Talliprojekti käynnissä - Lopputarkastus suoritettu

[TOPPAHOUSU]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Vähän on tätä asiaa saatu eteenpäin, ja tällä hetkellä olen kallistumassa valueristeharkkojen käyttämiseen tallin seinissä. Ajatuksena on että näillä saa kohtuullisen nopeasti seinää hyvillä lämpöarvoilla, ja maallikon silmissä raudoitettu betoni seinissä takaa että lopputulos on tukeva. Nyt tarvii sitten alkaa tekemään rakennesuunnittelua rakennuslupaa varten.

Jos teet vaikka esim. Lammin valuharkosta tallin, niin kannattaa valita sellainen suunnittelija, joka on aikaisemminkin niitä tehnyt...
Käy jaot kohdilleen, eikä tarvitse niin paljon leikellä harkkoja.
Kivethän ei hirmu "kalliita" ole, mutta betonia kuluu reilusti ja perustukset pitää olla kohtuu järeät.
Ja kaikista ylimääräisestä hommista kertyy hyvin äkkiä iso summa ja kallein yksittäinen homma näistä on seinien rappaus.
( Ulkopuolelta, kun se on ainakin syytä tehdä )

Muutamia ajatuksia,
Ikkunoiden aukkoja ei kannata tehdä millintarkasti, kun pitää karmin väliin mahtua hiukan eristettäkin. ( itsellä tuli liian tiukat välit )
Ja noiden nosto-ovien kohdalla kannattaa miettiä miten ei synny kylmäsiltaa...
Ja sitten, kun joskus tulee tarve kiinnittää jotakin seinään niin aina tarvitsee iskuporakoneen ja imurin ettei joka paikka ole pölyssä...
( Tämä välillä kehtuuttaa, ainakin talossa... )

Jos lompakko kestää, niin anna mennä vaan!

[-sami-]

Sellanen tuli mieleen että kandeisko laittaa sprinklerit kattoon varuiksi? Ei maksais hirveitä jos tekee epävirallisen ja antaa mielenrauhaa kummasti. Mulle tuli ed paikkaan pari suutinta kattoon (n. 50m2) tilaan. Vakuutusyhtiölle tms. En maininnut asiasta mitn....

-sami-

[Byrocrat]

Alkuperäinen kirjoittaja -sami-

Sellanen tuli mieleen että kandeisko laittaa sprinklerit kattoon varuiksi? Ei maksais hirveitä jos tekee epävirallisen ja antaa mielenrauhaa kummasti. Mulle tuli ed paikkaan pari suutinta kattoon (n. 50m2) tilaan. Vakuutusyhtiölle tms. En maininnut asiasta mitn....

-sami-

Sprinklerit (normi vesipaineella, ei korkeapaineella toimivia) on hyvä ja suositeltava ratkaisu tallissakin eikä ole kovin kalliskaan tuon kokoiseen tilaan

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja TOPPAHOUSU

Jos teet vaikka esim. Lammin valuharkosta tallin, niin kannattaa valita sellainen suunnittelija, joka on aikaisemminkin niitä tehnyt...

x2

Sopivat jaot helpottaa huomattavasti ladontaa ja aukkojen tekoa, kun jää epämääräisistä pituuksista katkottujen harkkojen muotittaminen vähemmälle. Materiaali leikkautuu kyllä sinänsä timanttilaikalla helposti, mutta osuva jako helpottaa niin paljon, että siihen kannattaa panostaa. Hyvä suunnittelija laskee erilaisten harkkojen menekitkin valmiiksi, niin tulee heti suunnilleen oikea määrä osaharkkoja, aukkoharkkoja, kulmaharkoja ja suoria.

Ja kannatta vaatia suunnittelijalta kunnon määritykset myös pystyraudoituksesta. Suunnittelijat osaavat kyllä määritellä vaakaraudoituksen, kun se on kevytsoraharkoista tutua hommaa, mutta pystyraudat jää joskus miettimättä. Pystyraudoitustakin tarvitaan, jos on korkeampi seinä. Lammin suunnitteluohjeissa se kuitenkin mainitaan.

Valua tehdessä kannattaa olla hyvin notkistettu kura ja jättää vibran käyttö mahdollisimman vähiin. Vibraa ei tarvitse paljon valussa käyttää ja sekin pitää olla se ihan pienin malli. Notkea kura menee kyllä niihin kiviin, kunhan kivet on kostutettu hyvin ennen valua. Lätäköitä ei kuitenkaan saa edellisen valupinnan päälle jäädä. Korkeaa seinää ei voi valaa kerralla, kun harkot ei alareunassa kestä betonin painetta.

