Rengas- ja moottorimuutoksien rajat muuttumassa!

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4

onpa hyvä laatuista keskustelua, täälläpäin URPOT haluis että myös sinä yhtenä päivä voisi ajaa niillä renkailla konttorille joilla muutenki KOKO vuosi ajetaan pois lukien katsastus päivää jolloin kaivetaan ne 2mm pinnalla olevat 235/75 puoli kaljut ja hariskoituneet renkaat alle ja ajetaan konttorille.

Kyllä sinun halusi on toteutunut, samoilla renkailla ajelen läpi vuoden katsastusta myöten !

Mutta millä perusteilla te haluatte että rengaskoko rajoitukset poistettais kokonaan, kyllä suomen tiestöt on huonossa kunnossa mutta onko ne niin huonossa kunnossa että tarvii läpi vuoden ajella isoilla renkailla. Vai onko kyse vain siitä että metsäreissun jälkeen ei jaksa vaihtaa renkaita ?

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4

onpa hyvä laatuista keskustelua, täälläpäin URPOT haluis että myös sinä yhtenä päivä voisi ajaa niillä renkailla konttorille joilla muutenki KOKO vuosi ajetaan pois lukien katsastus päivää jolloin kaivetaan ne 2mm pinnalla olevat 235/75 puoli kaljut ja hariskoituneet renkaat alle ja ajetaan konttorille.

Eiköhän näissä rengasasioissa haeta juuri sitä, että porukka ajaisi riittävän turvallisilla autoilla. Koska trafi ei ole halunnut/ osannut määritellä tarkasti mikä millekin akselille ja ajoneuvolle on se raja miten isolla renkaalla voidaan ajaa turvallsiesti, on se aikanaan määritelty konservatiivisesti tuohon 51mm rajaan.
Nyt rajaksi olisi tulossa 77mm/ 10%, mikä on jo paljon järkevämpi. 10% halkaisijan kasvatus ja siitä seuraava renkaan massan nousu ei vielä ole kovin merkittävä, mutta kokorajana se on jo vanhaa väljempi. Antaa sen hienon asian, että ne missä on jo valmiiksi isommat renkaat, voi kasvattaa rengaskokoa ihan kohtalaisesti.


Se mistä joku tuolla mainitsi: olisi tosiaan järkevää että akselit isompiin vaihtamalla tuo rengaskoon kasvatus menisi sen mukaan, mistä autosta ne akselit on. Jos laitat Toyotan isommat akselit Suzukiin, ne varmasti kestää Suizukin alla 35" renkaat ja tekee autosta myös kasvaneen leveyden takia vakaamman. Tai vaikka "1-ton" Jenkkipickupin perät Jeeppiin, kyllä silloin voi huoletta ajaa 35" renkailla. Joku myös mainitsi että isommat akselit eivät merkittävästi kasvata autoon kohdistuneita rasituksia: paskanmarjat. Kyllä ne kasvattaa. Kaikilla voimilla on vastavoima, ja mitä painavammat akselit/ enemmän jousittamatonta massaa, sitä enemmän ne hakkaa auton koria/ runkoa -> kiinnikkeiden/ korin/ rungon vahvistus on monesti likipitäen pakollinen, jotta paikat oikeasti kestää.

E- hyväksyttyjen/ tehdastekoisten osien käyttöpakosta: tästä voisi osittain tai kokonaan luopua. Mieleeni nyt äkkipäätään juolahtaa ainakin kaksi asiaa - coil- over jousien käyttö ja itse tehdyt tukivarret/ ohjausvarret. Coil-overeilla saadaan käytännössä aina paremmin toimiva alusta kuin tehtaan alkuperäisillä vietereillä + iskareilla. Harvaan autoon tehtaalla asennetaan niin hyviä alustan osia kuin mitä coil- overit on. Miksi tietyn vuosimallirajan jälkeen vaaditaan, että kierrejousen täytyy olla e- tai tüv- hyväksytty, mutta coil- over ei kelpaa? Hölmöä.

Tee-se-itse-tukivarret: kumpiko kestää paremmin: joku pellistä prässätty lirpake/ valukappaleena tehty lirpake, vai esim. saumattomasta ainesputkesta tehty riittävän vahvaksi katsottu kierteytetty rakenne tehdastekoisin puslin? Tuollainen 45-50mm halkaisija 5-6mm seinällä on käytännössä niin vahva, että missään B- luokan ajoneuvossa niitä et ajamalla rikki saa niin että autokin ei samalla hajoa. Ohjausosissa vähän sama homma: tehtaan raidetangot tai välivarret monesti on aika ohutta kamaa, tai vaikka olisivat umpirautaa ei ole lopulta mitään supervahvoja. Taas kerran riittävän vahvasta saumattomasta ainesputkesta saadaan varmasti riittävän vahva rakenne, joka tulisi olla hyväksyttävissä katsastuksessa.


En halua lisää valvontaa, vaan päinvastoin vähentää ainakin poikkeuslupien tarpeen määrää. Haluan että rakentamisrajoja väljennetään ja että "yleisen järjen käyttö" olisi paremmin sovellettavissa. On kuitenkin mielestäni päivänselvää, että kaikki tällaiset muutokset olisi oltava muutoskatsastuksen alaisia ja ns. "pakko näyttää" konttorilla; vaikka sitten tarvittaessa ennakkonäyttönä jotta varmistutaan että ei tehdä mitään punaniskakötöstyksiä autotallin perällä ilman järkeä ja ajatusta muutosten vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen ja ajoneuvon hallintaan.

Maastoautosta on helppo tehdä vähintään yhtä turvallinen ja yhtä hyvä ajaa kuin tehtaan jäljiltä myös muutosten jälkeen, mutta se on vieläkin helpompi onnistua tekemään kunnon tappoloukoksi. Eiköhän nämä nykyiset rajoitukset juuri lähde tuon jälkimmäisen vaihtoehdon näkökannalta - laitetaan niin tiukat rajat että urpoinkaan rakentaja ei pysty pilaamaan autoa totaalisesti.. väljennettyjen rajojen seurauksena tulee kasvanut vastuu rakentajalla ja rakenteet hyväksyneellä viranomaisella. Eli koska porukalla joskus aikanaan lähti homma lapasesta, niin piti asettaa rajat. Nyt tätä kauhun tasapainoa koitetaan saada rakentajien kannalta parempaan suuntaan, toivottavasti hyvällä menestyksellä.

[Patu925]

http://www.trafi.fi/filebank/a/13224...-ATT6-2004.pdf

Tossa oli juttuu siitä kumihommasta.

