Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[offroadjouni]

Vähän päivityksiä. Ensi viikolla pitäisi tilata maaperätutkimus ja jotain pääsuunnittelijakontakteja on jo saatu. Kohta täytyisi alkaa lukitsemaan että mistä materiaalista sen tallin lopulta tekee. Pitkästä tulisi kai kumminkin halvempi kuin harkoista, mutta aloin vielä miettimään teräsrunkoista tallia vaihtoehtona. Syynä tähän on uusimmat pohjapiirrustukset:



Tässä kuvassa sisämitat on vähän pienentyneet, kun laskin 100 m2 kerrosalan 250 mm paksulla seinällä, jolloin sisämitoiksi jäisi 12 x 7,5 m. Muutin parvihyllykön rakennetta niin että kolmella seinällä on teräspalkit pystyssä - pultattuna lattiaan ja seinään. Palkissa on n. 2,5 m korkeudella ulokehylly-tyyppiset 1200 mm pitkät I-palkit vaakatasossa jonka päälle tulee sitten joku hyllylevy tai ritilä joka peittää tuon kuvan vihreän alueen. Pystytolpat jatkuvat lähes kattoon asti, ja sinne päälle tulee siltanosturin kiskot. Tällä tavalla kattotuolit voidaan tehdä normaalilla mitoituksella ja tehdä vaikkapa käyttöullakko lisätilaksi. Parvi ja nosturi voidaan tehdä lopputarkastuksen jälkeen jos lupa-asiat ovat jotenkin vaikeita niille.

Ylläolevasta kuvasta aloin sitten pohdiskelemaan että miksei tekisi koko runkoa teräksestä kun kerran noin paljon jo terästä sinne laittaa? Ei varmaan enää paljon nosta hintaa ja villa- tai uretaanielementeillä niputtaminen on varmaan nopein tapa pystyttää seinää. Huono juttu tuossa sandwich-elementissä on hinta: Nettikoneesta löytyvän tiedon perusteella jotain villaelementtiä saa 26 €/m2 + alv, josta tulisi n. 6000 euroa tämän kokoisen hallin ulkoseinän hinnaksi. Pitääköhän tuollaista hallia hitsatessa olla luokkahitsarin paperit? Minkälainen yläpohja ja katto teräshalliin kannattaisi tehdä niin että kylmäsiltoja ei syntyisi?

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Pitääköhän tuollaista hallia hitsatessa olla luokkahitsarin paperit?

Pitää. Hallin teräsrakenteet tekevällä yrityksellä pitää olla CE (SFS-EN 1090-1)hyväksyntä kantavien teräsrakenteiden valmistamiseen. Eli itse ei noita enään pysty tekemään.
Äkkiseltään voi tulla puusta tehty runko halvemmaksi ja tekee sitten erikseen jälkeenpäin teräksestä tarvittavat hyllyt ja nosturi paikat. Tosin se sitten menee omalle vastuulle.

[Calmari]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Pitää. Hallin teräsrakenteet tekevällä yrityksellä pitää olla CE (SFS-EN 1090-1)hyväksyntä kantavien teräsrakenteiden valmistamiseen. Eli itse ei noita enään pysty tekemään.

Rakennuspaikka kohtainen hyväksyntä edelleen olemassa, tuskin onnistuu ite tehtynä mutta jollekin jolla kokemusta muttei sertifikaatia hyvinkin mahdollinen, suosittelen edelleen etelä-helsinkiä -

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja Calmari

Rakennuspaikka kohtainen hyväksyntä edelleen olemassa, tuskin onnistuu ite tehtynä mutta jollekin jolla kokemusta muttei sertifikaatia hyvinkin mahdollinen, suosittelen edelleen etelä-helsinkiä -

Jaa tällänenkin on vielä kuitenkin olemassa, vaikka tuosta sertifikaatista kovasti meuhkataankin. Ei varmaan taaskaan muissa eu maissa kun Suomessa.
Varmaan ton viimekädessä rakennusvalvonta päättää, mikä heille kelpaa. Varmaan vähentävät työtään ja vastuutaan sanoessaan, että pitää olla merkittyjä tuotteita.
Jos teräsrunkoon päädyt, niin voin tarjota CE merkittyä rakennetta suunnitelmien mukaan.

[Calmari]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Varmaan vähentävät työtään ja vastuutaan sanoessaan, että pitää olla merkittyjä tuotteita.)

Aivan varmasti ei monessakaan paikassa kelpaa ilman leimoja
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja..._varmentaminen

[Rasvanäppi]

Mielenkiintoisia nämä talliprojektit. Ajattelin postata muutaman kommentin omista kokemuksista. Oma talli on vielä kesken ajanpuutteen vuoksi mutta jotain on jo opittu.

Itse kilpailutin tallini puuelementtirakenteena ja päädyin Vieskanelementin tarjontaan; voittivat tarjouskilpailutuksen. Aika ja innostus ei olisi riittänyt muulla tavalla rakentamiseen.