Harkot ei ole mitään perinteisen betonin tapaan kestävää kovaa tavaraa, vaan sellaisesta maakosteasta massasta muottiin puristettuja ja itse asiassa aika heikkoja. Minulla meni muutama harkko halki aukon reunoista, mutta tuennat piti sen verran, ettei seinä auennut ja kura valunut pihamaalle ja lattialle. Aukon reunat pitää tukea hyvin, koska se aukkoharkko on kaikkein heikoin kestoltaan. Tein kakkosnelosesta sopivat pätkät aukon sisä- ja ulkoreunaan ja laitoin laudanpätkät yhdistämään ne joka toisen harkon kohdalta. Silloin harkon halkaisua yrittävä voima välittyy vedoksi niihin lautoihin ja harkot pysyvät kiinni.

[TOPPAHOUSU]

Tosiaan ammattimiehet hommiin jos ei itse aikomusta tehdä ja nimen omaan kyseisen valuharkon kanssa aikaisemminkin touhunneet. Säästää paljon jos vain osaavat hommansa.

Ja kannattaa melkein seinän sisään tulevat sähkörasioiden putket laittaa tuplana, ettei käy kuten minulle ja osa putkista tukossa betonin ansiosta... vaikka oli hyvin laitettu.

[Eskimo]

Ookko laskenu paljo tulee hintaa harkoista vs. pitkä tavara vai oliko tässä nyt budjetilla mitään merkitystä?
Pintarappaus on kallista harkossa jos vieraalla teettää.

Itte kyllä tekisin pitkästä puusta 8" pystyrunko. Puu ulkoverhous ja kipsi sisäpintaan.

Saksiristikoilla yläpohja niin saa huonekorkeutta keskelle halvalla.

Missä kohtaa on muuttunut säännökset ettei omasta puusta ja omalla tontilla rahtisahatusta leimaamattomasta saa tehdä kantavia?

[HRD]

Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo

Missä kohtaa on muuttunut säännökset ettei omasta puusta ja omalla tontilla rahtisahatusta leimaamattomasta saa tehdä kantavia?

Ei kai tää ois pitäny mihkään muuttua, tääläpäin on kyllä kenttäsahuri joka saa lätkästä leimat sahaaminsa puihin.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja HRD

Ei kai tää ois pitäny mihkään muuttua, tääläpäin on kyllä kenttäsahuri joka saa lätkästä leimat sahaaminsa puihin.

Jos on sertifioitu sahuri, niin saa käyttää joka paikkaan. Mutta jos ei, niin:
Autotallista en ole varma, mutta maatilarakentamiseen saa käyttää omaa puuta.

Omakotitaloon ei, ei ainakaan jos on maatilan pihapiirin ulkopuolella,

pari kolme vuotta sitten muuttui.

[offroadjouni]

Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo

Ookko laskenu paljo tulee hintaa harkoista vs. pitkä tavara vai oliko tässä nyt budjetilla mitään merkitystä?
Pintarappaus on kallista harkossa jos vieraalla teettää.

Itte kyllä tekisin pitkästä puusta 8" pystyrunko. Puu ulkoverhous ja kipsi sisäpintaan.

Saksiristikoilla yläpohja niin saa huonekorkeutta keskelle halvalla.

En ole laskenut, mutta lasketaanpa nyt. Saa korjata jos olen ymmärtänyt jotain väärin. Jätetään tässä vaiheessa hukkapätkät, lankkujen viemä ainevahvuus yms. huomiotta niin että saadaan joku lukema helpolla.

Tallin mitat siis n. 12,5 x 8 x 4,5 m ulkoseinistä. 600 mm jaolla pystytolppia tarvitaan (12,5*2+8*2) /0,6=68,33 kpl. Niihin menee puuta 68,33*4,5=307 m. Oletan että pystytolppien ylle ja alle tulee vaakapuut, pituudeltaan yhteensä (12,5*2+8*2)*2=82 metriä. Bauhausin tarjouksen mukaan 48x198 runkotolppa maksaa 4,39 e/m, eli puun hinnaksi tulisi 1700 euroa.

Seinien pinta-ala on (12,5*2+8*2)*4,5 = 184,5 m2, ja kun halutaan tulityötilaa niin levy tuplana se tekee 369 m2. Bauhausin tarjouksen mukaan kipsilevy maksaa 3,17 e/m2, joten hinnaksi tulisi 369*3,17=1170 euroa. Tämä nyt on ulkoseinän pinta-alan mukaan laskettu, mutta eiköhän se ole riittävän lähellä.

