Murroksen nuorrutus

[helmapelti]

Mun mielestä tarvikemurroksia ei ole lainkaan suunniteltu offiin vaan kutuskestävyys on etusijalla.
Lisäksi osittainen karkaisu voi aiheuttaa ei toivottuja jännityksiä ja rajapintoja materiaaliin.
Jos nyt tosiaan jotain epätoivoista alan testailemaan niin käyn esittämässä suunnitelmani jollekin alan ammattilaiselle.

Esim: lämmitän maljan ja piparin hellan levyllä ja seuraan lämpöä.
Mieluummin kokeilen pidempää aikaa alhaisemmalla lämmöllä kuin toisinpäin.

Vetaria en halua pehmentää, kovuuden ei pitäisi vaikuttaa sen joustavuuteen.

Offi on senverran marginaaliharrastus että en usko cromomurroksen tekijänkään syljeskelevän kattoon.

[Timo_L]

Pelkästään Pohjois- Amerikassa lasketaan olevan yli 30 miljoonaa offroadharrastajaa, siihen muu maailma päälle. Ei se nyt ihan marginaaliharrastus sentään ole, ja toisaalta noita vahvoja murroksia tarvitaan ihan oikeissakin töissä ympäri maailman

Toki verrattuna niihin määriin mitä on tavallisia autoja niin luvut on pieniä, mutta kyllä nuo valmistajat sentään rahaa tienaa sillä mitä tekee, eihän ne muuten offihommiin noita cromovetareita yms. tekisi. Mielenkiintoinen sinänsä tämä topikki. Oma järkeni sanoisi, että vakionopeusnivelellä malja, kuulat yms. siihen liittyvä saisi olla aika kovaa tavaraa, mutta vetari sitten cromoa joka joustaa ja kestää, ja samalla pehmentää nivelelle tulevaa iskua. Ristikollisissa cromovetareissa taas ei mielestäni haittaa jos myös korvat on kohtuu sitkeää/ joustavaa, ne kun joutuu ottamaan rasitusta vastaan aivan eri tavalla kuin vakionopeusnivel. Ristikkovetarissa oltava aika ehdottomasti kunnon lukkorenkaat, eikä ne avuttomat C- klipsit mitkä irtoaa milloin mistäkin syystä.

[Kala92]

Joku jolla olisi ylimääräisiä murroksia, voisi kokeilla vetää pillillä murrokseen pitkittäin punahehkusen viivan. Sen jälkeen uuniin 250 asteeseen 9h ja sitten vain villoihin. Ei pitäs kulutuskestävyys kärsiä ja luulen kestävän pitempään. Sen viivan tulee olla maljasta boorin päähän.

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Mun mielestä tarvikemurroksia ei ole lainkaan suunniteltu offiin vaan kutuskestävyys on etusijalla.
Lisäksi osittainen karkaisu voi aiheuttaa ei toivottuja jännityksiä ja rajapintoja materiaaliin.
Jos nyt tosiaan jotain epätoivoista alan testailemaan niin käyn esittämässä suunnitelmani jollekin alan ammattilaiselle.
.

Juurikin tuo pintakarkaisu on ratkaisu silloin, kun halutaan kova pinta ja sitkeä rakenne.
Lähes kaikki voimansiirron teräsosat on pintakarkaistu.

Tuo "alan ammattilainen" on hyvä vaihtoehto.

p.s Ei taida nuo "lonkkaritkaan" kestää jatkuvaa ajoa? jossain törmäsin ongelmaan hdj-80 kohdalla, suosittelivat tekemään jatkuvasta nelivedosta kytkettävän, että kestäisi tienpäällä ajamista.

[helmapelti]

Se cromohan ei ole joustavampaa kuin vakioakseli, ja vaikka olisikin niin en usko ongelman korjaantuvan vetarin joustolla. Jos vetarin jäykkyydellä olisi olennainen vaikutus nivelen kestävyyteen niin silloin hjn lyhyt puoli rikkoisi niveliä enemmän vetarien pituuseron suhteessa. Onko joku huomannut että näin olisi?

Toisaalta semifloater rikkoisi niveliä enemmän kuin fullfloater akselin poikkipinta-alojen suhteessa, onko joku sellaista huomannut?

Maljan uran pohjalla seinä on n.6mm ja lämpöjäljet menee läpiasti. Mielestäni siinä ei ole kova pinta ja sitkeä rakenne vaan heikoimmassa kohdassa kova läpi miksi se särkyykin iloisesti.
Normaali nivel voi kestää ajoa 100tkm, mulle riittäis maastoajoa 1tkm, silloin ominaisuudet voi olla olennaisesti erilaiset.


Selvennetätkö Kala92 hommaasi, onko tarkoitus siis päästellä noita maljan ohuimpia kohtia vai jotain mystisempää?

