Aurinkosähkö tietäjiä?

[uteiN_H]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Tämä kaipaa kyllä perusteluja... ...jos on vaikka kolme sarjaan kytkettyä paneelia ja niistä vain yksi on auringossa, niin miten tilanne paranee kytkemällä kaksi "pimeää" paneelia ja se yksi auringossa oleva rinnakkain? Paneeleissa on kuitenkin ohitusdiodit juuri tätä varten, eli jos paneeli on varjossa, ei se estä virran kulkua koko paneelikentän läpi.

No toki häviötä tulee niiden pimeässä olevien paneeleiden ohitusdiodien kynnysjännitteen verran, mutta mistä tulee se "svidun vähän"??

Sarjaan kytketyillä paneeleilla pitää säädin toki olla hakkurimallia, joka pystyy tekemään liian korkeasta paneelijännitteestä akun lataamiseen sopivan alemman, virran siinä samalla kasvaessa.

Riittää kun pötkössä olevia paneeleita yhtä varjostaa esim. puut. tms.
Ja pötköstä saat heikoimman tehon.
Suorilla säätimille saat kaikista kirkkaista sen mitä ne tuottaa ja heikoimmasta sen mitä sieltä tulee.....
Näin se vaan menee......
Jos ei ole panelien elektroniikka kehittynyt viimeisen vuoden aikana ihan svidusti......
Eli tarkottaa sitä että pötköön kytkettyjen paneelin elektroniikassa pitäis olla ns. ohituskaista paneelin ohi paremmille tehoille. Ja kaikki järki ja äly tätä varten sekä ns. rele tai lutikka joka kestää esim. pötkön jossa 240w paneeleita vaikka 3kpl, tai 140w 5kpl, joka osaa tiputtaa heikon pois pelistä ja päästää muiden tehon läpi.
Halpaa ja hyvää ei oo olemassa.
Onko niissä. Mun mielestä ei.
Ja yksinkertaisesti voit todeta ton säätimen näytöltä tai DC-pihtimittarilla.

[JiiPee]

Minulla on kolme samanlaista paneelia sarjassa. Jos varjostan niistä yhden, putoaa kokonaisteho yhden kolmanneksen ja jäljelle jää 2/3. Ei siis mene nollaan, koska on se halpa "ohituskaista", eli ohitusdiodi jokaisen paneelin kytkentäkotelossa. Ei tarvita logiikkaa eikä releitä. Virta ohittaa tuottamattoman paneelin diodin kautta. Jos kaikki paneelit on samaan aikaan varjossa, ei toki ole virtaakaan.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Minulla on kolme samanlaista paneelia sarjassa. Jos varjostan niistä yhden, putoaa kokonaisteho yhden kolmanneksen ja jäljelle jää 2/3. Ei siis mene nollaan, koska on se halpa "ohituskaista", eli ohitusdiodi jokaisen paneelin kytkentäkotelossa. Ei tarvita logiikkaa eikä releitä. Virta ohittaa tuottamattoman paneelin diodin kautta. Jos kaikki paneelit on samaan aikaan varjossa, ei toki ole virtaakaan.

Diodit on halpoja, itse ostin alkuun paneelin kytkentälaatikossa olevan kahden diodin lisäksi yhden mutterimallin diodin tarkoituksena se, että ei virrat rupea menemään paneelille päin jos laitan 48 voltin akusta virtatäydennystä.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja uteiN_H

Riittää kun pötkössä olevia paneeleita yhtä varjostaa esim. puut. tms.
Ja pötköstä saat heikoimman tehon.

Tässä on pari intterwebistä lainattua kuvaa selventämään, mitä tarkoitan paneelin ohitusdiodin merkityksellä. Esimerkkikuvissa on yksittäisiä kennoja, eli siksi jännite on kuviin merkitty 0.5 volttia. Sama periaate toimii myös kokonaisten paneelien kanssa, joissa on näitä erillisiä kennoja N kappaletta sarjassa.

