Lunta kivijalkaan lisäeristyksen nimissä vai ei?

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo

Ei tartte olla ydinfyysikko kun miettii nitä se lumi siellä seinää vasten tekee.

Ensinnäkin kun (toivottavasti) on tuuletusrako ulkoverhouksen ja tuulensuojan välissä niin sehän menee tukkoon.

Toisin kuin moni luulee niin rakenteet kuivaa talvella ja kostuu kesällä. Jos ne ei pääse talvella kuivamaan niin johan siellä pian on liikaa kosteutta.

Sitten keväällä kun sinne sulaa pienet raot niin kostea ilma lähtee taas kurittamaan rakenteita.

Vähintäänkin silloin ne lumet sieltä kannattaisi poistaa jos väkisin ne sinne työntää.

Mistään en taaskaan mitään tiedä, mutta miksi näitä kivijalan täyttöjä on tehty vuosi tolkulla ja samaiset rakennukset on vielä hengissa???

[L-200]

Eikös se lumi sula/haihdu siitä seinältä ja osin seinän vierestä jolloin siihen kinokseen jääpi talon seinän suuntaisesti ilmatila, juurikin myös lautaverhotuissa taloissa jolloin tuuletusrako paljastuu ja pääsee hengittämään.

Tuo eristys ja sen tehokkuus minun tietämättömyyden ajatuksille perustuu sihen ettei ilma juurikaan liiku "lumionkalossa" seinän juuressa, jolloin lämpö pysyy paremmin seinän rakenteissa johtuen pienemmästä lämpösiirtymässä rakenteissa.

Lisäksi kevät talvella kun aurinko alkaa lämmittää toden teolla niin aurinko haihduttaa lumikerrosta siihen saakka kunnes maa paljastuu. Tämän jälkeen maa alkaa sitoa itseensä lämpöä jolloin alkaa terminen sulaminen lumessa ja muodostuu lätäköitä. Tuon luin joskus googlettelemalla tuota seinän lumeamista.

Aikoinaan tuli asuttua isohkossa vanhassa talossa jossa hatarat seinät ja eristmätön valubetoni antura. Lämmitysmuotona kaukolämpö. Seinien ympärille raakasti metrin korkeudele saakka lunta koko talon ympäri, kaukolämpölaskut tippuivat 25€/kk ja lattiat sekä sisäilma pysyivät paljon pienemmällä lämmittamisellä lämpöisinä.
Toki sitten kun kevät alkaa niin kun kolaa lumet suosiolla pois talon ympäriltä niin säästynee tuolta vesivaivalta ja talon seinätkin taatusti kuivavat kun ei ole lunta kostuttamassa seinän vieressä. Kyllä tuo iso lamppu sen verran kuivattaa..

[BJ-40/76]

Jos Pakkasten aikana lykätään lunta vanhan, hirsitalon, taikka maksimissaan vähän parannetun eristyksen, seinille, niin se on ok, niin pitkään kun lämpötila on pakkasella. edellyttäen että k.o torpassa/kartanossa on ilmanvaihto AINA alipaineella.
Siis seinät/alapohja vuotaa lämpöä niin paljon, että hirsiseinään kolattu lumi haihtuu ilmaan tuuletusraon verran, ja menee savupiipusta ulos keväällä....

Mutta homma kusee siinä vaiheessa, JOS rakennuksen alla/ympärillä vesi seisoo.
Taikka jos tuo "kartano jätetään kylmilleen" esim. keväällä kuukaudeksi tms.
ja noiden perinerakentajien kanssa olen samaa mieltä: kosteutta huonosti läpäisemätön kerros on homeen ruoka, MIKÄLI SE ON KYLMÄLLÄ PUOLEN.
Ja kirjoittelen tätä tässä -30 luvulla rakennetusta palikka "talosta", siis Pateniemen sahan raakkitavarasta, mitä sai työläiset viedä hellapuiksi, kun ei kelvannut raakki maailmalle. toki 2 kertaa laajennettu, ja kertaalleen rempattu, kun ostin nimimerkin BJ-lle "parkkipaikaksi" (ja remppasin nykyaikaisia "höpsötyksiä" mm sisävessan ja suihkun, toki saunankin)

[eilhik]

Ei se rakennus siitä lumesta mitään kärsi ja lumihan ei aiheuta kosteutta pystypinnoille sulamisvedet menee alaspäin ainakin näin suppealla fysiikan tuntemuksella.

Sinne tulee muutamassa tunnissa hienoinen rako seinän ja lumimassan väliin ja silti toimii eristeenä koska suojelee vedolta.

Suosittelen lukemaan asiasta Panu Kailan kirjasta Talotohtori siinä lumen hyödyt ja olemattomat haitat kerrottu seikkaperäisesti.

[KarvaTurpa]

Itse olen Eskimon kanssa samaa mieltä asiasta.

On siinä vähän leikkimisen makua kolata lumet seinän viereen. Seinän toimivuuden lisäksi sulamisvesi valuu suoraan sokkelin vierelle. Ja vanhat talot (60-80-luvun aikoihin) on perustettu mikä mitenkin, huonosti tai hyvin huonosti. Salaojia ei ole tai jos on, niin ne ei toimi. Betoni imee vettä kuin pesusieni ja siirtää kosteuden kauas. Sitten kannetaan lattia ja metrin verran seinän alaosaa roskalavalle. Alajuoksu kaavitaan kukkalapiolla pönttöön.

