydestä ei ollut tietoa. Runkona meni ainakin 4 teräspalkkia jonka päällä oli tukkeja ja riukuja. Osa oli jo katkeillut ja reunassa oli isoja reikiä. Arveltiin että pakkasen kovettaman tukit ei ehkä kestäisi autoa, varsinkaan kun suzukeita lukuunottamatta raideväli ei osuisi palkeille vaan niistä yli.



Päätettiin ajaan turvallisesti Vuoksenrannan kautta eteenpäin. Ennen Sokkalaa pysähdyttiin putsaaman vanteita ja lisäämään painetta. Arvottiin leiripaikkaa, puhuttiin myös mahdollisuudesta lähteä kotiin yötä vasten. Kello oli vasta seitsemän tai kahdeksan ja päätettiin että mennäänkin rajasta yli nyt niin ei tarvitse enää metsässä kärvistellä yhtä yötä. Matkalla käytiin Jääsken rautakaupassa katsomassa tarjontaa. Stilhin sahoja olisi ollut alkaen noin 130e, vaikutti halvalta mutta tuota 175 mallia saa näköjään suomestakin alle 200. Simpalle tarttui matkaan rattikelkka ja Lassekin osti jonkun helikopterin joka kuitenkin ilmeisesti oli usb soitin eikä lentokelpoinen laite.



Sveton asemalle tankkaamaan, mukavanmiehen kauppa ei ollut auki joten ajettiin suoraa tulliin ja ostokset tax freestä. Tullissa ei ollut yhtään autoa kotiin päin menossa ja päästiin suoraan katoksen alle. Hommat sujui nopeasti mutta autoa tarkastanut rouva suivaantui kun sanoin ettei takaluukku ole aukeava vaan on pultattu kiinni. Sitten nosteltiinkin alumiinilaatikoita alas, onneksi ei kaikkia. Päästiin läpi ja käytiin vielä tax free ostoksilla. Suomen tullista normisti läpi ja ajeltiin kaikki Mykrälle jonka pihassa Simpan ja Kimmon trailerit oli. Juotiin tallissa kahvit, turistiin niitä näitä hetki ja otettiin nokka kohti Lappeenrantaa jossa sovittiin että käydään vielä syömässä. Keli oli semiliukas mutta ziarelleissa on tosi hyvä talvipito. Viipurin portissa ruokailtiin ja aloitettiin kotimatka. Laalaata väsytti sen verran että pysähdyttiin jaloittelemassa myös Utissa ja Kausalan pölkkybaarilla. Kotona olin joskus puolen yön korvilla. Oli ihan hyvä idea lähteä kotiin yötä vasten ja hyvältähän se oma sänky tuntui metsäöiden jälkeen.

Vaikka paikat oli pääsääntöisesti jäässä löydettiin silti ajamista ja pehmeääkin. Keväällä/Syksyllä mestat voikin sitten olla melkoisessa kunnossa. Ajeltiin monta uutta pätkää joista osa lyhyitä mutta pari tosi hyvää uutta täydentämään tarjontaa. Vielä jäi kiimasuon laidan reitti puhkaisematta mutta nyt on useampikin vaihtoehto olemassa, kun osutaan vaan valoisan aikaan paikalle, että löydetään reitti ilman harhailuita.

Pari videoklippiäkin on ja koitan niitä työstää joskus ensiviikolla.

[MakeO]

Kiitoksia hyvästä raportista. Hitto että olisi ollu kivaa olla mukana myös mutta sit seuraavaan reissuun !

[Nerd-O]

Tuonne olis kyllä mielenkiintoista lähteä safaroimaan läpi noita vanhoja taistelupaikkoja. Onkohan tuolla jotain bunkkereita olemassa vielä? Pitäs vaan saada duunattua kunnon pohjapanssarointi niin uskaltaisi lähteä noille reissuille. Porukalla on ilmeisesti melko hyvin varaosiakin mukana. Ei kyllä yhtään tiedä mitä osaa itse sinne ottaisi mukaan. Kun ei ole koskaan noilla offireissuilla hajonnut mitään mitä ei jollain nippusiteellä tai roudarin teipillä saisi jotenkin fixattua.

[mikjus]

Tuossa nuo harvat klipit mitä tuli kännyllä kuvattu. Lähinnä tulitanssia.