Jos sarjaan kytketyistä yksi paneeli on varjossa, niin ilman ohitusdiodeja käy kuten kuvailit, eli pötköstä saa sen heikoimman paneelin tuoton, koska se varjossa oleva paneeli toimii virran jarruna siellä välissä.



Kun laitetaan ohitusdiodit paneelien kytkentärasioihin, niin silloin koko paneeliston tuotto ei tällaisessa tilanteessa ole sen heikoimman paneelin mukainen, vaan niiden paisteessa olevien:



Kaikkien paneelien ollessa paisteessa eivät ne diodit osallistu toimintaan mitenkään, vaan virta menee paneelien kautta:



Omissa paneeleissa on diodt laitettu jo tehtaalla. Itse asiassa niissä paneelin pinta-ala on jaettu kahteen samankokoiseen lohkoon ja lohkot on kytketty sarjaan. Kummankin lohkon yli on ohitusdiodi (eli on kaksi diodia jokaisen kytkentärasiassa). Puun rungon tai lipputangon varjo ei siis välttämättä vie kuin puolet paneelin tehosta, jos varjo mahtuu paneelin vasempaan tai oikeaan puoliskoon. Koko paneelin varjostaminen vie sen paneelin tuoton kokonaan.

Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.

Tuollainen tuli mieleen kun omassakin harjoittelupaneelissa on kaksi diodia valmiina, voiko diodien mitoitus tulla pienemmässä paneelissa ongelmaksi jos laittaa sarjaan tehokkaampaa paneelia - tuli liimattua paneeli kiinni, eikä pääse enää helposti muuttelemaan mitään?

Toisaalta autossa johdot niin lyhyet, että tehohäviä ei ole suurikaan.

[JiiPee]

Joku mitoitusperuste niissä diodeissakin on, eikä kovin paljon ylimääräistä marginaalia varmasti ole. Omissa paneeleissa on oikosulkuvirta vähän yli 3A ja diodit näyttävät olevan tyypillisen 6A diodin kokoiset. Mitoitusperusteena lienee se, että kaikki paneelit olisi samanlaisia. Veikkaus tosin vain, en tiedä varmaksi. Mahdollisimman halvalla noita(kin) tehään, joten tuskin kovin paljon ylimitoitettuja komponentteja käytetään.

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Joku mitoitusperuste niissä diodeissakin on, eikä kovin paljon ylimääräistä marginaalia varmasti ole. Omissa paneeleissa on oikosulkuvirta vähän yli 3A ja diodit näyttävät olevan tyypillisen 6A diodin kokoiset. Mitoitusperusteena lienee se, että kaikki paneelit olisi samanlaisia. Veikkaus tosin vain, en tiedä varmaksi. Mahdollisimman halvalla noita(kin) tehään, joten tuskin kovin paljon ylimitoitettuja komponentteja käytetään.

Tuli mieleen kun Lahdesta Bebekistä ostamani diodi on kuulemma hitosti järeämpi kuin paneelissa olleet. Itsellä panostushalu tällän hetkellä jääkaappitasoa ja ei täysin mahdotonta ole kaksi lataussäädintäkään. Omassa autossa painopistehaasteita vaikka siinä olis toisaalta hyvin tilaa paneeleille.

Ilmainenkaan jätepaneeli ei varsinaisesti ole pettymystä tuottanut, vaan seuraava kehitettävä asia on tuoton saaminen tasaisemmaksi.

[uteiN_H]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Tässä on pari intterwebistä lainattua kuvaa selventämään, mitä tarkoitan paneelin ohitusdiodin merkityksellä. Esimerkkikuvissa on yksittäisiä kennoja, eli siksi jännite on kuviin merkitty 0.5 volttia. Sama periaate toimii myös kokonaisten paneelien kanssa, joissa on näitä erillisiä kennoja N kappaletta sarjassa.

Jos sarjaan kytketyistä yksi paneeli on varjossa, niin ilman ohitusdiodeja käy kuten kuvailit, eli pötköstä saa sen heikoimman paneelin tuoton, koska se varjossa oleva paneeli toimii virran jarruna siellä välissä.



