BJ:n startin kanssa ongelmia...

[piipari]

Rekkahuolloista käyty kyselemässä solenoideja, satasella sais takalaitanostimen hytikkapumpun solenoidin, joka näytti vielä rihvelimmältä ku tuo mitä kokeilin. Kalliita kokeiluja, ni jäi ostamatta, kun ei saanu enää tuotakaan eilistä kokeiluversioo palautettuu. 300A luvattiin isoimmalle mitä kataloogeista löyty, eli ei juuri yhtään mitään.

Täytyypä käydä vilkasemassa tallissa hj:n startin solenoidii, mut veikkaan kyllä liian pieneks ku siinon kuitenki järkevä startti välityksellä.

Kattelin jo eilisiltana sopivia fettejä ja taidan seuraavaks kokeilla tehä ite siihen sähkösen ohjauksen. Jotain 350A fettejä ~kolme rinnakkain ja starttauksen alkuun pwm:llä soft startti, että moottorissa kerkee käämit magnetoitumaan. Saa valettuu epoksiin koko paketin ja pitäs kestää upottaakin. Lisäks osat maksaa murto-osan siitä mitä tuollaset _isot_ solenoidit.

[Bj Andy]

Alkuperäinen kirjoittaja piipari

Rekkahuolloista käyty kyselemässä solenoideja, satasella sais takalaitanostimen hytikkapumpun solenoidin, joka näytti vielä rihvelimmältä ku tuo mitä kokeilin. Kalliita kokeiluja, ni jäi ostamatta, kun ei saanu enää tuotakaan eilistä kokeiluversioo palautettuu. 300A luvattiin isoimmalle mitä kataloogeista löyty, eli ei juuri yhtään mitään.

Täytyypä käydä vilkasemassa tallissa hj:n startin solenoidii, mut veikkaan kyllä liian pieneks ku siinon kuitenki järkevä startti välityksellä.

Kattelin jo eilisiltana sopivia fettejä ja taidan seuraavaks kokeilla tehä ite siihen sähkösen ohjauksen. Jotain 350A fettejä ~kolme rinnakkain ja starttauksen alkuun pwm:llä soft startti, että moottorissa kerkee käämit magnetoitumaan. Saa valettuu epoksiin koko paketin ja pitäs kestää upottaakin. Lisäks osat maksaa murto-osan siitä mitä tuollaset _isot_ solenoidit.

Mitä mitä? Mie oon haaveillu tommosta ohjausta tuolle auran pumpulle eli kerro lisää...

[piipari]

Alkuperäinen kirjoittaja Bj Andy

Mitä mitä? Mie oon haaveillu tommosta ohjausta tuolle auran pumpulle eli kerro lisää...

Kerron kunhan toteutan, nyt kuvat vasta päässä. Ei nuista yksinkertasista yleensä muunlaisia kuvia tulekaan tehtyä. Näitä toki saattas mennä sitten muillekin, jos jaksas tehä kunnollisen? Vaikkapa säädettävällä soft startilla ja muilla valoilla ja vilkuilla varustettuna.

Raotin varovasti HJ:n solenoidii ja kyllähän tuolla näytti joku tuplakelahässäkkä olevan. Maadottaa sen toisen kelan tosiaan moottorin kautta ja täten esimagnetoi moottorin käämit, kai? Kokeilin myös laittaa tuota HJ:n solenoidii suoraan rinnalle ja tekee täsmälleen saman ku nuilla aikasemmilla kokeiluilla; starttimoottori jää pyörimään vaikka starttireleeltä katkeaa ohjaus (kyllä, oon tarkistanu, että sen starttireleen käret ei hitsaa kiinni). Ei kyllä mene jakeluun, että miten on mahollista että tuo ylimääränen solenoidi jää vetämään ilman että orkkis on vedossa, kun ohjaus tulee samasta karvasta. Tutkinta jatkuu...

BJ:n solenoidissa näkyy olevan kanssa tuollanen tuplakelasysteemi jo valmiina, mutta: mikä funktio tuolla ohuella joholla on joka lähtee solenoidin ohjauspinnistä moottorin sisään? Äkkiä vilkastuna näyttäs häviävän johonkin kenttäkäämin sisään ja tulevan sieltä 1cm päästä pois ja jatkuvan startin kuoreen. Resistanssia ~5ohm maihin.