[Timo_L]

Ainakin Jeepeissä tuntunut lyhyt puoli kärsivän helpommin kuin pitkä, jos lukko päällä paikkoja rikkoo. Cromo- seokset käsittääkseni pitäisi kestää hielan parwäemmin vääntymistä, eli muodonmuutokset ei jää pysyviksi yhtä helposti kuin "perusakseliteräs"? Joskus noita akseliterästen ominaisuuksia tutkin ja onhan ne luvut akseleissa käytettävälle cromolle eduksi.

Noista lämpökäsittelyhommista en ihan kauheasti tiedä, mutta eikö tosiaan ole niin (kuten ylläkin mainittiin), että mm. vetoakselit, ristikot/ CV- nivelet, tasauspyörästön ja vetopyörästpn hampaat yms. on yleensä pintakarkaistuja, ei suinkaan läpi. Ja onhan ainakin välityksiä myös kylmäkäsitelty jälkikäteen, tiedä sitten miten se auttaa vs. jälkikäteen tehdyt lämpökäsittelyt yms..

[helmapelti]

Lujuujet voi olla hyvinkin erilaisia mutta mun muistaakseni kimmokerroin on materiaaliominaisuus joka ei olennaisesti vaihtele teräslaatujen välillä, alumiini jo sitten onkin paljon notkeampaa.
Joo onhan ne pintakarkastuja, tarkoitin että tuossa maljan urassa on niin ohut kohta että on ainakin kuumentunut läpi asti.

En taaskaan ole maailmaa pelastamassa pohdinnallani mutta kyllä tällaisia on joskus kiinnostavaa miettiä.
Lisäks kun kyselee viisaammilta niin voi vahingossa oppia jotain, helppo aina sanoa ettei onnistu tai kannata mutta se ei kerro että miksei.

[aslakki]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

....... Jos vetarin jäykkyydellä olisi olennainen vaikutus nivelen kestävyyteen niin silloin hjn lyhyt puoli rikkoisi niveliä enemmän vetarien pituuseron suhteessa. Onko joku huomannut että näin olisi?
...

Patrollissa ainakin noin.. ilman lukkoa en rikkonut yhtään murrosta ja arbilla taisin 3 hajottaa, kaikki lyhyen tikun päästä. Pähkäilin et pitkä tikku joustaa ja antaa iskuja anteeks..

[Sami89]

Alkuperäinen kirjoittaja aslakki

Patrollissa ainakin noin.. ilman lukkoa en rikkonut yhtään murrosta ja arbilla taisin 3 hajottaa, kaikki lyhyen tikun päästä. Pähkäilin et pitkä tikku joustaa ja antaa iskuja anteeks..

Miä en oo ainakaa huomannu tollasta eroa.. vaikka ei lukkoa ookkaa ni ihan tasasest räjähtelee kummaltakii puolelta..

[aslakki]

Alkuperäinen kirjoittaja Sami89

Miä en oo ainakaa huomannu tollasta eroa.. vaikka ei lukkoa ookkaa ni ihan tasasest räjähtelee kummaltakii puolelta..

Se o se kirrous

[helmapelti]

Nyt on myönnettävä että olen keskivertoääliöä pykälän verran typerämpi.
Hyvä esimerkki perusääliölle joka edes harkitsee tarvikemurroksia.

Älkää missään tilanteessa sortuko laittamaan esim. tamgears murroksia jollei tunne pakottavaa tarvetta kerjätä ongelmia.

Molemmat puolet, heti kun huomasin särkymisen siiryin takavedolle. Molemmista piparit paskana ja vetarin päät kaupanpäälle. Nyt toisesta myös vetarin stefa ja vain luoja tietää onko banjossa metallinpalasia.
Pakko kai purkaa kääntöpää ja perä jotta palaset saa varmasti pois, en halua odottaa meneekö tuoreen perävälin hampaisiin paloja.

Älynväläykset nuorrutuksista haudataan hiljaisuudessa, lonkkareille säästöpossu ja tilataan sit vaikka vuodenpäästä.

Voi luojani miksi minut hylkäsit

[Kala92]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Se cromohan ei ole joustavampaa kuin vakioakseli, ja vaikka olisikin niin en usko ongelman korjaantuvan vetarin joustolla. Jos vetarin jäykkyydellä olisi olennainen vaikutus nivelen kestävyyteen niin silloin hjn lyhyt puoli rikkoisi niveliä enemmän vetarien pituuseron suhteessa. Onko joku huomannut että näin olisi?

Toisaalta semifloater rikkoisi niveliä enemmän kuin fullfloater akselin poikkipinta-alojen suhteessa, onko joku sellaista huomannut?

Maljan uran pohjalla seinä on n.6mm ja lämpöjäljet menee läpiasti. Mielestäni siinä ei ole kova pinta ja sitkeä rakenne vaan heikoimmassa kohdassa kova läpi miksi se särkyykin iloisesti.
Normaali nivel voi kestää ajoa 100tkm, mulle riittäis maastoajoa 1tkm, silloin ominaisuudet voi olla olennaisesti erilaiset.