Käsi sydämmelle ja toine ylös jos uskaltaa niillä isoilla renkailla, ilman kallistuksen vakaajaa jne. metsävarustetulla autolla ottaa sen kahdeksankymppiä kyytiä ja väistää hirveä (tai vaikka lasta tiellä) vetämällä ohjauksen äkkiä linkkuun... Ja toivoa että se vekotin kestää pystyssä vaikka kuivalla asvaltilla... Vapaaehtoisia testiin? Sitä leikkiä kun ei aikoinaan mersun joku pikkutötterökään sietänyt kaatumatta.

[Daddy's Toy]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

http://www.trafi.fi/filebank/a/13224...-ATT6-2004.pdf

Tossa oli juttuu siitä kumihommasta.

Käsi sydämmelle ja toine ylös jos uskaltaa niillä isoilla renkailla, ilman kallistuksen vakaajaa jne. metsävarustetulla autolla ottaa sen kahdeksankymppiä kyytiä ja väistää hirveä (tai vaikka lasta tiellä) vetämällä ohjauksen äkkiä linkkuun... Ja toivoa että se vekotin kestää pystyssä vaikka kuivalla asvaltilla... Vapaaehtoisia testiin? Sitä leikkiä kun ei aikoinaan mersun joku pikkutötterökään sietänyt kaatumatta.

toivottavasti tuo ei ole liikenteessä(missään muodossaan)

[Heguli]

Koska sää Patu olet käynyt mun autoa kuvaamassa

[Patu925]

Alkuperäinen kirjoittaja Heguli

Koska sää Patu olet käynyt mun autoa kuvaamassa

Netissä näkee kaikkia hyviä virityksiä mitkä pitää tallentaa tulevia sukupolvia varten...

Tämä kuva vaan sattui tulemaan mieleen kun oli äsken mainintaa ohjausvarsi ym. jutuista. Katsurilla olisi mielenkiintoinen virka jos joutuisi tuomariksi niissä juttuloissa. Kun sinne aivan varmasti joku toisi ton tyylisen virityksen ja inttäisi kiven kovaa että "kyl se kestää..."
Siksi varmaan helpompi jättää se todistelu asiakkaan ongelmaksi. Niinkuin nykyisin menee.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

Tämä kuva vaan sattui tulemaan mieleen kun oli äsken mainintaa ohjausvarsi ym. jutuista. Katsurilla olisi mielenkiintoinen virka jos joutuisi tuomariksi niissä juttuloissa. Kun sinne aivan varmasti joku toisi ton tyylisen virityksen ja inttäisi kiven kovaa että "kyl se kestää..."
Siksi varmaan helpompi jättää se todistelu asiakkaan ongelmaksi. Niinkuin nykyisin menee.

En oikein keksi mitään syytä, miksi ainesputkesta tai umpicromosta tehty suora ohjausvarsi kierteytettynä ei kestäisi. Hitsausta ei edelleenkään pitäisi sallia, mutta nykyinen käytäntö jossa vain tehdastekoinen kelpaa on aika älytön - ne tehtaan osat kun on helposti tuollaista kierteytettyä ainesputkiratkaisua heikompi.

Toki sitten on kuvan kaltaisia viritelmiä, ja juuri tuollaisia rakentavien idioottien takia nämä säännöt on mitkä ne nyt on..

[toyota4x4]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

http://www.trafi.fi/filebank/a/13224...-ATT6-2004.pdf

Tossa oli juttuu siitä kumihommasta.

Käsi sydämmelle ja toine ylös jos uskaltaa niillä isoilla renkailla, ilman kallistuksen vakaajaa jne. metsävarustetulla autolla ottaa sen kahdeksankymppiä kyytiä ja väistää hirveä (tai vaikka lasta tiellä) vetämällä ohjauksen äkkiä linkkuun... Ja toivoa että se vekotin kestää pystyssä vaikka kuivalla asvaltilla... Vapaaehtoisia testiin? Sitä leikkiä kun ei aikoinaan mersun joku pikkutötterökään sietänyt kaatumatta.

käsi sydämellä ja sit aivoilla ajateltuna,mikset saman tien kysy rahtareiden palstalla kuinka tukki-rekka käyttäytyy 80 vauhdista jos ohjauksen "kääntää linkkuun" rekkoja liikku teillä monta tuhatta kertaa enemmän kuin "iso pyöräsiä" maastureita, eikä rekkoja olla kieltämässä, eikä maastoauton isot renkaat ole ongelma liikenteessä. paino pistekkään ei juuri muutu jos leveyttä ja korkeutta on kasvatettu samassa suhteessa.
tyhmempikin tajuaa että urheilu auto ei kaadu yhtä helposti kuin paketti auto ja silti molemmat on sallittuja. lähinnä kaikkki riippuu penkin ja ratin välistä. ja jos kokee maasto-auton hallitsemisen vaikeaksi niin ainahan voi mennä vaikka polkupyörällä.

[Patu925]

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4

käsi sydämellä ja sit aivoilla ajateltuna,mikset saman tien kysy rahtareiden palstalla kuinka tukki-rekka käyttäytyy 80 vauhdista jos ohjauksen "kääntää linkkuun" rekkoja liikku teillä monta tuhatta kertaa enemmän kuin "iso pyöräsiä" maastureita, eikä rekkoja olla kieltämässä, eikä maastoauton isot renkaat ole ongelma liikenteessä. paino pistekkään ei juuri muutu jos leveyttä ja korkeutta on kasvatettu samassa suhteessa.
tyhmempikin tajuaa että urheilu auto ei kaadu yhtä helposti kuin paketti auto ja silti molemmat on sallittuja. lähinnä kaikkki riippuu penkin ja ratin välistä. ja jos kokee maasto-auton hallitsemisen vaikeaksi niin ainahan voi mennä vaikka polkupyörällä.

Onhan se kuurakettikin turvallinen ajettava, kaikki riippuu siitä ratin ja penkin välistä...

Tarkoitatko siis sitä että vakio vs. maastomalliin viritettu vekotin on samanlainen ajettava tiellä??? Siis yhtä turvallinen...

Niitä oikeesti isoilla renkailla varustettuja autoja kun on seuraillu tien päällä muutaman suunnistuskisan verran niin on siellä puikoissa ollu siis tosi rautaisia ammattilaisia jos eivät ole sitä huojumista ja vaappumista millään tavalla huomanneet tai huomioineet... No oliko sitten syynä alhaiset rengaspaineet tai pikkuvauriot ohjausvehkeissä tai muuta kivaa niin siitä huolimatta kaistaviivat ei meinannu välillä riittää kun auto lentää reunasta toiseen jo 60 kyydissä.