Kun laitetaan ohitusdiodit paneelien kytkentärasioihin, niin silloin koko paneeliston tuotto ei tällaisessa tilanteessa ole sen heikoimman paneelin mukainen, vaan niiden paisteessa olevien:



Kaikkien paneelien ollessa paisteessa eivät ne diodit osallistu toimintaan mitenkään, vaan virta menee paneelien kautta:



Omissa paneeleissa on diodt laitettu jo tehtaalla. Itse asiassa niissä paneelin pinta-ala on jaettu kahteen samankokoiseen lohkoon ja lohkot on kytketty sarjaan. Kummankin lohkon yli on ohitusdiodi (eli on kaksi diodia jokaisen kytkentärasiassa). Puun rungon tai lipputangon varjo ei siis välttämättä vie kuin puolet paneelin tehosta, jos varjo mahtuu paneelin vasempaan tai oikeaan puoliskoon. Koko paneelin varjostaminen vie sen paneelin tuoton kokonaan.

Syy siihen, miksi laitoin paneelit sarjaan on pitkähkö ja hankalassa paikassa kulkeva johtojen reitti säätimelle ja hieman liian ohuet johdot. Tehohäviö siirtojohdossa on nyt vain yhdeksäsosa (1/9) siihen verrattuna, jos paneelit olisi rinnakkain. Oli helpompi kytkeä paneelit sarjaan kuin alkaa ottamaan paikkoja auki paksumman kaapelin laittamiseksi.

Ilmeisesesti mun paneeleissa ei ole noita diodeja.
Sen johdosta rinnan. Diodien lisäyksen jälkeen saan asennettua
kolme pötköö......
Ja paikkaansa kelpaavat tarvikeliikkeen rittävän tehokkaat.
Eli täytyy periaatteessa kestää pötkön teho-1 paneeli.

[JiiPee]

Sarjaan kytkettäessä paneelit kannattaisi olla samanlaiset nimelliseltä virta-arvoiltaan. Jos siellä ketjussa on joku pienempi/heikompi paneeli, rajoittaa se koko ketjun maksimivirran.

Parasta siis kytkeä sarjaan vain saman virta-arvon paneeleita. Erilaiset paneelien nimellisjännitteet eivät sarjaan kytkettäessä vaikuta kuin koko paneeliston kokonaisjännitteeseen, kunhan paneelien nimellisvirrat suht samaa luokkaa.

Sarjaan kytkettäessä pitää huomioida säätimen kestämä maksimi tulojännite. Paneelien avoimen piirin jännitteet (Uoc tai VOc, voltage open circuit) pitää laskea yhteen ja summa pitää olla vähemmän kuin säätimen sallima maksimi. Kovin tarkalle sen kanssa ei kannata mennä, vaan jättää hieman marginaalia.

Jos haluaa kytkeä yhteen eri virta-arvon paneeleita, kannattaa ne laittaa rinnankytkentään. Silloin paneelien jännitetasot pitäisi olla samaa luokkaa, koska muuten koko paketin jännitetaso asettuu alimman nimellisjännitteen paneelin mukaiseksi.

http://solarpanelsvenue.com/mixing-solar-panels/

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja JiiPee

Jos haluaa kytkeä yhteen eri virta-arvon paneeleita, kannattaa ne laittaa rinnankytkentään. Silloin paneelien jännitetasot pitäisi olla samaa luokkaa, koska muuten koko paketin jännitetaso asettuu alimman nimellisjännitteen paneelin mukaiseksi.

http://solarpanelsvenue.com/mixing-solar-panels/

Olen tuuminut jos autossa kerran nyt on yksi yksikidepaneeli katolla ja se latailee vähän miten sattuu, mutta latailee kuitenkin, niin koska siinä on jossain 45 asteen kulmassa tuulenohjaimen tapainen, siihen pystyisi laittamaan vaikka jonkun hitech paneelin ja tarvittaessa ajamaan auton niin, että se kohta on aurinkon suuntaan.

Silloin on suurempi todennäköisyys, että jompi kumpi tai molemmat latailee ja ajatuksena, että diodi estää virtaa menemästä väärään suuntaan.