Edit:
Jaaa, se ruokkii juurikin tuon moottorin kautta maadotetun käämin läpi noita suoraan maihin kytkettyjä käämejä. Taitaa olla mitotettu niin, että kun siellä on vaan yks moottorin kautta maadotettu käämi läsnä ja sieltä ohjauskarvasta maihinveto tuon 5ohm vastuksen kautta, ei riitä virta pitämään solenoidia vedossa. Nyt kun laitetaan kaks käämiä rinnan ni justiin riittää vielä papu pitämään molempia nipin napin vedossa. Ilmeisesti tätä ongelmaa BJ-40/76 yritti tuossa selittääkin juuri, mutta en vaan hokannu. Diodillahan tuosta ongelmasta selviis, mutta tuntuu jotenki vastenmieliseltä ajatukselta...

[Bj Andy]

Nii siinä normi starti solkassa on juurikin veto ja pito käämi. Eli se veto käämi maadoittuu startin plus hiilien kautta ja siinä sivussa hieman pyöräyttää sitä starttia että hampaat menee paremmin otteelle. Ja pitokäämi sitten maihin.

[BJ-40/76]

Siis startin solennoidissa on 2 käämiä, Toinen on maadoitettu Starttimoottorin (siis solennoidin jälkeen olevaan) +napaan.
Toinen on maadoitettu solennoidin rungon kautta maahan.

Ja sillä hetkellä, kun aletaan starttaamaan, niin tuo solennoidin toinen napa, siis se joka on kytketty starttimoottoriin, on hiilien ja käämien kautta erittäin hyvin maissa, siis lähes 0 ohmin vastuksella. jos vastus on 5 ohmia, niin silloin startti on rikki. (tai sitten mitataan halvalla yleismittarilla tms.)

KUN solennoidi on vetänyt, niin tuo moottoriin menevä vetokäämi on (käytännössä) jännitteetön, koska solennoidi kytkee moottorille 24 volttia, ja tuo käämin pää on nimenomaan tuossa moottorin + navassa; siis käämin molemmat päät on on 24v, siis käämin päissä ei ole jännite-eroa.
-> silloin solennoidia vetää ainoastaan tuo pitovirta- käämi.

ja kun lopetetaan starttaus, niin sillä hetkellä "vetokäämin" moottorin puoleinen pää on +24v, ja "startti-avaimelta" tuleva liitin/molempien käämien yhteinen pää on jotain suuruusluokkaa +12 volttia, ja "pito käämillä" on myös suuruusluokkaa 12 volttia.
MUTTA "Veto käämin" jännite on "väärin päin", siis sähkö kulkee väärin päin:
Ja silloin "Veto käämin" ja "pitokäämin" magneettikentät ovat vastakkaissuuntaisia, siis kumoavat toisensa, ja solennoidi päästää -> starttaus loppuu. (ainakin näin on suunniteltu, mutta jos käytetään tuplasti jännitettä, niin aina ei välttämattä enää toimi)

Ja tuon starttimoottorin ongelma on nimenomaan suuri alkukuormitus: siis virtapiikki on todella suuri. Ja esim. sähköisen hydraulipumpun käynnistys on jossain mielessä "helpompi", starttaushetkellä pumpun paine on nolla.
(tuon takia noissa hydraulipumpuissa käytetään jopa rinnakkaismagnetoituja moottoreita, (tai kestomangeetti moottoreita) kun starttimoottorit on sarjamagnetoituja)

Ja sen takia noille hudrauliikka moottoreille tarkoitetuissa solennoideissa on pelkästään yksi käämitys.
4 kw starttimoottorin virtapiikki voi olla moninkertainen vastaavan hydraulipumpun moottoriin verrattuna.

Ja nuo solennoidit pysyy vetäneenä murto-osalla virtaa, kuin mitä ne vaatii vetämiseen, varsinkin nopeaan sellaiseen.

Tuo elektroniikka tulee autoihin ajan saatossa, mutta en siitä huolimatta alkaisi näpertelemään FET:tejä tuohon solennoidin tilalle.... (Melko mielenkiintoista virta/jännite käppyrää työntää alussa ja lopussa skoopin näytölle)

[piipari]

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Ja sillä hetkellä, kun aletaan starttaamaan, niin tuo solennoidin toinen napa, siis se joka on kytketty starttimoottoriin, on hiilien ja käämien kautta erittäin hyvin maissa, siis lähes 0 ohmin vastuksella. jos vastus on 5 ohmia, niin silloin startti on rikki. (tai sitten mitataan halvalla yleismittarilla tms.)