Okei on varmaan niitäkin autoja mitkä kulkee kuin juna vaikka ois miten isot kumit alla mutta jos esim. nuo rengasmääräykset vapautettaisiin niin niitä vaappujia tulisi varmasti lisää tuomaan jännitystä tuonne maantielle. Mutta ois se komia kun olisi kylän suurimmat kumit tojotan alla. Ja kuskina se ei niin ammattilainen...

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

http://www.trafi.fi/filebank/a/13224...-ATT6-2004.pdf

Tossa oli juttuu siitä kumihommasta.

Kyseessä siis Suzukin yks orkkiskoko jostain aapisesta jossa merkintä SAND perässä. Ei liity mitenkään esim. BJ:n 7.50-16 kokoon.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

Niitä oikeesti isoilla renkailla varustettuja autoja ... No oliko sitten syynä alhaiset rengaspaineet tai pikkuvauriot ohjausvehkeissä tai muuta kivaa niin siitä huolimatta kaistaviivat ei meinannu välillä riittää kun auto lentää reunasta toiseen jo 60 kyydissä.

Okei on varmaan niitäkin autoja mitkä kulkee kuin juna vaikka ois miten isot kumit alla mutta jos esim. nuo rengasmääräykset vapautettaisiin niin niitä vaappujia tulisi varmasti lisää tuomaan jännitystä tuonne maantielle. Mutta ois se komia kun olisi kylän suurimmat kumit tojotan alla. Ja kuskina se ei niin ammattilainen...

Olen seurannut tuolla uudella mantereella neljän reissun ja reilusti yli 10 000tkm verran niiden "oikeasti isoilla renkailla varustettujen autojen" menoa moottoriteillä. Kyllä ne ihan suoraan menee, osa jopa niinkin hyvin että perässä on 5-6 tonnia painava asuntovaunu ja nopeutta on 120-130km/h

Fakta on se, että autosta saa rakennettua hyvän ajettavan myös isoilla renkailla. Maastopaineet + jotain vaurioita = varmasti vituillaan kulkeva auto. Jos ihan rehellinen olen, niin kun katsoo näitä rakentelutopikkeja niin hämmästäyttävän vähän ylipäätään porukka tuntuu panostavan ohjaus- ja alustageometriaan auton ajettavuuden pitämiseksi kunnollisena. Missään Suzukia isommassa autossa 33"-35" renkaat ei ole liian isot, ja jotkut 37" renkulatkin menee vielä ihan ok kunhan auto on hyvin rakennettu. Enemmän ongelmaa tuntuu tulevan siitä, että autoja korotetaan jopa vähän turhan paljon.. jos pidettäisi alustakorotuksen/ korinkorotuksen määrä mahdollisimman maltillisena, tehtäisi renkaille tilaa rälläkällä & peltilevyä hitsaamalla, ne riittävän isot renkaat alle tarpeeksi leveällä raideleveydellä, ja panostetaan vielä vieteriautoissa niiden panhardien kulmien ja tukivarsien asemointiin niin ongelmaa ei ihan oikeasti ole.

Toki korkeampi auto isommilla renkailla on aina kaatumaherkempi ja jossain määrin vähemmän vakaa ajettava kuin se orkkisverme, mutta kunnolla tehtynä ei todellakaan ole mikään huono. Itsellä on kokemusta sen verran että kaadoin Jeep Cherokeen (XJ) 35" renkailla katolleen kun leikin sillä parkkipaikalla, mutta toisaalta sekin auto oli hyvä ja vakaa ajettava maantiellä aina 120km/h nopeuteen asti. Meni katupaineilla ja vakaajat kiinni ollessa suoraan, ei tarvinnut ihmetellä pysyykö kaistalla vai ei, eikä mutkissakaan pahemmin kallistellut. Siitähän se on kiinni miten auton rakentaa.

Tällä hetkellä on nyt toi Grand Cherokee käyttöautona, korotusta on n.50mm, alla on 32" renkaat (mutikat, ja joo on pikkurenkaat), ohjausta yms. parannettu - ja lähden sillä autolla ajamaan mutkaista asvalttitietä tai motarilla paljon mielummin kuin monella uudellakaan pienemmän kokoluokan henkilöautolla. Vaikka alla olisi 33"-35" renkaat niin ei se tuosta paljoa huononisi..

[GKC]

Joku lienee jo laskenut meneekö uusilla säännöillä 35" J12 Toyotaan? Entä G Meseen?

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Kala92

Ihan jo laakereidn kestöiän laskemisen kannalta, se että rengaskokoa suurrennetaan 15% laskee L10 kestoiän laskennan perusteella tunnit 3000h->1250h äkkiä kännissä laskettuna. Eli kun kyse on pyöränlaakerista, jonka kestävyys on 400tkm tehtaalta tullessa(muka), laskee siihen 150tkm, niin voitte kuvitella kuinka paljon nousisi riski siihen, että laakeri laukeis siinä 120km/h ja mentäs metsähallituksen baanaa kohti! Eli yhteenvetona=Jos halutaan akselin laakereitten sallimia renkaita, niin sitten vaihtuu akselit. Ihan sama ajetaanko autolla 10tkm vuodessa vai 50tkm vuodessa, jos rekisterissä on ja katsastettu.

Alkuperäinen kirjoittaja Gary Grand

Hyvin tiivistetty.
Noita laakereita ja akseleita kun lasken työkseni, niin en ole ihmetellyt mm. noita rengaskokorajoituksia..
Ei ne muutkaan rakenteet ole suunniteltu ottamaan vastaan lisääntynyttä vipuvartta ja muita voimia. Raudalle vaan tulee rajat vastaan.

No, tähänhän joku puskainsinööri heti väittää vastaan että ""Onhan noilla ajettu vaikka kuinka kauan.."

Varmuutta vaan pitää olla rakenteilla, jotka vaikuttavat turvallisuuteen.

Siis mikä kaava/ohjelma antaa (pyöränlaakerille) tuolla 15% halkaisijan kasvattamisella alle puolet kestoikää?
Jos on esim. puolikevennetty akseli, niin MINUSTA laakeriin kohdistuvat voimat on: aksiaalikuormitus pystysuunnassa sama, pyörimisnopeus 15% pienempi. (Pientä lisärasitusta tulee j-voimista ja akselin taipumisesta, mutta lienee muutamia prosentteja?)

