Millainen turbo 12H-T:seen? Kinugawa?

[Vilbo]

Aivan pöljä idea, mutta pakko kysyä. Onko kukaan kokeillut rakentaa compound turbo -järjestelmää? Tulee varmasti monta sulaketta vastaan jos meinaa kaksi turboa virittää 2:1 painesuhteelle peräkkäin. Mutta kiinnostaa tietää että auttaako se isompi turbo nostamaan ahtopaineita aiemmin/nopeammin kuin se pieni turbo itsessään? Siis olettaen että pienempi turbo on sama yksistään tai compoundissa..

[HeikkiH]

Compoundista juttua:

https://youtu.be/Ssh47oyOSXM

[141]

Alkuperäinen kirjoittaja Vilbo

Aivan pöljä idea, mutta pakko kysyä. Onko kukaan kokeillut rakentaa compound turbo -järjestelmää? Tulee varmasti monta sulaketta vastaan jos meinaa kaksi turboa virittää 2:1 painesuhteelle peräkkäin. Mutta kiinnostaa tietää että auttaako se isompi turbo nostamaan ahtopaineita aiemmin/nopeammin kuin se pieni turbo itsessään? Siis olettaen että pienempi turbo on sama yksistään tai compoundissa..

Ei oo ollenkaa pöljä idea kyllä ainakaan omasta mielestä, varmaan siks kun olen itekkin aatellu rakentaa kyseisen systeemin.
Alkujaan oli tarkotus rakentaa 12H-T moottoriin, mutta tuli hankittua Hodari, johon se on varmaan "järkevämpi" tehä.

Turbojen mitotus on melkonen ähvääri jo itessää, unohtamatta niitten sijottelua konehuoneeseen sekä putkitukset ynnä muut.

Pienempi, korkeapaine turbo pitäs mitottaa siten, että se alkaa ahtaa sopivan alhaalta (käyttö/katuauto) eikä mene tukkoon isomman, eli matalapaine turbon lähdettäessä peliin mukaan. Toki ulkosella hukkaportilla tässä pystyy, ja varmasti täytyy pelata pakopaineita pikkuturpolta alemmas ettei räjäytä moottoria.

Koska aiheesta löytyy helkkaristi juttua googlesta pelkästään Cummins harrastajien sovelluksista, en nyt viitti rueta selventämään Compound turbotusta sen kummemmin tähän, niin kannattaa oikeesti ajatuksella kahlata googlesta projekti kertomuksia ja aihetta ylipäätään mikäli Compound turbotus kiinnostaa.

Vielä vastatakseni alkuperäiseen kysymykseen, se iso turbo (matalapaine) ei vaikuta pienemmän (korkeapaine) heräämiseen, se pienempi potkii isommalle vauhtia tiettyyn pisteeseen asti, kunnes se rupeaa tekemään painetta pienemmän läpi.

[Vilbo]

Pienemmän ahtimen kompura tosiaan pitää mitoittaa siten että se pysyy kartalla koko koneen kierroslukualueella. Pikkuturbon turbiini toki voi olla pienempi kuin yhdellä turbolla olisi järkevää kun käytetään ulkoista hukkaporttia. Tällä tavoin ymmärtääkseni saisi rakennettua kokonaisuuden jossa ahtopaineita on tarjolla heti tyhjäkäyntikierroksilta ylöspäin. Liian pieni kompressori siis tekee sen että se putoaa virtauksiensa puolesta kartalta vaikka isompi ahdin tarjoaisi kuinka pikkukompuran imupuolelle painetta. Oikein pahasti pieleen menneellä mitoituksella olisi kuulemma riskinä että isompi ahdin tuuppaa pikkukompuran läpi niin paljon ilmaa että äänennopeus ylittyy lopputulemana syntyy pahaa jälkeä.

Pikkuturbiinin koolla ei periaatteessa ole paljoa merkitystä jos käyttää riittävän suurta hukkaporttia ja pakosarja+putkisto on järkevän mallinen tämänlaiselle kokonaisuudelle. Toki suurempi kysymys on että minkälaiset paineet tarvitaan kummankin turbiinin pyörittämiseen. Kompoundin parhaita puolia olisikin juuri mahdollisuus mitoittaa ahtimet siten että ne toimivat optimaalisella hyötysuhteella jolloin vastapaineen pystyisi minimoimaan. Tässäkin tiettävästi pätee sama kaava että liian pieni turbiini vaatii enemmän vastapainetta pyörittääkseen kompuraa, mutta herää aikaisemmin. Eli liian pieni turbiini ei pysty ahdistamaan, mutta se ei myöskään kykene itsessään tekemään niin paljoa painetta.