Alipaine on aina seinän alaosassa. Siellä tuntuu olevan yleisimmät vuotopaikat vanhoissa taloissa. Katon rajassa taas voi olla pieni ylipaine uusissakin taloissa, vaikka ilmanvaihto onkin alipaineiseksi säädetty...vanhoista puhumattakaan.

[Mico]

Eipä sillä taida olla vesimäärää ajatellen mitään väliä, että siirretäänkö sitä talon viereen satanutta lunta metrin verran seinää kohti. Talot joissa on tuulettuva ulkoverhouksen tausta, ovat yleensä jo sen verran tuoreempia, että sokkelin lumeamiselle ei ole tarvetta. Poislukien uudelleen verhotut. Ulkoverhouksen ja eristeen välisen tuuletuksen pääasiallinen tarkoitus on pitää ulkoverhous kuivana.

[-MaTTi-]

Alkuperäinen kirjoittaja KarvaTurpa

Itse olen Eskimon kanssa samaa mieltä asiasta.

On siinä vähän leikkimisen makua kolata lumet seinän viereen. Seinän toimivuuden lisäksi sulamisvesi valuu suoraan sokkelin vierelle.

Eikö sitä teillä päin oo lunta jo keskimäärin sen verran että kivijalkaan asti yltää, varsinkin kun tuulee ja kinostaa? Tuo vesien valuminen on kaukaa haettu, eiköhän siitä metrin päässä seinästä olevasta metrisestä kinoksesta valu sitä vettä ihan joka puolelle keväällä?

Eikä meillä ainakaan seinälaudat ala vasta kuin n. 60-70 cm korkealta, saa siihen aika kasan kolata ennen kuin lautoihin yltäis.

Täälläpäin harvassa ne päivät ku pakkasta olis ees -5°C, joten turhaa hommaa täälläpäin. Eikä ois kyllä oikein luntakaan mitä kolata.

[hutikka]

Kyllä mä oon mättäny lumet seinustalle,ainaki tuntuis että parantaa eristystä,etenki lattian jäähtymistä.Faijalta opittu.
Puutalo 2 kerroksinen n.140m2 vm. -79

[t0ny]

Alkuperäinen kirjoittaja KarvaTurpa

Itse olen Eskimon kanssa samaa mieltä asiasta.

On siinä vähän leikkimisen makua kolata lumet seinän viereen. Seinän toimivuuden lisäksi sulamisvesi valuu suoraan sokkelin vierelle. Ja vanhat talot (60-80-luvun aikoihin) on perustettu mikä mitenkin, huonosti tai hyvin huonosti. Salaojia ei ole tai jos on, niin ne ei toimi. Betoni imee vettä kuin pesusieni ja siirtää kosteuden kauas. Sitten kannetaan lattia ja metrin verran seinän alaosaa roskalavalle. Alajuoksu kaavitaan kukkalapiolla pönttöön.

Alipaine on aina seinän alaosassa. Siellä tuntuu olevan yleisimmät vuotopaikat vanhoissa taloissa. Katon rajassa taas voi olla pieni ylipaine uusissakin taloissa, vaikka ilmanvaihto onkin alipaineiseksi säädetty...vanhoista puhumattakaan.

Hmm... näissä vanhoissa "huonosti tehhdyissä" mitkä vaan on edelleen pystyssä ja väittäisin että parempia kuin tämän päivän talot.. (talot ennen kun muovi keksittiin.) Talo pyrittiin rakentamaan tömpäreen päälle että joka suuntaan vähän maa viettää, että mahd vesi valuu pois.

Sokkelit kondensoivat jonkin verran mutta puru haihduttaa sen vähäisen kosteuden mitä villa ei...
Ja kun lumi "sulaa" Puolet haihtuu?
Kyllä se talo hengittää, ja tuo on vanha hyvä konsti. Eristää pakkasen mainiosti nurkista.

Nämä ketkä pelkää että seinät kastuu ja lumet sulaa nurkkii niin mites vuoraatteko kesällä seinät ja nurkat pressuilla sateella ?

[JES]

Kovasti saa sokkelin lumetus kannatusta. Omassa talossa huomaa kyl heti lattioista jos lunta ei ole. Vanha ja toimivaksi todettu tapa tuo on. Itse muistan lapsuudesta kun isoäidin talon sokkeli piti aina lumettaa heti kun lunta oli riittävästi. Ja ennen todellakin rakennettiin pikkasen järkevämpään paikkaan se tönö. Nykyään isketään kaikki vetiset painanteet taloa täyteen.

[TJH]

Kyllä täällä Pohjoisessa yleisesti tuota lunta talojen ympärille pukataan ja hyvinhän nuo vanhat talot ovat pystyssä pysyneet homehtumatta. Vanhempieni taloa on lumella vuorattu vuosikymmenien ajan ilman ongelmia ja eristämisestä on jopa havaittu olevan hyötyäkin. Tietenkin talon rakenne pitää jollakin lailla olla tiedossa että tuota hommaa kannattee harrastaa.