Ja sitten jos puhutaan täyskenennetysta pyöränlaakeroinnista (esim. maasturin etunapa) niin tuo laakereiden kestoiän "romahtaminen" saadaan aikaan jo vakiokokoisilla renkailla, muutetaan vaan sentti pari offsettiä.

Ja noiden itsevalmistettujen osien "laillistaminen" siis esim kaksi raidetankoa, jotka mekaanisilta mitoiltaan ja materiaaliltaan on yhtenevät: Esim. kierre M23x1,5 28mm akselissa: toiseen on tehty kierteet kierretapilla, ja toiseen sorvilla; ja sorvari on tehnyt kierteen päättymisuran varmuuden vuoksi millin pari liian syväksi: Tapilla tehdyssä kierre päättyy 23 mm:stä "pehmeästi", ja sorvilla kierteytetyssä on sisällä teräväreunainen "murtopiste" halkaisijaltaan vaikkapa 26mm. kumpihan on ajanoloon heikompi väsymismurtumille

Ja miksi pitää olla lujempia raidetankoja? siksi että kun pistetään isompaa rengasta ja ajetaan kunnolla jumiin, niin tangot kestää muuttamatta muotoaan väännellä viritetyn tehostimen kanssa... Mitähän nivelet tykkää tuosta, siis siirtyykö "sulake" niveleen, ja jos nivel pettää, niin voisko se tapahtua moottoritienopeudessa

Siis ongelma on varmaan se, että noiden rakenteiden lujuus/toimivuus riippuu Suunnittelusta/materiaaleista/toteutuksesta, ja ja jos yksi osa-alue pettää, seuraukset on pahimmillaan kuolleita.

Mistä löytyy se "henkilö" joka todella uskaltaa pistää nimensä jonkin rakenteen tarkastamiseen ja sen hyväksi toteamiseen? siis ottaa vastuun (ja myös pystyy kantamaan sen; käytännössä väh. miljoona/miljoonia? vastuuvakuutus k.o hommaan?)

Jos noita omatekeleitä autoja aletaan vakuuttamaan kansainvälisillä riskivakuutuksilla, niin vakuutusmaksut olisivat varmaan "tähtitieteelliset"

Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen: siis esim. jos auton raideleveyttä/maksimileveyttä lisätään, niin ristiriipunnassa runkoon/koriin kohdistuvat vääntövoimat kasvaa äkkiä....

Hyvänä esimerkkinä nuo akseleiden "tee-se-itse" muutokset: Noita ns. RangeRoverin taka-akselin ylätukivarren takapäitä irtoilee jonkin verran (itsekkin olen ollut kyytissä k.o irtoamisen aikana), ja syynä oli ainakin tässä minun todistamassa tapauksessa se, että tukivarsien geometriaa oli "optimoitu" akselin vaihdon yhteudessä.

Olisko tuohon rakenteluun mahdollista saada rekisteröintiin hieman vapaampi ns. harrastelija- luokka siis samaan tapaan kuin veneilyssä; itse saa tehdä itselle veneen.
Ja noihin ITSELLE rakennettuihin autoihin sitten asetetaan luovutusrajoitus, siis autoa ei saa luovuttaa toiselle, saamaan tapaan kuin muuttoautoissa, mutta luovutusrajoitus vois olla jopa ikuinen? ja jos syyllistyy liikenne vahingon aiheuttamiseen, niin lähes automaattisesti esim. 20 päiväsakkoa ja 1000 euron vakuustalletus/ korvaus/auto myyntiin osiksi?
Ja katsastuksessa/hyväksynnässä otettaisiin sarja digikuvia, joita voitasiin tien päällä sitten katsella jostain rekisteristä -> jos ei täsmää sovitulla tarkkuudella, niin auto hinurilla tarkistettavaksi omistajan kustannuksella.

Noilla Sanktioilla/Pakotteilla saataisiin aikaan se, että ajeltaisiin pikkuisen varovaisemmin ja nimenomaan itse, ei oteta ryyppykuskiksi sitä naapurin jantteria...
Ja vakuutusyhtiö vois olla myötämielinen, siis saataisiin vakuutukset normaalihintaan, ehkä jopa pikkasen halvemmalla.

Ja noista moottorimuutoksista: Suomessa saa ajaa max 120 km/h. ja maasturien ilmanvstus yms. rajoittaa lisää... tuossa avaus:
Vaihdettavassa moottorissa saisi olla a) nuo nykyiset muutokset taikka b) Moottorin ohjaus alkuperäistä uudempi sähköinen/turbodiesel; max paino +25%? max teho 100 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on edessä jäahdytetyt levyjarrut ja 125 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on jäähdytetyt levyjarrut kaikissa renkaissa.

Ja katsastuksessa vois kokeilla lukkintumisen rajalla? jarruttaa x sekunttia, että jarrut todella pystyy muuttamaan lämmöksi, ja nimenomaan isomman liike-energian.

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja noiden itsevalmistettujen osien "laillistaminen" siis esim kaksi raidetankoa, jotka mekaanisilta mitoiltaan ja materiaaliltaan on yhtenevät: Esim. kierre M23x1,5 28mm akselissa: toiseen on tehty kierteet kierretapilla, ja toiseen sorvilla; ja sorvari on tehnyt kierteen päättymisuran varmuuden vuoksi millin pari liian syväksi: Tapilla tehdyssä kierre päättyy 23 mm:stä "pehmeästi", ja sorvilla kierteytetyssä on sisällä teräväreunainen "murtopiste" halkaisijaltaan vaikkapa 26mm. kumpihan on ajanoloon heikompi väsymismurtumille

..ja otetaan se kolmas verrokkikappale: 25 vuotta vanha tehtaan alkuperäinen 2-3mm:n seinämällä oleva raidetanko/ välivarsi, verrattuna esim. itsetehtyyn 32mm ainesputkesta olevaan missä on tuo 23mm:n kierre sisällä. Mikähän näistä kestää parhaiten, on siellä ainesputken sisällä terävä tai viistetty reuna kierteen päässä..

Ja miksi pitää olla lujempia raidetankoja? siksi että kun pistetään isompaa rengasta ja ajetaan kunnolla jumiin, niin tangot kestää muuttamatta muotoaan väännellä viritetyn tehostimen kanssa... Mitähän nivelet tykkää tuosta, siis siirtyykö "sulake" niveleen, ja jos nivel pettää, niin voisko se tapahtua moottoritienopeudessa

Siksi, että tehtaan osat voi olla niin heikkoja, ettei esim. raidetanko tai tukivarret kestä mitään ylimääräistä rasitusta metsäkäytössä vaan vääntyy.

