Lunta kivijalkaan lisäeristyksen nimissä vai ei?

[farmforest]

Hirsitalo ja rakennettu 1872, kivijalka ja seinät alkuperäiset. Voisin kuvitella että tuota on tehty ihan valmistusvuodesta lähtien kun eristykset ovat tuohon aikaan olleet aika alkeellisia.. Itsekkin muutaman kerran tehny eikä 140 vuoden lumien lapiominen sokkelin eteen ole tehnyt ainakaan mitään näkyvää haittaa.

[Eskimo]

Ei tartte olla ydinfyysikko kun miettii nitä se lumi siellä seinää vasten tekee.

Ensinnäkin kun (toivottavasti) on tuuletusrako ulkoverhouksen ja tuulensuojan välissä niin sehän menee tukkoon.

Toisin kuin moni luulee niin rakenteet kuivaa talvella ja kostuu kesällä. Jos ne ei pääse talvella kuivamaan niin johan siellä pian on liikaa kosteutta.

Sitten keväällä kun sinne sulaa pienet raot niin kostea ilma lähtee taas kurittamaan rakenteita.

Vähintäänkin silloin ne lumet sieltä kannattaisi poistaa jos väkisin ne sinne työntää.

[lavanelikko]

Alkuperäinen kirjoittaja Eskimo

Ei tartte olla ydinfyysikko kun miettii nitä se lumi siellä seinää vasten tekee.

Ensinnäkin kun (toivottavasti) on tuuletusrako ulkoverhouksen ja tuulensuojan välissä niin sehän menee tukkoon.

Toisin kuin moni luulee niin rakenteet kuivaa talvella ja kostuu kesällä. Jos ne ei pääse talvella kuivamaan niin johan siellä pian on liikaa kosteutta.

Sitten keväällä kun sinne sulaa pienet raot niin kostea ilma lähtee taas kurittamaan rakenteita.

Vähintäänkin silloin ne lumet sieltä kannattaisi poistaa jos väkisin ne sinne työntää.

Mistään en taaskaan mitään tiedä, mutta miksi näitä kivijalan täyttöjä on tehty vuosi tolkulla ja samaiset rakennukset on vielä hengissa???

[L-200]

Eikös se lumi sula/haihdu siitä seinältä ja osin seinän vierestä jolloin siihen kinokseen jääpi talon seinän suuntaisesti ilmatila, juurikin myös lautaverhotuissa taloissa jolloin tuuletusrako paljastuu ja pääsee hengittämään.

Tuo eristys ja sen tehokkuus minun tietämättömyyden ajatuksille perustuu sihen ettei ilma juurikaan liiku "lumionkalossa" seinän juuressa, jolloin lämpö pysyy paremmin seinän rakenteissa johtuen pienemmästä lämpösiirtymässä rakenteissa.

Lisäksi kevät talvella kun aurinko alkaa lämmittää toden teolla niin aurinko haihduttaa lumikerrosta siihen saakka kunnes maa paljastuu. Tämän jälkeen maa alkaa sitoa itseensä lämpöä jolloin alkaa terminen sulaminen lumessa ja muodostuu lätäköitä. Tuon luin joskus googlettelemalla tuota seinän lumeamista.

Aikoinaan tuli asuttua isohkossa vanhassa talossa jossa hatarat seinät ja eristmätön valubetoni antura. Lämmitysmuotona kaukolämpö. Seinien ympärille raakasti metrin korkeudele saakka lunta koko talon ympäri, kaukolämpölaskut tippuivat 25€/kk ja lattiat sekä sisäilma pysyivät paljon pienemmällä lämmittamisellä lämpöisinä.
Toki sitten kun kevät alkaa niin kun kolaa lumet suosiolla pois talon ympäriltä niin säästynee tuolta vesivaivalta ja talon seinätkin taatusti kuivavat kun ei ole lunta kostuttamassa seinän vieressä. Kyllä tuo iso lamppu sen verran kuivattaa..

[BJ-40/76]

Jos Pakkasten aikana lykätään lunta vanhan, hirsitalon, taikka maksimissaan vähän parannetun eristyksen, seinille, niin se on ok, niin pitkään kun lämpötila on pakkasella. edellyttäen että k.o torpassa/kartanossa on ilmanvaihto AINA alipaineella.
Siis seinät/alapohja vuotaa lämpöä niin paljon, että hirsiseinään kolattu lumi haihtuu ilmaan tuuletusraon verran, ja menee savupiipusta ulos keväällä....

Mutta homma kusee siinä vaiheessa, JOS rakennuksen alla/ympärillä vesi seisoo.
Taikka jos tuo "kartano jätetään kylmilleen" esim. keväällä kuukaudeksi tms.
ja noiden perinerakentajien kanssa olen samaa mieltä: kosteutta huonosti läpäisemätön kerros on homeen ruoka, MIKÄLI SE ON KYLMÄLLÄ PUOLEN.
Ja kirjoittelen tätä tässä -30 luvulla rakennetusta palikka "talosta", siis Pateniemen sahan raakkitavarasta, mitä sai työläiset viedä hellapuiksi, kun ei kelvannut raakki maailmalle. toki 2 kertaa laajennettu, ja kertaalleen rempattu, kun ostin nimimerkin BJ-lle "parkkipaikaksi" (ja remppasin nykyaikaisia "höpsötyksiä" mm sisävessan ja suihkun, toki saunankin)

[eilhik]

Ei se rakennus siitä lumesta mitään kärsi ja lumihan ei aiheuta kosteutta pystypinnoille sulamisvedet menee alaspäin ainakin näin suppealla fysiikan tuntemuksella.

Sinne tulee muutamassa tunnissa hienoinen rako seinän ja lumimassan väliin ja silti toimii eristeenä koska suojelee vedolta.

Suosittelen lukemaan asiasta Panu Kailan kirjasta Talotohtori siinä lumen hyödyt ja olemattomat haitat kerrottu seikkaperäisesti.

[KarvaTurpa]

Itse olen Eskimon kanssa samaa mieltä asiasta.

On siinä vähän leikkimisen makua kolata lumet seinän viereen. Seinän toimivuuden lisäksi sulamisvesi valuu suoraan sokkelin vierelle. Ja vanhat talot (60-80-luvun aikoihin) on perustettu mikä mitenkin, huonosti tai hyvin huonosti. Salaojia ei ole tai jos on, niin ne ei toimi. Betoni imee vettä kuin pesusieni ja siirtää kosteuden kauas. Sitten kannetaan lattia ja metrin verran seinän alaosaa roskalavalle. Alajuoksu kaavitaan kukkalapiolla pönttöön.

Alipaine on aina seinän alaosassa. Siellä tuntuu olevan yleisimmät vuotopaikat vanhoissa taloissa. Katon rajassa taas voi olla pieni ylipaine uusissakin taloissa, vaikka ilmanvaihto onkin alipaineiseksi säädetty...vanhoista puhumattakaan.