MAN maastokuorkki (x2 eli sai kaverin)

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Se oli se jotain...

Tänään sopivasti työpäiväkin venyi parilla tunnilla ja 19 aikaan olin kotona ja puoli tuntia siitä meninkin taas tän homman pariin.

Mittasin alkuperäisen johdon startin navasta laturille ja eihän se piipannut. No, vikahan löytyi. En edes kuvitellut vanhaa johtoa nykiväni pois, kun menee suojaputkissa useamman risteyksen kautta. Uuden johdon vedin uuteen suojaputkeen ja kytkin ja toiveikkaana kokeilemaan. Eipä kokeillakaan, kun hyttiin ei tule lainkaan sähköä!?

Aikani sitä ihmettelin, kunnes tajusin kokeilla sitä startin päästä irroittamaani johtoa kytkeä takaisin ja sittenhän sähköt löytyikin taas ja homma toimi ajatellusti. Napajännite oli 28,2V tyhjäkäynnillä ja korotetuilla kierroksilla saman verran. Lataa siis taas ja ihan oikeinkin.

Kokoonpanossa meni vähän aikaa, kun oli se kompuran imuputken modifiointi. Eihän siitä mitään tullut kovin helpolla, niin korvasin sitten rautaputken, jossa oli alkujaan kummassakin päässä kumiletkun pätkät, kokonaan kumiletkulla ja mielestäni hyvä tuli! En siitä muuten niin olisi ollut huolissani ja olisihan voinut vaan jonkun suodattimen laittaa imunatsan päähän, mutta kun toinen pää putkesta on imusarjassa ja aika kova metelikin oli ilman putkea.

Vähän sitten vielä tutkin alkuperäistä vikaa, kun suojaputkia seuraamalla näytti se laturin navassa ollut johto menevän kuitenkin hyttiin. Ja niin menikin. Samanlaisia valkoisia johtoja, jotka samalla merkinnälläkin, löytyi sulaketaulun takaa kaksi. Toinen menee tuossa kuvassa näkyvälle mustalle releelle ja toinen peltikuoriselle, missä valkoinen numerotarra.



Paljon on saatu johtoja näinkin yksinkertaiseen autoon...

Liekö tuo musta joku sellainen, joka kytkee latauspiirin? Ei siis ainakaan ollut tuon aiemman kaavion mukainen kytkentä... Nyt ei jaksa kaavioita enempää tutkia, mutta pitää joskus. Vaan jos joku osaisi sanoa, että mikä hyöty siitä on, että tuokin pitää releellä erikseen kytkeä, eikä suoraan startille / akuille?

Vaikka menikin melkein tuohon puoleen yöhön noiden kaikkien turhien ihmettelyjen jälkeen, niin pitäähän jotain positiivistakin löytää. Latausteho tuli tuplattua, varalla on nyt ehjä startti myös, laturin hihna tuli uusittua. 6 mm2 latausjohto tuli päivitettyä 16 mm2 kokoiseen ja taas oppi jotain uuttakin.

Huomenna ehkä taas sitten uusia koitoksia...

Tuosta startin navasta menevä johto ro 6 vie sähköt kaikkialle muualle autoon ja oisko noi releet vaan muuta kuin latauksen kytkentää? Sun kaavio jää silleen kesken, että näin etänä luettuna jännitys säilyy loppuun asti kun ei tiedä mihin tuo yksi johto 0,5 bl 23 menee ja miten kytkentä jatkuu....

Mukavaa kuitenkin, että auto taas toimii

[kawatus]

Tuo musta laatikko vois olla hehkujen rele.

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Tuosta startin navasta menevä johto ro 6 vie sähköt kaikkialle muualle autoon ja oisko noi releet vaan muuta kuin latauksen kytkentää? Sun kaavio jää silleen kesken, että näin etänä luettuna jännitys säilyy loppuun asti kun ei tiedä mihin tuo yksi johto 0,5 bl 23 menee ja miten kytkentä jatkuu....

Mukavaa kuitenkin, että auto taas toimii

Eihän nyt jännitykseen parane jättää, joten kattelin vähän kaavioita lisää.

0,5 bl 23 menee latauksen merkkivalolle.

Kattelin vähän tarkemmin noita kaavioita ja yllätysyllätys... Eipä tämän sotilasmallin johdotus ole samanlainen. Esimerkiksi nuo 6 ro merkityt johdot tarkoittavat 6 mm2 punaista johtoa ja minulla ne ovat valkoisia ja niissä on vaan numero- ja kirjainmerkintöjä. Lisäksi toimintaselostuksessa tuossa service manualissa kerottiin, että startille tulee akuilta kaapeli ja siitä lähtee kaksi punaista 6 mm2 johtoa, toinen laturin B+ -navalle ja toinen sulakeboksille. Ja siis tässä minun autossahan ei nyt sitten noin olekaan. Lisää siis harrastukseen haasteita ja päänraapimista, kun ei sähköt menekään noiden kaavioiden mukaisesti. Tuossa aiemmassa kuvassa näkyykin sulaketaulun takana mukavat niput noita ohkaisempia valkoisia johtoja...