Siis ongelma on varmaan se, että noiden rakenteiden lujuus/toimivuus riippuu Suunnittelusta/materiaaleista/toteutuksesta, ja ja jos yksi osa-alue pettää, seuraukset on pahimmillaan kuolleita.

Mistä löytyy se "henkilö" joka todella uskaltaa pistää nimensä jonkin rakenteen tarkastamiseen ja sen hyväksi toteamiseen? siis ottaa vastuun (ja myös pystyy kantamaan sen; käytännössä väh. miljoona/miljoonia? vastuuvakuutus k.o hommaan?)

No, määritellään ne rajat vähän vapaammin kuin nyt. Se, että autosta vaurioituu osittain tehtaan tekemä tukivarsi tai raidetanko metsäkäytössä, joka lopullisesti leviää siellä motarilla routaheittoon ajaessa vs. omatekoisen osan kestäessä hajoaa siitä vierestä jotain muuta, on lopputulos ihan sama. Kyllä, ongelma on juuri suunnittelussa/ materiaaleissa/ toteutuksessa. Metsässä ajaessa mikä vain hajoaa; kun vahvistat heikonta, hajoaa seuraava. Sulakkeen pitäisi olla paikassa mikä on helppo ja halpa vaihtaa, ja myös helppo huomata.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että jonkin tehtaan tekemä automalliin tarkoitettu esim. raidetanko tai tukivarret on lailliset (vaikkapa jenkkivehkeisiin saatavat ainesputkesta tehdyt tukivarret flexjointeilla), mutta jos teet itse täsmälleen vastaavat niin ne onkin vaaralliset? Ei siinä ole mitään järkeä..

Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen: siis esim. jos auton raideleveyttä/maksimileveyttä lisätään, niin ristiriipunnassa runkoon/koriin kohdistuvat vääntövoimat kasvaa äkkiä....

Kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, painavempien ja leveämpien akseleiden asennus vaatii yleensä kori- tai runkorakenteiden ja kiinnikkeiden vahvistuksia. Toisaalta jos tukivarsien ja jousien kohdat akselissa säilyy samana kuin alkuperäisissä akseleissa, niin suurin vaikuttava tekijä rasitusten lisääntymisessä on kasvanut massa. Toki leveämpi akseli tuo lisää vipuvartta, mutta onko ero lopulta niin suuri verrattuna jousittamattoman massan kasvuun?

Hyvänä esimerkkinä nuo akseleiden "tee-se-itse" muutokset: Noita ns. RangeRoverin taka-akselin ylätukivarren takapäitä irtoilee jonkin verran (itsekkin olen ollut kyytissä k.o irtoamisen aikana), ja syynä oli ainakin tässä minun todistamassa tapauksessa se, että tukivarsien geometriaa oli "optimoitu" akselin vaihdon yhteudessä.

Tukivarret ja niiden nivelet pitäisi mitoittaa sen mukaan, että niiden käyttöalue riittää joustoliikkeen äärilaidasta toiseen. Tämähän ei oikeastaan toteudu esim. oikeastaan millään jakarivarsilla, vaan ne aiheuttaa ihan älyttömiä turhia rasituksia kaikkiin kiinnikkeisiin sekä pusliin verrattuna vaikkapa hyvin toteutettuun nelilinkkiin. Eli ei se tehtaan systeemi edes ole välttämättä hyvä..

Ja noista moottorimuutoksista: Suomessa saa ajaa max 120 km/h. ja maasturien ilmanvstus yms. rajoittaa lisää... tuossa avaus:
Vaihdettavassa moottorissa saisi olla a) nuo nykyiset muutokset taikka b) Moottorin ohjaus alkuperäistä uudempi sähköinen/turbodiesel; max paino +25%? max teho 100 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on edessä jäahdytetyt levyjarrut ja 125 kw/1000kg omaapainoa kohden jos autossa on jäähdytetyt levyjarrut kaikissa renkaissa.

Max. teho 100kw/1000kg tai 125kW/1000kg? Ihan oikeasti, miksi helvetissä? Miksi autosta pitäisi välttämättä saada maksimitehoiltaan tuollainen nuhapumppu? Paljonko olisi mielestäsi riittävä vääntö sitten? Erittäin moni ihan tavallinen auto on tehopainosuhteeltaan tuota luokkaa, ja ylikin. Onko ne vaarallisia tai "ylitehokkaita"?

Ei moottoritehoiltaan tai väännöiltään suuri auto ole vaarallinen tai edes mikään riski liikenteessä. Se, miten tehokasta tai tehotonta autoa käytetään sen sijaan voi olla. Tämä on joku ihmeellinen mentaliteetti mikä on iskostunut moniin suomalaisiin, että tehokkaalla autolla olisi pakko hurjastella ja että se on vaarallinen, tai ettei Suomessa tarvita autossa mitään menokykyä koska maksimirajoitus on 120km/h. En ymmärrä..
Juuri edellisellä ulkomaanreissulla vuoristossa ajaessa sai taas kerran huomata, miten alitehoinen auto on aivan järkyttävä ja jopa vaarallinen ajaa. Ohitukset, kiihdytykset risteyksestä yms. on oikeasti yhtä tuskaa ja riskiä, kun edes kaasu pohjassa et meinaa ehtiä liikennevirran mukaan. Kyseessä sentään oli ~180hv vuosimallin 2014 nelivetoinen henkilöauto. Mutta ei riittänyt ruuti 2500 metrin korkeudessa jyrkissä mäissä.. sallitut huippunopeudet oli reilun 100km/h luokkaa.

Ja katsastuksessa vois kokeilla lukkintumisen rajalla? jarruttaa x sekunttia, että jarrut todella pystyy muuttamaan lämmöksi, ja nimenomaan isomman liike-energian.

Voi kai ABS- autolla painaa sen pedaalin pohjaan ja katsoa miten pysähtyy? Ei kaikki maasturit ole ikäloppuja romuja missä on kolme sähköjohtoa ja vankkurinjouset Mitä tulee jarrujen tehoon, niin ne järeämmät akselit olisi taas ihan poikaa isompien renkaiden kanssa.. laakerit kestää paremmin, auto on vakaampi ja vähemmän kaatumatautinen, lähes poikkeuksetta isommissa akseleissa isommat jarrut -> turvallisempi.

