Sähköt palasivat - tuliko nollavika ???

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Siis jos syöttöpuolelta nollajohto poikki, niin vaikka päävirtakytkin olisi auki, niin esim. leivänpaahtimen rungon ja vesijohton välillä voi olla tappava jännite!

Ja sitten se, ehkä jopa kaikkein vaarallisin: Auto lokilämppärissä pihalla! nollavika nostaa koko auton jännitteen ylos, ja märkä maa johtaa hyvin sähköä; ensin iskee senverran, että menee kontalleen, ja sitten toinen käsi maassa otetaan tukea autosta.....

-> siis jos epäilee nolla vikaa, niin älä koske mihinkään sähkölaitteeseen tai vesihanaan, tiskipöytään tms. vaan vedä kengät jalkaan ja hanskat käteen, ja toisella kädellä varovasti pääkytkin nollille, ja poistu hallitusti esim. autoon, joka EI ole kiinni sähköissä/lämmitystolpassa.

SIIS nollavika voi olla usemman kiinteistön ongelma, ja VOI tappaa vaikka päävirtakytkin on auki...

Miksei vesihanaan tai tiskipöytään saa koskea ? Ei niitä maadoteta

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Miksei vesihanaan tai tiskipöytään saa koskea ? Ei niitä maadoteta

JOS on kupariputket, niin lämminvesivaraajan taikka vesipumpun taikka maadoitusten kautta Suojamaadoitusjohtimen kautta Nollajohtimessa, ja JOS nollajohtimessa jännite, niin myös hanassa/tiskipöydässä.

[Nikuzai]

Alkuperäinen kirjoittaja HV

Miksei vesihanaan tai tiskipöytään saa koskea ? Ei niitä maadoteta

Uskallatko ottaa johdon vaiheesta kiinni ja koskea tiskipöytään?

MISSÄÄN NIMESSÄ NIIN EI KANNATA TEHDÄ!!



Ite en ainakaan kokeilisi, kivasti nimittäin kipinöi kun siirsin moccamasteria tiskipöydällä joka oli wanhan mallisessa 2 napaisessa pistokkeessa
Siellä oli altaassa muoviputket, mutta vesijohto oli maadoitettu ja vesihän johtaa sähköä
Suojamaallisessa pistokkeessa ei ollut mitään ongelmaa eikä "värissyt" keitintä hivellessä

[HV]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Uskallatko ottaa johdon vaiheesta kiinni ja koskea tiskipöytään?

MISSÄÄN NIMESSÄ NIIN EI KANNATA TEHDÄ!!

Raukkahan se on jos ei vähän kielellä koittais

[Luoppis]

Entäs nää viritelmät missä maajohdon puuttuminen on korvattu kytkemällä maadoitus nollaan? Vai onko se sillon vaan sama asia, kuin maadottamaton pistorasia, jos se nolla on poikki?

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja Luoppis

Entäs nää viritelmät missä maajohdon puuttuminen on korvattu kytkemällä maadoitus nollaan? Vai onko se sillon vaan sama asia, kuin maadottamaton pistorasia, jos se nolla on poikki?

Niin. Ennen nykyistä TN-S-aikaa kun tehtiin asennuksia, niin silloin ns. nollattiin, eli pistorasian suojamaakosketin yhdistettiin nollakoskettimeen. Lopputulos nollaviassa on tässäkin tapauksessa ihan sama:Pistorasian suojakosketin on jännitteinen ja jännitteen suuruus riippuu sarjaankytkeytyvien impedanssien suhteesta. Esimerkiksi uuni ja hehkulamppu sarjassa saa aikaan sen, että uunin pienen impedanssin yli jää vain pieni jännite, mutta hehkulamppuun saadaan lähes pääjännite eli 400 V. Kuuluu poks ja hehkulampusta tulee hehkumaton.

Tuossa nollatun pistorasian suojakoskettimessa voi sitten olla lattiaa, seiniä tai muita kohteita vastaan jännitettä nollan ja 400 V välillä näin niinkuin teoriassa. Käytännössä ei tuonne 400 V asti mennä, koska kiinteistössä on yleensä maadoituselektrodi, joka tasaa potentiaaleja paikallisesti.