Sisäkorkeuteen kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota, jos aikoo parvea rakennella vaikkapa jälkeenpäin. Omassa on sisäkorkeutta hieman reilu neljä metriä mutta valan lattian vielä pikkuisen alemmaksi koska perustettaessa tuli otettua se mahdollisuus huomioon. Näin saan parvelle tarpeeksi seisontakorkeutta.

Leveyden puolesta oma talli jäi ehkä hieman turhan kapeaksi. Kuten tuolla aiemmissa postauksissakin mainitaan nini se 9m lienee aika minimi. Riippuu tietysti aika paljon layoutista miten kamat sinne sisälle nakkelee

Tämän kokoiseista rakennuksista vaaditaan jo energiatodistukset ja ilmanvaihdon kanssa kannattaa miettiä käytönaikainen ja käytönajan ulkopuolinen ilmanvaihto. Käytönajan ulkopulella riittää RakMk:n minimi-ilmanvaihto niin paranaa huomattavasti energiatodistuksen luokka. Autothan eivät hengitä Omassa tallissa ajattelin hoitaa ilmanvaihdon jollain edulisella IV-koneella ja kohdepoistot huipparilla. Autotallin puolelle tulee pesu ja maalausvarustus. Energia- ja lupajuttuihin vaikuttavat sitten vielä se, että tuleeko talliin WC ja lämmin vesi. Jos pärjää virallisesti vain kylmällä vedellä ja harmailla pesuvesillä niin on helpompaa... Valmiudet toki voi tehdä muitakin suunnitelmia ajatellen

Omaan talliin tulee lattialämmitys ja peruslämpö talosta maalämpöpumpulta lämpökanaalia pitkin. Lisälämmitykseen tulee sitten joku vanha palopesällä varustettu öljykattila tai ilmalämpöpumppu.

Valaistusta ei voi olla liikaa. Valopisteitä kannattaa sijoittaa riittävästi myös seinille, jotta pääsee eroon kiusallisista varjoista.

Lattiakaivojen paikkoja on tullut pähkittyä ja tässä topicissa oli mielenkiintoisia vaihtoehtoja. Itse olin jo kallistunut yhteen isompaan öljynerotuskaivoon johon sitten olisin johtanut vesia useammasta pienemmästä kuivakaivosta niin ei tarvitsisi tehdä isoja kaatoja. Kaivoja ajattaelin sijoitella reunojen sijasta enempi lattian keskivaiheille, jotta valumavedet eivät kastelisi koko lattiaa... Tätä täytyy vielä pohtia.

Lattiaan kannattaa valaa latta- tai kulmarautaa kuten tuolla neuvottiin, jos tarttee saada vetopisteitä tukevasti kiinni. Jos suunnittelee rakentavansa parven niin suosttelen heittämään valuun myös kiinnityslevyjä sopivin välein mihin saa sitten hitsailtua tolppia pystyyn parvea varten.

Jos lattiaan tulee lämmitystä niin sitten koneiden ja nostimien kiinnityspisteet kannattaa miettiä ja merkata valmiiksi, jotta ei sitten poraa putkeen tai kaapeliin. Sekös sitten vituttaa.

[Byrocrat]

KIRKKONUMMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS
Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 29.6.2006 § 74
Kunnanvaltuusto 18.12.2008 § 170 (20 § kohta 7, hevostallit)
Voimaantulo: 17.9.2008 ja pykälä koskien hevostalleja 6.7.2012


http://www.kirkkonummi.fi/instanceda...2_hevospyk.pdf

Ajankohtaisia laki-/sääntömuutoksia lyhyesti
http://www.kirkkonummi.fi/prime215_fi.aspx

[Juh44]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Minkälainen yläpohja ja katto teräshalliin kannattaisi tehdä niin että kylmäsiltoja ei syntyisi?

Noissa mitä oon itse kasannut on teräsristikoiden päällä kantava profiilipelti ja sen päällä villat ja huopa. Toki tarvittaviin väleihin aluskate tms.

Elementit nousevat reunasta samalle tasolle katon yläpinnan kanssa joten kylmäsiltoja ei juuri tule.

Mutta rakenne tuppaa olemaan niin monimutkainen että kannattaa piirtäjällä piirrätyttää..... siellä on kaikenmaailman tuuletusrakoja ja reunavanereita yms...

Jotain hyväähän teräsrungossa ja elementeissä täytyy olla kun se on melkeimpä ainoa rakennustapa nykyaikana... (nopeus->halpuus)

Tuollaisen 100m2 tallin kanssa ei kauaa mene kun se tehdään "yritystyönä" eikä tallinomistajan iltahommina.

Ja jos se siltanosturi himottaa niin todella helppo tehdä nosturiradalle valmius runkopilareihin, sekä toi parvikin on helppo rakentaa niiden varaan.