[toyota4x4]

Alkuperäinen kirjoittaja Kala92

Ihan jo laakereidn kestöiän laskemisen kannalta, se että rengaskokoa suurrennetaan 15% laskee L10 kestoiän laskennan perusteella tunnit 3000h->1250h äkkiä kännissä laskettuna. Eli kun kyse on pyöränlaakerista, jonka kestävyys on 400tkm tehtaalta tullessa(muka), laskee siihen 150tkm, niin voitte kuvitella kuinka paljon nousisi riski siihen, että laakeri laukeis siinä 120km/h ja mentäs metsähallituksen baanaa kohti! Eli yhteenvetona=Jos halutaan akselin laakereitten sallimia renkaita, niin sitten vaihtuu akselit. Ihan sama ajetaanko autolla 10tkm vuodessa vai 50tkm vuodessa, jos rekisterissä on ja katsastettu.

pelkästään motonetin tarvike laakereilla saadaan joissain henkilö autoissa laakereiden kestävyys laskemaan 10tkm-20tkm , eli katsatus välin voi juuri ja juuri kestää. itse olen valkannut "motonetistä" sen herkimmin pyörivän laakerin , ongelma on etenkin valmiissa navoissa jossa tehtaalla on laakeri prässätty ja koko napa vaihdetaan.
uusissa autoissa volvoissa v50/s40 oli/on ongelmana pyörän laakerien loppuminen vaikka autolla ajettu 40tkm.
150tkm pyörän laakerin kestävyys on aika iso ehkä vain maasto autojen laakereilla pääsee sellaisiin lukemiin., jos nyky auto on suunniteltu kestämään 100tkm .
edellinen pyörän laakerin vaihdoin 80tkm ajettuun ooppeliin.
laakereiden kestävyys on ongelma tavallisissa henkilöautoissa.

[Timo_L]

Esim. Jeepin etuakseleissa etunapa (on siis kokonainen vaihdettava napa, ei erikseen vaihdettavaa laakeria) kestää orkkislaatuisena normirenkailla sen ~150-200tkm/ 10-15 vuotta. Vaihdat rengaskoon alkuperäisestä pikkurenkaasta (esim. 225/75 R15) 33" renkaaseen, niin saat vaihtaa orkkislaatuisia napoja vuoden-kahden välein. Paljon metsässä ajaen kerran vuoteen, enemmän tiekäytössäkään ei välttämättä kauheita kestä. Tarvikenapoja menisi jo parit vuodessa

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4

pelkästään motonetin tarvike laakereilla saadaan joissain henkilö autoissa laakereiden kestävyys laskemaan 10tkm-20tkm , eli katsatus välin voi juuri ja juuri kestää. itse olen valkannut "motonetistä" sen herkimmin pyörivän laakerin , ongelma on etenkin valmiissa navoissa jossa tehtaalla on laakeri prässätty ja koko napa vaihdetaan.
uusissa autoissa volvoissa v50/s40 oli/on ongelmana pyörän laakerien loppuminen vaikka autolla ajettu 40tkm.
150tkm pyörän laakerin kestävyys on aika iso ehkä vain maasto autojen laakereilla pääsee sellaisiin lukemiin., jos nyky auto on suunniteltu kestämään 100tkm .
edellinen pyörän laakerin vaihdoin 80tkm ajettuun ooppeliin.
laakereiden kestävyys on ongelma tavallisissa henkilöautoissa.

Aikaisempi laakerinkestoikä kirjoitukseni tuohon viittasikin. Isosta otannasta löytyy laakerointi joka hajoaa heti. Aktiivinen laakeriäänien tarkkailu paljastaisi varhaisessa vaiheessa vierintäelin ym. rikot jotka johtavat laakerin tuhoon, mutta vastahan autotehtaat on lisänneet rengaspaine anturoinnin uusiin häristimiin.

Toki kestoikään vaikuttaa hyvissäkin laakereissa, laakeroinneissa oleellisesti mm. iskumaiset kuormitukset, rasvan riittävä määrä ja epäpuhtaudet voiteluaineissa. 300tkm kestoikä oli jossakin SKF:n laakeriluettelossa annettu henkilöautoille (ohjeelliseksi) laskennalliseksi kestoiäksi oletan ja väitän, että täyskevennetyissä esikiristetyissä kartiorullalaakeroinneissa (Eli se ainut oikea laakerointi ) kestoikä on lähempänä raskaan kaluston vaatimuksia.

Surullisia kilometrejä. Taidan pysyä tutuissa laadukkaissa (Yli 30 vuotiaissa )vaunuissa.
Laatua on optimoitu kulutusyhteiskunnan vaatimusten mukaan. Pitää saada äkkiä romutettavaa

Eikös Kahdeksankymmentä luvun Volkkareilla ja Trabanteilla päästelty satatuhatta km? Ei ole kaikki muutokset edistystä.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Patu925

Tarkoitatko siis sitä että vakio vs. maastomalliin viritettu vekotin on samanlainen ajettava tiellä??? Siis yhtä turvallinen...

Ei muutettu auto mitenkään automaattisesti ole epäturvallinen. Urheiluautolla ajetaan erilailla kuin korotetulla maasturilla ja kummallakin pääsee hengestään jos ajaa liian kovaa. Aina voi tulla jeesustelemaan hirven väistökokeella ja suojatien eteen jarruttamismatkoilla - ja lispisteet saa jos asiaa tehostetaan lisäämällä lapsi hirven tilalle. Rekat ja linja-autot on kuitenkin sallittujen listalla vaikka jarrutusmatkat on pidemmät kuin henkilöautoilla. Pitäisikö henkilöautotkin kieltää kun moottoripyörillä on lyhyemmät jarrutusmatkat?

Alkuperäinen kirjoittaja Fruehauf-CJ

Aikaisempi laakerinkestoikä kirjoitukseni tuohon viittasikin. Isosta otannasta löytyy laakerointi joka hajoaa heti. Aktiivinen laakeriäänien tarkkailu paljastaisi varhaisessa vaiheessa vierintäelin ym. rikot jotka johtavat laakerin tuhoon, mutta vastahan autotehtaat on lisänneet rengaspaine anturoinnin uusiin häristimiin.

Ainakin allekirjoittaneella on maastoauto paljon tarkemmassa huollossa kuin mitä käyttikset. Ja ainoastaan vakio käyttis-Pajero on jättänyt tielle kun pyöränlaakeri on pettänyt. Ja vielä kahdesti. Näistä ensimmäinen sattui pari päivää katsastuksen jälkeen, jossa todettiin että laakeri oli vielä silloin kunnossa.