Tähän astiset kokemukset on kattopaneelilla, että auton asento aurinkoon ja erilaisiin varjoihin nähden vaihtelee tosi paljon ja jos lataamisvarmuutta parantaa, alkaa olemaan jo hyvä systeemi.

[sisua45]

Multa löytyy reilu kasa vanhoja, mutta ei nyt aivan ikäloppuja, porakoneen akkuja. Kuorien sisältä löytyy Sub C-kokoisia akkuja. Tarkoitus on purkaa kuoret, ja etsiä joukosta ehjät akut. Molempia löytyy, NiCd ja NiMH akkuja.

Ajatuksena olisi tehdä näistä akuista grillikotaan 12 voltin sähköjärjestelmä. Siitä saisi virtaa valaistukseen, viihde-elektroniikkaan, latauspistokkeisiin, jne.

Mutta nyt tarvisin tietoa:

Jos otetaan 10 kpl 1.2V nimellisjänniitteellä olevia akkuja, ja kytketään ne sarjaan, niin tuloksena on 12V. Näinhän se on niissä porakoneen akkujen kuorien sisälläkin. Kyseinen paketti ei ole kovin tehokas, akusta riippuen noin 2 Ah. Voiko tälläisiä 10 kpl paketteja kytkeä rinnan useampia? Esim 2x10 kpl, tai 3x10 kpl?

Entäs voiko/kannattaako NiCd ja NiMh akkuja mennä sekoittamaan samaa kytkentään?

Sitten jos ja kun saan koottua hienon 12V paketin, niin sitä täytyisi joskus ladatakin.. Ebayssa on halpoja aurinkopaneeleita ja niihin 7 euron säätimiä. Säätimissä lukee kuitenkin, että käy vain lyijy-happo akkuihin, ei geeli, eikä NiCd, NiMh tai Li-ion akkuihin. Miten tuota akkupakettia lataa halvalla aurinkopaneelilla?

[tekniikkamies]

Alkuperäinen kirjoittaja sisua45

Multa löytyy reilu kasa vanhoja, mutta ei nyt aivan ikäloppuja, porakoneen akkuja. Kuorien sisältä löytyy Sub C-kokoisia akkuja. Tarkoitus on purkaa kuoret, ja etsiä joukosta ehjät akut. Molempia löytyy, NiCd ja NiMH akkuja.

Itsellä on ollut sellainen idea, että aurinkosähkö lataussäätimeen voi yhdistää 12 volttia korkeamman jännitteen akkuja kuin ne olisivat aurinkopaneeli ja ladata tällä vaikka ajoneuvossa mukana olevaa lyijyakustoa silloin kun aurinkolatausta ei ole. Lataussäädin on Victronin MPPT säädin.

Silloin ei tarvi askarrella kovin paljon. Itsellä sellaisia akkuja on esim. sähköpyörän akut. Niitä on paljon kätevämpi kuljettaa ladattavaksi kuin lyijyakkuja.

Tässä meikäläisen ideassa on kyse siitä, että kovin massiiviset aurinkopaneelit ajoneuvossa on hankalat eikä ne auto kaikissa tilanteissa ja näin riittää kohtuullinen paneelisto. Kesällä on ollut testissa jätteestä löydetty oliko 55 watin yksikidepaneeli, jolla hankin kokemuksia minkälainen paneelisto oikeasti olisi fiksu.

Testattavana on ollut lähipäivinä Bilteman pieni jääkaappi, joka ei ole kompressorimallia, mielellään systeemi saisi olla sellainen, että tämänmoista voi pari päivää käyttää ja virran ei tarvi tulla paneeleista, vaan ne on hidas automaattilaturi nostamassa jännitteen oikealle tasolle.

[fordson]

Kannattaa tutustua näihin nykysysteemeihin,niitä on viisaammat jo kehitellyt selvinpäin et ei tarvi pyörää uudelleen keksiä. 14 kpl 285w paneelia kytkin tänään sarjaan ja hyvin toimii.