Alkuperäinen kirjoittaja kawatus

Tuo musta laatikko vois olla hehkujen rele.

Näin se taitaakin olla. Tai tässähän ei ole varsinaisesti hehkuja, vaan ainoastaan "liekkihehku" imusarjassa, mutta onhan siinäkin yksi hehkutulppa je sen systeemin rele tuo.




Tänään ajelin tällä työmatkat, että tuli korjaukset paremmin testattua. Illalla mitattuna näytti akut hyvältä, olikohan n. 25,4 V jännite ja akut erikseen mitattuna 12,76 ja 12,81, joten ei se toisen akun ihan kuiviin meno sitä tainnut särkeä.

Enpä muistanutkaan, miten paljon pehmeämpi on ajella tuon tämä vehje tuo koppero kyydissä, kun jousitus toimii töyssyissä eikä joka pompussa turvavyö uhkaa katkaista solisluuta!

Tosin on meno vähän huojuvampaakin sitten. Ehkä iskunvaimennuksen päivitystä voisi joskus miettiä...

Tänään ei jaksanut mitään raskaita hommia uurastaa, joten tutkin vähän kopperon sähköjä. Niissä on sellainen ominaisuus, että piipitys alkaa kuulua, kun jännite kopperon akuilla menee alle 23,5 V ja sitten akut kytkeytyy pois käytöstä, jos jännite menee alle 23,0 V. Tuo on siitä epämukava, että lämmitin kun käynnistyy, niin se ottaa sytytysajan virtaa aika paljon ja silloin piippailu kuuluu ja siihenhän herää... Vaikka ei kestäkään kauaa se piipitys silloin. Sitä summeria en deaktivointia varten löytänyt, mutta sähkökeskusta tutkiessani löysin melkein vahingossa pienen lasiputkisulakkeen, minkä pidikkeen kannen avaamalla sai systeemin pois toiminnasta. Tavoite ei ihan täyttynyt, kun sen virran katkaisun oisin halunnut pitää, mutta en piipitystä, mutta parempi silti noinkin.

Sitten kun tämä suuri piipitysongelma oli ratkaistu, niin siirryin mittailu- ja pohdintatehtäviin... Auto on tuon kopperon kanssa ärsyttävän vinossa ja siitä se huojuvampi meno osin varmasti johtuu. Otin oikein mitan ja sen perusteella lavan oikea takakulma on n. 10 cm alempana kuin vasen. Oikean puolen jousitus on enemmän painuneena ja myös lava on sinnepäin kääntyneenä runkoon nähden. Piti oikein syitäkin pohtia. Autossa on vasemmalla puolella akut ja paineilmasäiliöitä pari, eikä oikein muuta. Akkujen painoa vastaavasti kopperon akut on oikealla, joten niitä ei tartte laskea. Autossa taas on oikealla tankki, vinssi ja vararengas, joten helposti 400 kg enemmän painoa sillä puolella. Ja kun vielä varmaan 200 kg kopperosta vasemmalta purkanut tavaroita (erotusmuuntaja, häiriönpoistin, yksi räkki, pöytä), niin kai se sitten noin on.

Tästäpä taas pääsikin niihin ilmapalkeisiin... Jos löytyisi sellaiset, mitkä tuohon jousen viereen rungon alle nätisti mahtuisi, niin voisi olla tuohonkin ongelmaan hyvät. Toimisiko niin, että vaikka manuaalisäädöllä laittaisi sen verran painetta oikealle, että auto on suorassa, vaikka toisessa ei olisi yhtään painetta? omalla logiikalla toimii, mutta kun ei noista kokemusta ole.



Tuossa kuvassa näkyy, miten oikealla jousipakka on jo tuota kuormalatia vasten ja vasemmalla vielä reilusti sen päistä irti. Näkyypä tuo rungon ja akselin välinen erokin. Piha nyt tuossa viettää aavistuksen oikealle, joka tietty lisää kallistumista, mutta näkyypähän kuvassa paremmin.

Riittipäs taas paljon juttua pikkuhommista!