Hukkaportin viritys on vielä oma taiteenlajinsa. Käsittääkseni yleinen käytäntö on virittää pienemmän turbon hukkaportti aukeamaan ilmakehän painetta vasten. Tällöin kun isompi turbo alkaa kertaamaan ahtopainetta niin pikkuturbon hukkaportti aukeaa huomattavasti enemmän kuin yhden turbon järjestelmässä. Eli pikkuturbon turbiini voisi olla ns. turhan pieni jos se suurimmaksi osaksi ohitetaan isommilla ahtopaineilla. Tämä viritys mahdollistaa sen että pikkuturbon työkuorma jää suhteessa pienemmäksi kuin isomman joka muutenkin usein pysyy kartalla paremmin korkeammille painesuhteille.

Onkohan järkevää rakentaa kompoundin hukkaportitus siten että pikkuturbo pyrkisi tuottamaan tasaisen 2:1 painesuhteen riippumatta isomman ahtimen tuottamasta paineesta..? Eli hukkaporttia ohjattaisiin pikkuturbon molemmin puolisten ahtopaineiden erotuksella. Työkuorma jakautuisi tasaisemmin molemmille turboille ja ainakin teoriassa sopivasti mitoitetut turbot saisivat hyödynnettyä pakokaasujen jäännösenergian mahdollisimman tehokkaasti.

Loppuviimeinhän pakosarjasta mitattu ahtopaine kertoo varmasti oleellisimmin milloin pakokaasujen virtaus on ohjattu turboille hyvin.

[Vilbo]

Näemmä ilman kompoundiakin saa ns. riittävästi ahtopainetta aikaiseksi. Toisinsanoen kansiremontin sain työlistalle ihan vain yhdelläkin turbolla.

No myönnettäköön että hukkaportin paineletkun kytkemättä jääminen saattoi nostaa ahtopaineet reilusti yli kahden barin. Rupesi paisari kuplimaan ja ymmärrettävästi käyntiäänikään ollut enää aivan kosher..

Siitä ei vielä ole tietoa pettikö kansi vai kuparinen kansipahvi (ilman o-renkaita/liekkirenkaita).

[Radis]

Alkuperäinen kirjoittaja Vilbo

Näemmä ilman kompoundiakin saa ns. riittävästi ahtopainetta aikaiseksi. Toisinsanoen kansiremontin sain työlistalle ihan vain yhdelläkin turbolla.

No milläs turbolla tuo aikaansaannos luotiin? Mamballako?

[Rak]

Sellaistakin turboviritelmää voinee harkita mitä käyttävät normiautoissa eli, pikkuturbo on pelkkä rusina joka tuhisee alakierroksilla ja putoaa pelistä pois kun siirrytään korkeammille kierroksille.

Pikkuturbon kompura on kokonaan ison painepuolella, rinnalla takaiskuventtiili joka estää pienen tuottaman ahtopaineen kiertämisen takaisin.

Turbiinipuolella läppä jolla ohjataan virtaus isolle tai pienelle.
Läpän ohjauksen toteuttaminen lienee se haastepaikka ilman sähköistä moottorinohjausta.

[smgt]

Miks sinne täytyy jotain läppiä tehä. Tekee ihan perus compound turbo setupin.

[Vilbo]

Alkuperäinen kirjoittaja Radis

No milläs turbolla tuo aikaansaannos luotiin? Mamballako?

Joo sillä Mamban turbolla. Iso 16G kompressori pysyy kartalla tuonne hieman yli kahden barin ahtopaineille. Ja TD05H turbiini 7 cm pakopesällä kyllä tarjoaa pakopainetta vähintäänkin riittävästi 2k rpm jälkeen joten sinänsä ei mitään ongelmaa ole saavuttaa tuota ahtopainetta kun hukkaportti ei ole "turhaan" rajoittamassa..

[Jull]

Onkos tähän testailuun uutta kokemusta tullut? Oisko Mamba varteenotettava vaihtoehto, tai joku muu yhdistelmä..

[Vilbo]

Pikkasen tuo kansiremontti mennyt laajennetun remontin puolelle kun lähdettiin serkkupojan kanssa jyrsimään o-rengastus uraa kanteen ja venttiilien penkkoja profiloitiin 3D mallinnussoftaa käyttäen. Nyt on moottorin osien keraaminen pinnoitus karkaamassa lapasesta. Mutta kai tuo nyt kasaan päin on menossa..

Kuitenkin jos isompia (yli 1,5bar) ahtopaineita asettaa tavoitteeksi ja ruuvailee pumpun kompensaattoriin lisää liikerataa isommille ahtopaineille niin tuo Mamban CT26/TD05H hybriditurbo 7cm pakopesällä ja 18G kompuralla tarjoaisi varmasti enemmän löylyä yläkierroksille. 18G kompuralle väittäisin hyväksi komboksi 11 siipinen "GTX" pyörä ja anti-surge kotelo.

Vaikea vielä mitään varmaksi sanoa, vaan alkaa tuossa omassa moottorissa olla sen verran räpeltämistä takana että ihan 100% vertailukelpoinen enää ole korkkaamattomaan moottoriin. Sitten kun sen kasaan saa.

[tdi]

Tästä mamba turboille kaveriksi.

https://forums.offipalsta.com/showthread.php?t=159953