Vielä tarkennuksena, että ihmiselle vaarattomana jännitteenä pidetään alle 50 V vaihtojännitettä. Tuon yli olevia jännitteitä voi hyvinkin esiintyä.

[H_Nietu]

Jos sähköt ton mukaisia niin VVSK kyllä laukaisee k.o nollaviasta.
Eli jos yksikään VVSK:n jälkeisistä suojista ei pysy päällä niin kyseessä on nollavika tai nollat on sekaisin eli nolla pääsee kiertään VVSK:n.

http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/vikavirtasuojaus/

http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kot...ikavirtasuoja/

Vanhemmissa asennuksissa ilman VVSK:ta nollavika tappaa samantien herkemmän elektroniikan ja niiden powerit.

ps. Generaattori puolella yleisesti käytössä aseteltava vaihevahti jännitteen/ajan suhteen joka ehtona pääkontaktoripiirissä sähkön jakeluun. Tämä on myös yksi vaihtoehto verkon ja toimilaitteiden suojaamiseen.

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja H_Nietu

Jos sähköt ton mukaisia niin VVSK kyllä laukaisee k.o nollaviasta.
Eli jos yksikään VVSK:n jälkeisistä suojista ei pysy päällä niin kyseessä on nollavika tai nollat on sekaisin eli nolla pääsee kiertään VVSK:n.

http://www.sahkoala.fi/ajankohtaista/vikavirtasuojaus/

http://www.stek.fi/sahkon_kaytto_kot...ikavirtasuoja/

Vanhemmissa asennuksissa ilman VVSK:ta nollavika tappaa samantien herkemmän elektroniikan ja niiden powerit.

ps. Generaattori puolella yleisesti käytössä aseteltava vaihevahti jännitteen/ajan suhteen joka ehtona pääkontaktoripiirissä sähkön jakeluun. Tämä on myös yksi vaihtoehto verkon ja toimilaitteiden suojaamiseen.

Mielenkiintoinen näkökulma. Ootko päässyt testaamaan vvsk:ta nollaviassa?

Mietin vaan sitä tässä, että nollaviassa nolla "kelluu", mutta ainakin 1~ virtapiireissä virrat palaa samaa reittiä kuten ennen vikaa. Summavirta on siis edelleen nolla ( no jotain vuotovirtaa menee aina) ja vvsk pysyy päällä. Vvsk ei tiedä mitään edeltävän verkon asioista, se mittaa vain sen läpi menevän virran summaa.

Niin ja kun pohtii 3~ piiriä, niin siinä vaan jännitteet menee sekaisin kun nolla kelluu, mutta virta se jolkottelee vvsk:na kautta nollasummapelinä.

Oonkohan mä nyt ihan sekaisin...(?)

Mutta generaattorin vaihevahti voisi tosiaan olla mainio laite. Harvalla tuollainen lienee kotona

[BJ-40/76]

Alkuperäinen kirjoittaja Porvoon Hilma

Niin. Ennen nykyistä TN-S-aikaa kun tehtiin asennuksia, niin silloin ns. nollattiin, eli pistorasian suojamaakosketin yhdistettiin nollakoskettimeen. Lopputulos nollaviassa on tässäkin tapauksessa ihan sama:Pistorasian suojakosketin on jännitteinen ja jännitteen suuruus riippuu sarjaankytkeytyvien impedanssien suhteesta. Esimerkiksi uuni ja hehkulamppu sarjassa saa aikaan sen, että uunin pienen impedanssin yli jää vain pieni jännite, mutta hehkulamppuun saadaan lähes pääjännite eli 400 V. Kuuluu poks ja hehkulampusta tulee hehkumaton.

Tuossa nollatun pistorasian suojakoskettimessa voi sitten olla lattiaa, seiniä tai muita kohteita vastaan jännitettä nollan ja 400 V välillä näin niinkuin teoriassa. Käytännössä ei tuonne 400 V asti mennä, koska kiinteistössä on yleensä maadoituselektrodi, joka tasaa potentiaaleja paikallisesti.

