Tiede sopii avuksi tilanteisiin, joita ei voi mennä omakohtaisesti kokeilemaan ja voidaan silloin yhdistää laajemman joukon tuottamia asioita ja tutkimuksia kun ne on selkeästi ja avoimesti dokumentoitu. Tieteessä opitaan uutta ja se mikä oli parasta tiedettä 100 vuotta sitten voi tuntua hupaisalta myöhemmin. Itsestä tietotekniikassa kehitys on ollut hämmästyttävää, tyyliin joku Google Earth, voi omatoimisesti mennä tarkistamaan minkänäköistä eri puolilla maailmaa on milläkin kadulla. Ensimmäisten kotitietokoneiden aikaan olisi kuulostanut vielä scifiltä.
Matematiikka esimerkiksi on mielenkiintoista siltä kannalta, että voidaan etukäteen ainakin jonkin verta testata voisiko joku uusi toimintatapa olla mahdollinen.
Nykyisin tieteellistä aineistoa on netissä ja kuka vaan betoniraudoittaja tai jyräkuski voi omalta osaltaan osallistua, eikä tiede ole omittu pelkästään yliopistoille tai muille tiedelaitoksille. Tieteellistä aineistoa on enempi englanniksi ja jos sen oppii, kuka vaan voi halutessaan vertailla erilaisia tutkimuksia.
PS: Wikipediassa asiat on jossain määrin kuten tieteessä. Itse kokeiluimielessä korjasin "Päällikköä" kun siinä luki vähän mitä sattuu. Heti perään tuli toinen parannus. Tieteessä on sama idea, että jos teksti ja tutkimus on huonoa tai hyvää, ne paljastuisi ja on korjattavissa paremmalla ja uudemmalla tieteellä. Toki tämä edellyttää, että asia kiinnostaa kun tiedettäkin voi suoltaa ilman, että kovinkaan moni on kiinnostunut samasta asiasta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Päällikkö
24.12.2017, 16:23
Samanlaisia viestiketjuja
Hybrid Mode