Kaikki osat hajoavat joskus, eikä silti autoja ole vielä kielletty kokonaan. Jos pyöränlaakeri menee huonoksi niin se pitää vaihtaa - mielestäni ei ole lainlaatijan tehtävä päättää kuinka usein laakeri tulee vaihtaa. Itse olen pahimmillaan vaihtanut uuden pyörän laakerin taas uuteen yhden suunnistuskisan jälkeen. Jos verrataan vaikka piikkistä crossipyörää ja kuorma-autoa, niin niiden huoltovälit on toisenlaisia kun ne on tarkoitettu erilaiseen käyttöön. Samaan tapaan huoltovälit voivat olla erilaiset (maasto)henkilöautoissakin riippuen käyttötarkoituksesta.

[toyota4x4]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Mistä löytyy se "henkilö" joka todella uskaltaa pistää nimensä jonkin rakenteen tarkastamiseen ja sen hyväksi toteamiseen? siis ottaa vastuun (ja myös pystyy kantamaan sen; käytännössä väh. miljoona/miljoonia? vastuuvakuutus k.o hommaan?)

Jos noita omatekeleitä autoja aletaan vakuuttamaan kansainvälisillä riskivakuutuksilla, niin vakuutusmaksut olisivat varmaan "tähtitieteelliset"

Ja kaikki vaikuttaa kaikkeen: siis esim. jos auton raideleveyttä/maksimileveyttä lisätään, niin ristiriipunnassa runkoon/koriin kohdistuvat vääntövoimat kasvaa äkkiä....

Hyvänä esimerkkinä nuo akseleiden "tee-se-itse" muutokset: Noita ns. RangeRoverin taka-akselin ylätukivarren takapäitä irtoilee jonkin verran (itsekkin olen ollut kyytissä k.o irtoamisen aikana), ja syynä oli ainakin tässä minun todistamassa tapauksessa se, että tukivarsien geometriaa oli "optimoitu" akselin vaihdon yhteudessä.

Olisko tuohon rakenteluun mahdollista saada rekisteröintiin hieman vapaampi ns. harrastelija- luokka siis samaan tapaan kuin veneilyssä; itse saa tehdä itselle veneen.
Ja noihin ITSELLE rakennettuihin autoihin sitten asetetaan luovutusrajoitus, siis autoa ei saa luovuttaa toiselle, saamaan tapaan kuin muuttoautoissa, mutta luovutusrajoitus vois olla jopa ikuinen? ja jos syyllistyy liikenne vahingon aiheuttamiseen, niin lähes automaattisesti esim. 20 päiväsakkoa ja 1000 euron vakuustalletus/ korvaus/auto myyntiin osiksi?
Ja katsastuksessa/hyväksynnässä otettaisiin sarja digikuvia, joita voitasiin tien päällä sitten katsella jostain rekisteristä -> jos ei täsmää sovitulla tarkkuudella, niin auto hinurilla tarkistettavaksi omistajan kustannuksella.

Noilla Sanktioilla/Pakotteilla saataisiin aikaan se, että ajeltaisiin pikkuisen varovaisemmin ja nimenomaan itse, ei oteta ryyppykuskiksi sitä naapurin jantteria...
Ja vakuutusyhtiö vois olla myötämielinen, siis saataisiin vakuutukset normaalihintaan, ehkä jopa pikkasen halvemmalla.

vastustan holhousta. mutta samoin vois vaatia kaikille kossu -pullon ostaville 1000e talletusta jos tarttee mennä lääkäriin, viinaan kuolee 2000 kertaa enemmän ihmisiä kuin isoihin renkaisiin.

[Mr_Peace]

Alkuperäinen kirjoittaja Mr_Peace

Tälläsen bongasin:
"Ajoneuvon, jonka moottori on hyväksytty Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievempien pakokaasupäästövaatimusten mukaan, tulee moottorin vaihdon tai muutoksen jälkeen täyttää muutoskatsastuksen testissä alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset."

Meinaakos tuo nyt sitä, että ennen noiden Euro 3 vaatimusten voimaantuloa rekisteröityihin autoihin voi esim. lisätä turbon ja päästömittauksesksi riittää katsastuksen yhteydessä suoritettava mittaus?

Kyselee nimim. "eikö_mun_tarttekkaan_vaihtaa_nipponia_vanhemp aan"

Itse itselleni vastaten, tämmösen löysin tuolta perustelumuistiosta:

"Kohdassa 2.3 määrättäisiin ajoneuvon pakokaasupäästöistä moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen jälkeen. Nykyisen rakennemuutospäätöksen termi "vähäpäästöinen auto" poistettaisiin vanhentuneena. Autot ovat olleet nykyisen määritelmän mukaan "vähäpäästöisiä" noin 1990-luvun alusta lähtien. Muille kuin "vähäpäästöisille" autoille on riittänyt, että moottori täyttää käytönaikaiset päästövaatimukset. Määräyksessä rajattaisiin, että ajoneuvolla jota koskevat Euro 3- tai Euro III -päästöluokkaa lievemmät päästövaatimukset, riittäisi, että ajoneuvo täyttää muutoskatsastuksessa alkuperäistä ajoneuvoa koskevat käytönaikaiset pakokaasupäästövaatimukset.
Euro 3- tai Euro III -päästöluokasta alkaen vaadittaisiin osoitus, että ajoneuvo täyttää kaikki tyyppihyväksynnän mukaiset päästövaatimukset. Viittauksia Euro -tasoja lievempään tai tiukempaan päästötasoon ei tarkoiteta rajattavaksi vain Euro -tasoihin. Näin esimerkiksi USA:n päästövaatimukset täyttävien ajoneuvoihin voitaisiin soveltaa samoja linjauksia kuin EU:n päästövaatimukset täyttäviin. Muutos helpottaisi käytännössä 1990-luvulla käyttöön otettujen autojen moottorien muuttamista. Helpotuksen vaikutukset tieliikenteen päästöihin arvioidaan vähäisiksi, koska tämänikäisistä autoista suuri osa on jo poistettu liikennekäytöstä. Päästöjen osoittamisvaatimukset muuttuisivat lähemmäksi L-luokan ajoneuvon korjaamisesta ja muuttamisesta annetun asetuksen (1078/2009) vaatimuksia. Tyyppihyväksynnän päästötestiä vastaava testi hinta on useita tuhansia euroja, mutta pelkkä muutoskatsastus, jossa käytönaikaiset päästöt voidaan tarkistaa, on vain kymmenien eurojen hintaluokassa.
"

Eli jos päästöluokkaon pienempi kuin Euro 3- tai Euro III, riittää pelkkä konttorilla tehtävä pakokaasutesti

ja ainakin muutaman wikin mukaanhan toi tuli esim.

