Käyttöauton laittoa - Grand Cherokee maastokelpoiseksi

[Samsonite]

Kylmän näköstä röpökkää.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja sjeeppi

No niin, tulikin hankittua itelleenkin tuollainen -98 Grand Cherokee... Kylläkin 6 koneella, mitähän tästä taas tulee...

Tilanne saattaa lähteä harkitusti lapasesta..

Alkuperäinen kirjoittaja Samsonite

Kylmän näköstä röpökkää.

Viistotulla puskusaumalla + raolla on vedetty, sellaisella höngällä koneesta että hitsaantuu. Toki tuo hieman kylmäksi on jäänyt, mutta kyllä hitsausaine on toiselle puolelle tunkeutunut. Tulee vielä hitsatuksi kiinnikkeiden sisäpuoleltakin.
..myöskin verrattuna siihen että tehtaan alkuperäiset 3mm:n kamasta tehdyt tukivarren kiinnikkeet oli yhteensä 12kpl. pistehitseillä kiinni 2mm:n pellissä, niin nuo ei varmasti lähde irti..

[Fruehauf-CJ]

Samsonite varmaankin viittasi siihen, että hitsin aloituksessa ja lopetuksessa on aina virhe. pitemmällä hitsillä saa perusaineen sulamaan jouhevasti lisäaineeseen ja hitsausvirheiden määrä pienenee. Alle 50mm pitkä naru ei ole voimahitsi.
Vetelyistä tuskin tarvitsee välittää kun on noinkin hyvät jigit

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Samsonite varmaankin viittasi siihen, että hitsin aloituksessa ja lopetuksessa on aina virhe. pitemmällä hitsillä saa perusaineen sulamaan jouhevasti lisäaineeseen ja hitsausvirheiden määrä pienenee. Alle 50mm pitkä naru ei ole voimahitsi.

Jeps, tämä on kyllä tiedossa ja aina koitan vetää niin pitkällä yhtenäisellä saumalla kuin vain pystyy - ja silloin kun niin voi tehdä. Tukivarren kiinnikkeiden saumat olen pyrkinyt sipaisemaan yhdellä vedolla alhaalta ylös ja sivulta sivulle, mutta ihan joka paikassa en ole onnistunut. Ei optimaalinen, mutta paras mihin pystyy kun on ahtaita välejä

Koripalkkien vahvikkeet on sellaiset mitä en edes vedä täydellä saumalla yläreunasta, vaan tyyliin 2cm pätkä 2cm välein.
Palkkien vahvikkeiden ala- ja sivupalojen saumat on vedetty jotakuinkin 2-3 vedolla; palojen välissä oli n.1mm rako josta hitsausaine tunkeutui myös koripalkkiin. Näkyi selvästi kun katsoi fikkarilla palkkien sisäpuolelle.
Yhdellä pitkällä saumalla en saanut tuossa päästä päähän per puoli, niin osaava kumikätinen hitsari en ole

Vetelyistä tuskin tarvitsee välittää kun on noinkin hyvät jigit

Juu, pitäisi pysyä aloillaan.


Kaikki vihjeet hitsaamisesta otan toki vastaan, en edes yritä väittää olevani luokkahitsari - enemmänkin luokaton hitsari mutta sen verran kuitenkin osaan (vai tuuria? ) että ainakin tähän asti on kaikki osat pysyneet autossa eikä ole tullut mitään murtumia

[hiluvitkutin]

Noi näyttää niinku ois pistehitsaamalla täpitty.
Vai heiluttteletko kolvia kun on nappi pohjassa?
Kokeileppa että työnnät tasaisesti eteenpäin nappi pohjassa.

[Timo_L]

Ei ole pisteillä tehty, vaan kolvia heiluttamalla/ pyörittämällä. Sillä tavalla ainakin monessa opuksessa ja netin opetusvideossa kerrotaan.. Onko tuolla suoralla työnnöllä joku idea verrattuna siihen että poltinta pyörittää/ heiluttaa?

Saumat hitsaan lähes poikkeuksetta työntämällä (ja alhaalta ylös "V- liikkellä" jos on pystysaumoja), satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Ohutta peltiä hitsatessa teen usein peräkkäisillä pisteillä, etenkin jos kyseessä ei ole mikään rakenteen vahvuuden kannalta oleellinen paikka.

[Ranee]

En minäkään varsinainen hitsari ole mutta kerrompa silti jotain matkalta kuultua.
Minulle on aina kerrottu ettei mig/mag hitsauksessa pitäisi pyöritellä ja täytellä, vaan jätetään se puikko hommiin, hitsataan suoria siistejä palkoja ja jos on tarvetta niin hitsataan useampi päällekkäin, pieni vaaputus sallitaan. Kone haluttuun säätöön ja kuljetus sulan muodostusta seuraillen.

Ylämäkeen tietennin pyöritellään menemään ja hankalissa korjauksissa yritetään pärjätä jotenkin jos ei saada kappalaita mieluisaan asentoon. Alamäkeen vetoa ei tehdä muihin saumoihin kuin näon vuoksi täytettäviin.

Näillä olen pärjännyt, saumat joskus jopa katseen kestäviä, yleensä ovat pitäneet.
Hiottu sauma on pilattu sauma.