Niiiiin, siis BJ:n startissa on erillinen piuha solenoidin ohjausnastasta startin sisälle, jossa on se 5ohm vastusta maihin. Ilmeisesti maahan veto, että saadaan solenoidi irrottamaan (startti jää pyörimään, ts. solenoidi vetämään jos tämä ei oo kiinni). Tään syvin olemus vielä vähän hataralla pohjalla, mutta sellanen perusvilkasu tehty.

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

ja kun lopetetaan starttaus, niin sillä hetkellä "vetokäämin" moottorin puoleinen pää on +24v, ja "startti-avaimelta" tuleva liitin/molempien käämien yhteinen pää on jotain suuruusluokkaa +12 volttia, ja "pito käämillä" on myös suuruusluokkaa 12 volttia.
MUTTA "Veto käämin" jännite on "väärin päin", siis sähkö kulkee väärin päin:
Ja silloin "Veto käämin" ja "pitokäämin" magneettikentät ovat vastakkaissuuntaisia, siis kumoavat toisensa, ja solennoidi päästää -> starttaus loppuu. (ainakin näin on suunniteltu, mutta jos käytetään tuplasti jännitettä, niin aina ei välttämattä enää toimi)

Vähän aikaa tuo selitys kuulosti hyvältä ja loogiselta, mutta...
Kun startataan, molemmissa käämeissä kulkee virta virtalukolta maihin (toisessa toki moottorin kautta); käämit on rinnan. Kun starttaus lopetetaan, kulkee molemmissa käämeissä virta startin moottorin puoleisesta päästä maihin; käämit on sarjassa. Eli molemmissa tilanteissa virta kulkee käämeissä yhtenevään suuntaan. Vetokäämi on suuruusluokkaa 1ohm ja pitokäämi 3ohm. Tässähän olis mahollista, että ne on alunperinkin käämitty toisiaan vastaan, eli tuo pitokäämi taistelee vetokäämiä vastaan sillon kun moottorin kontaktit ei oo vielä yhessä. Sitten kun starttaus lopetetaan, käämit muodostaa ~lähelle samanlaiset, mutta vastakkaissuuntaset kentät, koska siellä on se ~5ohm maahanveto rinnan pitokäämin kanssa.

Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76

Tuo elektroniikka tulee autoihin ajan saatossa, mutta en siitä huolimatta alkaisi näpertelemään FET:tejä tuohon solennoidin tilalle.... (Melko mielenkiintoista virta/jännite käppyrää työntää alussa ja lopussa skoopin näytölle)

Ei oikeita isoja moottoreita ohjata ikinä millään kipinöivillä solenoideilla. :P Puolijohteilla saahaan kyllä ihan millanen käppyrä halutaan skoopille alussa ja lopussa. Soft-startti alkuun ja shottky hoitaa lopussa väärän suuntaset värähtelyt pois. Väitän, että nätimpi käyrä tulee kun sillä, että ammutaan puolet ajasta valokaarta ja loput vaihtelevalla kontaktilla isoja virtoja.

[BJ-40/76]

Siis en päässyt kokeilemaan, että toimisiko erilla lailla, kun tuo välityksellä oleva bj-40 startti. (siis tuli minulle bj:n romujen mukana)

Mutta tuota starttauksen lopetushetkeä yritän vielä selittää:

Kun starttaus lopetetaan; niin moottorin +navassa on +24 V ja virtalukon piuhassa ei kulje virta.
-> virta kulkee startin + navan kautta liittimeen, johon virtalukolta tuli hetki sitten +24v sähkö, ja jatkaa siitä toisen käämin kautta solennoidin runkoon. "starttauksen lopetus hetki"

-> siis silloin kun startataan, niin käämit ovat rinnan. ja kun starttaus lopetetaan, niin sillä hetkellä käämit on sarjassa.

Ja kun käämit on käämitty rinnan, siis magneettikentät saman suuntaiset, kun polariteetit samat, niin magneettikenttä on molempien yhteenlaskettu, siis vetää solennoidia kovaa..

Mutta kun toisessa käämissä virran suunta muuttuu "starttauksen lopetus hetki" niin myös magneettikentän suunta muuttuu, siis magneettikenttä, joka vetää solennoidia kiinni, on magneettikenttien erotus. ja siis käytännössä Nolla?

Ja ylläoleva ulkomuistista, viimmeksi noiden asioiden kanssa painin taannoin, termistö voi olla pikkasen ruosteessa