Vielä tarkennuksena, että ihmiselle vaarattomana jännitteenä pidetään alle 50 V vaihtojännitettä. Tuon yli olevia jännitteitä voi hyvinkin esiintyä.

Tais tulla pieni sähköteknillinen virhe, nollajohto/suojajohto/laitteen suojamaadoitettu runko voi "kiivetä" vain 230 volttiin tuossa nollaviassa, taikka sitten jotain muutakin vikaa, mutta kyllä silläkin henki lähtee.... (vai joko mulla alkaa lipsumaan aivotyöskentely)

-> Siis kannattaa kiinnittää huomiota noihin maadoituksiin, esim. putkiremontin yhteydessä voi tehdä käytännössä pelkkien kuparien hinnalla...

P.S aika hyvin mennyt nuo myräkät, kukaan ei vissiin ole kuollut noiden sähkövikojen aiheuttamiin sähköiskuihin?

[Reetu]

Joskus säikäytti, et nyt on nollavika, kun kersojen mönkijä antoi kynsille laturissa ollessaan.

C-tekki oli roikan perässä kiinni, ja lohkosta mitattuna antoi reilu 80v ac:tä maan välille...
Tökkäsin siis toisen karvan suoraan multaan.

Nollavikaa ei löytynyt, eikä kyllä syytäkään ilmiölle ennenkuin kyllästyin etsimään.

[Porvoon Hilma]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Tais tulla pieni sähköteknillinen virhe, nollajohto/suojajohto/laitteen suojamaadoitettu runko voi "kiivetä" vain 230 volttiin tuossa nollaviassa, taikka sitten jotain muutakin vikaa, mutta kyllä silläkin henki lähtee.... (vai joko mulla alkaa lipsumaan aivotyöskentely)

-> Siis kannattaa kiinnittää huomiota noihin maadoituksiin, esim. putkiremontin yhteydessä voi tehdä käytännössä pelkkien kuparien hinnalla...

P.S aika hyvin mennyt nuo myräkät, kukaan ei vissiin ole kuollut noiden sähkövikojen aiheuttamiin sähköiskuihin?

Juu

Kosketusjännite nollaviassa voi kiivetä vaihejännitteeseen saakka, ei siis pääjännitteseen, niinkuin tuossa aiemmin päättelin jännitejako muuttuu rankasti ja yhden vaiheen jännite nousee reilusti yli vaihejännitteen.

Nyt alkaa nollavika kysymys olemaan paketissa myös teorian osalta

[ärjy]

Alkuperäinen kirjoittaja Nikuzai

Uskallatko ottaa johdon vaiheesta kiinni ja koskea tiskipöytään?

MISSÄÄN NIMESSÄ NIIN EI KANNATA TEHDÄ!!



Ite en ainakaan kokeilisi, kivasti nimittäin kipinöi kun siirsin moccamasteria tiskipöydällä joka oli wanhan mallisessa 2 napaisessa pistokkeessa
Siellä oli altaassa muoviputket, mutta vesijohto oli maadoitettu ja vesihän johtaa sähköä
Suojamaallisessa pistokkeessa ei ollut mitään ongelmaa eikä "värissyt" keitintä hivellessä

Mites se muuten oikeasti menee, saako metallisella tasolla pitää sähkölaitteita? Tuntuu vaan maalaisjärjellä aina oudolta.. itselläkin on tiskipöydällä kahvinkeitin ja vedenkeitin..

[Timo_L]

Alkuperäinen kirjoittaja ärjy

Mites se muuten oikeasti menee, saako metallisella tasolla pitää sähkölaitteita? Tuntuu vaan maalaisjärjellä aina oudolta.. itselläkin on tiskipöydällä kahvinkeitin ja vedenkeitin..

Eikö perinteinen liesikin ole sähkölaite metallisella tasolla, se on vaan integroituna siihen tasoon