Selvennetätkö Kala92 hommaasi, onko tarkoitus siis päästellä noita maljan ohuimpia kohtia vai jotain mystisempää?

Ei kun tuo oli vaan joku kikka, millä saa suoran akselin kestämään paremmin epätasaista kuormitusta ja hetkellisiä kuormitus huippuja. Koulussa opettaja selitti tästä. Ideana olisi kulutuskestävyyden 90% säilyttäminen ja mahdollisimman laajan rajavyöhykkeen saaminen. Tarkalleen en muista mitä siitä kuumennetusta alueesta tuli hienolta nimeltään.

[kallo]

Alkuperäinen kirjoittaja helmapelti

Se cromohan ei ole joustavampaa kuin vakioakseli, ja vaikka olisikin niin en usko ongelman korjaantuvan vetarin joustolla. Jos vetarin jäykkyydellä olisi olennainen vaikutus nivelen kestävyyteen niin silloin hjn lyhyt puoli rikkoisi niveliä enemmän vetarien pituuseron suhteessa. Onko joku huomannut että näin olisi?

Toisaalta semifloater rikkoisi niveliä enemmän kuin fullfloater akselin poikkipinta-alojen suhteessa, onko joku sellaista huomannut?

Maljan uran pohjalla seinä on n.6mm ja lämpöjäljet menee läpiasti. Mielestäni siinä ei ole kova pinta ja sitkeä rakenne vaan heikoimmassa kohdassa kova läpi miksi se särkyykin iloisesti.
Normaali nivel voi kestää ajoa 100tkm, mulle riittäis maastoajoa 1tkm, silloin ominaisuudet voi olla olennaisesti erilaiset.



Selvennetätkö Kala92 hommaasi, onko tarkoitus siis päästellä noita maljan ohuimpia kohtia vai jotain mystisempää?

Semmoseen törmäsin tuossa kun mogin vetareita silmäilin, niin edessä lyhyt ja pitkä vetari olivat eri vahvuiset. Lyhyt tikku oli ohut n. 33mm ja pitempi puoli tais olla sitten jotain 35-36mm luokkaa. Liekkö siellä saksalainen insinööri laskenut, että vetarien jousto-ominaisuudet olisivat suurinpiirtein samaa luokkaa? Minä oon kyllä ihan satanolla sitämieltä, että niitä murroksia menee tojotalaisissa siksi, että vetari on liian kovaa ainetta eikä jousta tarpeeksi. Kiusallaan joku vois kokeilla yhistelmää cromotikku+tarvikemurros..

[helmapelti]

Edelleen olen sitä mieltä että akselin kovuus ei vaikuta sen joustavuuteen, samalla voimalla kova ja pehmeä kiertyy samanverran. Kova akseli katkeaa pienen myötämisen jälkeen kun sitkeämpi kestää myötämistä enemmän, ts jää kierteelle vaikkei katkeaisi.

[farmari]

Ei missään nimessä punahehkuja. Sillon ollaan austeniitin puolella. Yläraja menee 650 asteen kohilla, mitä ei kannata ylittää. Mutta muutama tunti 200 asteessakin jo päästää pahimmat jännitykset pois lujuuden kärsimättä.

Lujuus ja kovuus korreloi keskenään. Enempi kovuutta, enempi lujuutta. Kovuus vaikuttaa joustavuuteen niin, että pehmeään verrattuna se joustaa samalla voimalla vähemmän ja kestää vääntöä myötäämättä enempi. Niinku jouset, jotka on karkastua terästä. Ne palautuu sijaansa, mutta karkaisematon, pehmeämpi ei. Ja se pehmeämpi menee läjään pienemmällä voimalla.

Tarpeeksi sekavaa?

[helmapelti]

Tästä ilmeisesti ollaan erimieltä, hatara muistikuva koulunpenkiltä enkä sille heti löytänyt vahvistusta netistä.
Mun mielestä siis kova ja pehmeä kierrejousi joustaa samalla voimalla samanverran kunnes alkaa tulla pysyviä muodonmuutoksia. Voi olla väärässä mutta näin muistelen, en löytänyt eri terästen kimmokertoimia ja kuvittelen niiden olevan hyvin samankaltaisia. Samanvahvuinen alumiini joustaa jo kolmekertaa enemmän tai sinnepäin.

Luuloni saa ja pitää todistaa vääräksi, mutu ei kelpaa todisteeksi.

Jotain löytyi eli kun kuormitus on kimmoisaa niin jousi venyy kimmoisasti eli palautuu alkuperäiseen muotoonsa jännityksen loputtua.
silloin eri teräslaatujen erot on alle 5% , pituuserot esim. hj vetareissa siis olennaisesti suuremmat.
Teräsrakenteiden jäykkyyttä ei saada kasvatettua lujuutta lisäämällä vaan rakennetta muuttamalla tai materiaalia vaihtamalla, esim. paksumpi jousi tai alumiini->teräs.