Seinän tilavuus on (12,5*2+8*2)*4,5*0,2 = 36,9 m3. Bauhausin tarjouskuvaston mukaan ekovillalevy maksaa 98,9 e/m3, joten hinnaksi tulisi 3650 euroa. Puhallusvillalla homma on varmaan halvempaa, mutta käytin nyt Bauhausin hintaa tällekin.

Tuulensuojalevyä kuluu seinien pinta-alan verran 184,5 m2. Tästä Bauhausin esitteestä ei löytnyt, mutta taloon.comista hinta on 2,5 e/m2. Hintaa tulisi siis 460 euroa.

Ylläolevista tulisi yhteensä 6980 euroa. Puuta menee varmaan enemmän ja villaa vähemmän kuin laskettu, mutta ehkä tuosta voidaan jotain päätellä. Kysyin tarjouksen valueristeharkoista, ja niistä seinien tekeminen on n. 10500 euroa, josta puuttuu vielä betoni ja raudoitukset. Laskin pikaiseen että betonia menee seinään 20 m3 ja raudoutus päälle. Näistä minulla ei ole vielä tarjouksia, mutta jostain netistä kaivettuna betoniin voisi mennä 3000 euroa ja raudoituksesta en tiedä, eli laitetaan sille vaikka se tonni hintaa. Tällöin vertailuhinta harkkotallin seinälle olisi 14500. Hintaero olisi tällä laskelmalla siis 7500 euron hintaluokassa.

Meillä on puutalo, joten suunnittelin että saattaisin vetää puuverhouksen myös talliin. Siinä mielessä ulkoverhouksen hinta on suunnilleen sama puu- ja harkkotallissa.

[FunJam]

Tuskin on viemäri, jos sieltä ilma kulkee, vaan ihan poistoilmakanava lattian sisällä. Löytyy eteenkin tiloissa joissa maalataan..

http://www.stainlessteam.fi/tuotteet_altaat.php

Noilla on kanssa kaikkea kivaa viemäröintiin. Tai sitten ihan valetut urat lattiaan ja mahdollisesti ritilä päälle. Eli loivemmat symetriset kaadot lattiaan ja sopivaan kohtaan ura jossa keskelle kaato ja siihen kaivo. suota varmaan torin kertyy sinne uraan/kaivon ritilään ihen riittävästi. Niistä sitten pitäisi johtaa erilliseen öljynerotuskaivoon jos ei laita keskelle yhtä minipekkiä isolla ritilällä.

http://www.wavin-labko.fi/tuotteet/e...minipek_a_0_2/

Tuollaisen kansi tosin tukkeentuu huomattavasti vähemmän, mutta tuo "pitkä seinällä oleva kaivo"- ajatus on myös ihan hyvä. Toisaalta voisi olla esim. yksi tällainen nosturin alla ja toisella osalla pitkät sivulla, jolloin ne pitkät voisi olla kuivakaivoja.

Edit: siis pitkän kaivon kansi voisi olla sellainen mistä rulla kulkee siististi yli. Kerää tosin helposti sitä paskaa, mutta sen voisi raapia lastalla pois, niin ei ole viemärikään tukossa koko aikaa..

[2,4TD]

Kaikkia en kahlannut läpi mutta joskus edukkaasti myyneet 2-laadun barokkia, värivammaista mutta valmis tuilityön ym kestävä pinta sisällä, eristeet, nopea tehdä, miinuksena kiinnittäminen seinään. Ulkopuolelle voi päälle lyödä vaikka laudan, kattomateriaaliksi käy myös.

[JiiPee]

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

Oletan että pystytolppien ylle ja alle tulee vaakapuut

Ja ylös vielä toinen kierros palkkina, siis yläsidepuun alle syrjälleen, lovettauna tolppien yläpäihin. Tämä siksi, että kattoristikoita ei laiteta pilarien kohdalle, vaan jaetaan tasaisesti koko rakennuksen matkalle. Palkki siirtää ristikon kuorman pilareihin. Päätyseiniin laitetaan myös puu pilarien sisäsivuihin, jotta sisäkaton ruoteet saadaan naulattua päistään kiinni.

Palkkipuut tulee myös aukkojen ylityksiin (pilarijakoa leveämmät ikkunat ja ovet) ja isompaan oveen kaksi palkkia rinnakkain (tai joku korkeampi kerto-/liimapuupalkki). Kun aukon aiheuttama kannatuksen puute siirretään sillä palkilla aukon reunapilareille, joudutaan reunan pilarit yleensä kahdentamaan, koska yksittäinen pilari ei jaksa kantaa aukolta siirtyvää rasitusta.

Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni

puuttuu vielä betoni ja raudoitukset, johon voisi mennä tonni(?) lisää

Laske ainakin vaakateräs 10mm joka toiseen harkkovarviin kumpaankin harkon uraan. Terästä menee vaakaraudoituksiin siis harkkovarvien määrä kertaa rakennuksen kehäpituus plus limitykset. Nurkissa limitys on metrin kummallekin puolen nurkkaa ja suorissa jatkokohdissa voi laskea myös 1-1.5m limitysvaraa.

Ovien pieliin tulee pystyteräs 10mm ainakin kaksi terästä per aukon reuna, eli kumpaankin seinäkuoreen omansa. Korkeammassa aukossa tulee enemmän teräksiä. Aukon ylityksen palkkiraudoitteen voi tehdä valmiilla teräsprofiililla (on helppo) tai sitten tavallisesta harjateräksestä. Nekin teräkset menee aukon ohi ainakin yhden harkon pituuden, mutta mieluummin laskee siihen metrin ylityksen. Jos on kattokuormaa kantava isompi aukko, niin raudoitteessa on useampi pääteräs ja todennäköisesti myös siteet niiden ympärillä.

Minulla on kattoa kantavassa valuharkkoseinässä n. 3m leveä oviaukko ja sen palkki raudoitettiin sillä Lammin valmiilla kuumasinkityllä teräsprofiililla. Profiili täyttää harkon alareunan uran. Kummassakin harkon puolikkaassa on oma profiilinsa. Profiili menee aukon reunakivien päälle, eli pituutta tarvitaan vähän enemmän kuin aukon leveys on. Aukon yläpuoliset harkkovarvit (3) raudoitettiin sitten vielä lisäksi 10mm harjateräksillä joka varviin.

Betonin menekki on helppo laskea valmistajan tiedoilla. Sinulla on siihen tulossa sen verran korkea seinä, että varaudu kahteen valukertaan. Siis kaksi kertaa pumppuauton lähtö + betoni. Kysy betonin hinta valuharkkokäyttöön pumpattuna, niin tietävät laskea tarjouksen oikein.

Valuun tarvitsee kolme ukkoa. Se on aika nopeatempoinen homma ja kaikkien pitää tietää, mitä tekevät. Jos on kuuma päivä, on homma vieläkin hätäisempää. Letkussa kannattaa ehdottomasti olla joku, joka on sitä tehnyt ennenkin. Toinen pitää ja kuljettaa valun etenemisen tahdissa vesivanerin palaa tmv. ohurina ja estää kuran lipeämisen ohi harkosta. Valu tehdään toiselta puolen työskennellen, joten siinä taaemmassa lokerossa on hyvä kuljettaa ohjuria, "apuseinää". Kolmas käyttää pientä vibraa siellä täällä ja varmistaa, että seinä täyttyy. Vibramiehelle tahtoo tulla kiire, että pysyy letkumiehen tahdissa.

Telineet tarvitset ympäri rakennuksen, jotta pumppaus voidaan tehdä ilman taukoja. Paikat pitää olla siinä kunnossa, että rakennus voidaan kävellä telineillä ympäri ylhäältä roikkuvan letkun kanssa. Työkorkeus valua tehdessä on hyvä olla jossakin noin metrin paikkeilla telineen pinnasta.

[jubet]

Eikai tosta mitään pommisuojaa tuu?
Rautaa on ihan turha laittaa liikaa. Yli raudoitus jo heikentää rakennetta. Ja jatkos pituudet ihan normien mukaan. Esim, 10mm 600-700mm riippuu suunnittelijasta. Ja 8mm joku 500mm. Ei tarvi yhtään enempää laskea menekiksi.
Luulisin 8mm riittävän vaakassa jos ei jo 6mm.
Aukot asia erikseen.
Ei se rauta siinä isoa kustannusta näyttelee, mutta turha on turhaa.


Kustannuksista sen verran ettei tonni taida riittää. Pumpattuna kuutio 120-180€/m3 pienissä valuissa enemmän ja matka vaikuttaa kans, mut suuruus luokka.
Raudat laske vaik 1€/kg
8mm on 100kg 42kpl 6m.
10mm on 100kg 27kpl 6m.

Oothan huomioinut anturaa?
Molemmat tyylit sen tarvii niin ei vertailu hintaan tarvi ottaa. Ja puuseinä tarvii sokkelin.

Valuun ei mitään ohjuri miehiä oo tarvinnut, mutta kasteliaa voi tarvita. 2'' letku ni jos ei osu ni pumppukuskille rukkaset.

Ja toi puuseinä tarvii sen tuulensuunkatu


En mää mistään mitään tiiä mut töikseen teen valuhommia.