EURO-päästöluokitukset pakettiautoille 1305–1760 kg (Luokka N1 - II)
DIESEL
Euro 3 Tammikuu 2001

[ZeiZei]

Alkuperäinen kirjoittaja toyota4x4

vastustan holhousta. mutta samoin vois vaatia kaikille kossu -pullon ostaville 1000e talletusta jos tarttee mennä lääkäriin, viinaan kuolee 2000 kertaa enemmän ihmisiä kuin isoihin renkaisiin.

Epäilen ettei suomessa ole kukaan kuollut isoihin renkaisiin? Viinaan kylläkin.

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Ei muutettu auto mitenkään automaattisesti ole epäturvallinen. Urheiluautolla ajetaan erilailla kuin korotetulla maasturilla ja kummallakin pääsee hengestään jos ajaa liian kovaa. Aina voi tulla jeesustelemaan hirven väistökokeella ja suojatien eteen jarruttamismatkoilla - ja lispisteet saa jos asiaa tehostetaan lisäämällä lapsi hirven tilalle. Rekat ja linja-autot on kuitenkin sallittujen listalla vaikka jarrutusmatkat on pidemmät kuin henkilöautoilla. Pitäisikö henkilöautotkin kieltää kun moottoripyörillä on lyhyemmät jarrutusmatkat?

Ainakin allekirjoittaneella on maastoauto paljon tarkemmassa huollossa kuin mitä käyttikset. Ja ainoastaan vakio käyttis-Pajero on jättänyt tielle kun pyöränlaakeri on pettänyt. Ja vielä kahdesti. Näistä ensimmäinen sattui pari päivää katsastuksen jälkeen, jossa todettiin että laakeri oli vielä silloin kunnossa.

Kaikki osat hajoavat joskus, eikä silti autoja ole vielä kielletty kokonaan. Jos pyöränlaakeri menee huonoksi niin se pitää vaihtaa - mielestäni ei ole lainlaatijan tehtävä päättää kuinka usein laakeri tulee vaihtaa. Itse olen pahimmillaan vaihtanut uuden pyörän laakerin taas uuteen yhden suunnistuskisan jälkeen. Jos verrataan vaikka piikkistä crossipyörää ja kuorma-autoa, niin niiden huoltovälit on toisenlaisia kun ne on tarkoitettu erilaiseen käyttöön. Samaan tapaan huoltovälit voivat olla erilaiset (maasto)henkilöautoissakin riippuen käyttötarkoituksesta.

Kovin on Jyrkin sanoin sanottu, kun olin juuri aeimmin jotain tuollaista kirjoittamassa, mutta kun ei oikein tullut näppäimille asti.

Ja onhan jokaisessa autossa anturi seuraamassa outoja laakeriääniä ynnä muuta sellaista, istuu yleensä siinä kuskin penkillä, joskus apparinkin paikalla...

[Timo_L]

Jeps.. vaikka laakerit isommilla renkailla toki helpommin hajoaakin, niin kyllä pitää olla aika surkea tämän alan harrastaja jos ei sitä laakerien meteliä kuule tai välystä muuten huomaa. Pyöränlaakeri ei kuitenkaan leikkaa kiinni heti kun se alkaa ääntä pitämään, vaan siinä menee tovi jos toinenkin.

Tietysti jos Boggerit huutaa korvissa satasen vauhdissa motarilla ja radiokin on täysillä, niin ehkä niitä laakereita ei sitten kuule

[veijon-esso]

Näitä harrastajien kommentteja kun lukee niin päivi räsänenkin vaikuttaa suvaitsevaiselta. Kieltäkää offaajat kaikki, varsinkin sellaset jutut mitä teidän omissa autoissa ei ole..!

[Gary Grand]

Alkuperäinen kirjoittaja veijon-esso

Näitä harrastajien kommentteja kun lukee niin päivi räsänenkin vaikuttaa suvaitsevaiselta. Kieltäkää offaajat kaikki, varsinkin sellaset jutut mitä teidän omissa autoissa ei ole..!

Ei ole?
No, ei ole esim. 38" renkaita, mutta tuon esityksen läpimenon jälkeen sentään 35" laillisesti.. Ilman poikkeuslupaa.
Toki olisi mukava saada Capriceenkin luvat asialliselle nykymoottorille, mutta niistä ei löydy millään niin surkeita tehoja/vääntöä, että menisivät läpi..

Jos hingutaan kuuta taivaalta, niin voipa olla ettei järkevästi perusteltavissakaan olevat muutokset esitykseen mene läpi.

Nuo rengasmuutokset olisi hyvä saada kytkettyä akseleiden kestoon. En epäilisi hetkeäkään esim mun Suburbanin kohdalla, jos etuakselina olisi Danan 60, mutta tuolla alkuperäisellä risukeulalla tunnetusti heikko paikka on pyöränlaakeri. Typerä "Unit Bearing", joka pettää joka tapauksessa. Eikä nuo isommat pyörylät alla ainakaan jatka sen kestoikää.
Vanhoissa naparakenteissa käytetyt erilliset kartiorullalaakerit reilulla laakerivälillä on merkittävästi kestävämpi ratkaisu.

Eipä vaan taida onnistua esitykseen sisällyttää akselistotyypin muutosta risukeulasta jäykkään. Trafin käsityksen mukaan mennään silloin huonompaan suuntaan...

Autojahan rakennetaan niillä rahkeilla mitä kullekin on suotu, eikä ne valitettavasti aina suinkaan ole riittävät edes turvallisiin ratkaisuihin. Siltä pohjalta ajateltuna ei niin hirveitä vapauksia rakentelijoille ehkä haluta antaa.
Vaatii aikalailla pelisilmää katsastajalta, että tunnistaa vaikka kylmän sauman kunnolla poltetusta, jos rakenteet on vielä paskaisia..

Jonkinmoista asiaan perehtymistä omaavalle ei räikeimpiä katsastuksessa kelvanneita virityksiä voisi tarjota ollenkaan.

[Fruehauf-CJ]

Alkuperäinen kirjoittaja Gary Grand

Jos hingutaan kuuta taivaalta, niin voipa olla ettei järkevästi perusteltavissakaan olevat muutokset esitykseen mene läpi.

Ei se niin ole. Tuo on perus neuvottelu käytäntö.
Koston himossaan virkamies tietysti yrittää käyttää kaikki tekosyyt oman asiansa ajamiseen.

Valitusteitse saa menemään "riittäviä muutoksia" läpi (hyvänä esimerkkinä autoverotuspäätöksien oikeellistamiset), mutta kannattaa aloittaa nuorena ettei kasva horsmaa kun päätös tulee.

Luvanvaraisien muutoksien käsittely nopeasti on kuu taivaalla