[Hautalintu]

Molemmille palkeille oma tasosäätöventtiili/kuorman tunnistus niin vakaa itsensä automatic

[vmt]

Alkuperäinen kirjoittaja Hautalintu

Molemmille palkeille oma tasosäätöventtiili/kuorman tunnistus niin vakaa itsensä automatic

Kuulostaa monimutkaiselle ja kalliille... Meinasin aloittaa ainakin yksinkertaisemmalla systeemillä. Olen vähän katsellut niitä ilmapalkeita ja asennuspaikkaa. Kätevää olisi laittaa ne palkeet jousen ja rungon väliin, tuohon, missä aiemmassa kuvassa nyt pohjaanlyöntikumi on. Minkä tyyppinen palje olisi paras, kun halkaisija saisi olla enintään 25 cm ja lyhimmillään saisi mennä 10 cm mittaiseksi? Pituutta saisi pisimmillään olla vähintään 30 cm. Ajattelin niin, että rungon päähän sen kiinnittäisi ja alapaan jättäisi irti tai sitten vaan jonkun ohjuritapin. Kuitenkin niin, että ei menisi rikki, jos ei venykään ulosjoustossa tarpeeksi.



Tänään tämä auto oli taas hyödyllisyyshommissa, kun kävin yhden kannon nyppäämässä. Vinssillä tällä kertaa ja aika eleettömästi nousi. Kuvia ei siitä edes tullut otettua.

Sitten taas, yllätysyllätys, vaihteeksi rengashommiin..!

Alkuun meni aikaa pestessä suoja-aineita renkaiden sisältä. Ne vähän kiusallisia tämmöisessä sisärenkaallisessa asennuksessa, kun kaikki hiekka ja muut roskat tarttuu siihen tehokkaasti. Tuollaista tuli toisella pesullakin vielä:



Ensimmäinen meni ihan ilman vastoinkäymisiä, mutta toisen kanssa piti vähän ylimääräistä puuhailla... Tällä kertaa pyörä ei halunnut irrota akselista. Syykin kyllä tiedossa. Edellisen kerran rengashommissa kun joutui lekaa käyttämään aika paljon yhden vanteen purkamisessa, niin oli vähän osunut siihen keskireijän reunaankin... Ensin särkyi leka, joka on kyllä ihan paska, kun toisen kerran jo rengashommissa meni rikki, eikä voi enää korjatakaan. Kumin kylkeen löin muutaman kerran sisäpuolelta, että vanne irtoaisi ja noin kävi.



Piti lopulta ottaa sitten tämä keino käyttöön.



Eli mutterit puoli senttiä auki ja ajelemaan mutkia ja niinhän sitten saikin lopulta pyörän irti ja muistin hioa purseen poiskin, niin ehkä ens kerralla ei noin tarvitse tehdä.

Tuommoinen sekarengastus nyt sitten on:



Tein mä mielenkiinnosta tieteellistä tutkimustakin, kun vähän arvausta aina ollut, mitä tuollainen pyörä painaa. 150 kg olen arvannut koko pyörälle ja 100 kg pelkälle kumille. Tänään sitten noita punnitsin:

Vanne ilman ulko- ja lukkokehää: 44 kg
Kehät: 8 kg
Sisäkumi + vannenauha: 9 kg
Nokia MPT (vanha) n. 90 % pinnalla: 86 kg
Nokian MPT Agile ajamaton: 108 kg

Pois otettu pyörä siis 147 kg ja takaisin laitettu 169 kg. Aika lähelle siis arvio ollut.

[sisua45]

Alkuperäinen kirjoittaja vmt

Tein mä mielenkiinnosta tieteellistä tutkimustakin, kun vähän arvausta aina ollut, mitä tuollainen pyörä painaa. 150 kg olen arvannut koko pyörälle ja 100 kg pelkälle kumille. Tänään sitten noita punnitsin:

Vanne ilman ulko- ja lukkokehää: 44 kg
Kehät: 8 kg
Sisäkumi + vannenauha: 9 kg
Nokia MPT (vanha) n. 90 % pinnalla: 86 kg
Nokian MPT Agile ajamaton: 108 kg

Pois otettu pyörä siis 147 kg ja takaisin laitettu 169 kg. Aika lähelle siis arvio ollut.

Joskus puntaroin käytetyn renkaan, olisko ollut Semperit. Se painoi 72 kg. En olis uskonut että noi on niin painavia, ilmankos niiden kanssa on tullut välillä hiki. Renkaita on punnerrettu lavalle ramppia pitkin 45 asteen kulmassa, tai sitten katolle kuljetusta varten...

[vmt]

Mua yllätti tuon uuden ja vanhan noinkin iso painoero. Vaikka onhan uuden kuviossa enemmän kumia ja runkokin varmaan painavampi, kun kantavuutta on kuitenkin tasan tonni enemmän (4000 kg ja 5000 kg, kantavuusluokat 156 ja 164).

Niin ja se katolla kuljetettu rengas tuli kyllä ihan helposti alas. Ja hyvä niin, kun oli se vähän liioitellun näköinen tojotan vararenkaaksi...