Tässä tovin selvitellyt P38 Rangen ihanaa EAS-järjestelmää. Lopetti oma-aloitteisesti ajot joulukuun alkupuolella, kun lamaantui ilmajousitus sekä starttaus. Monta juttua tulikin sitten opittua tuosta järjestelmästä, kuten sekin että saman sulakkeen takana on ilmajousituksen kompura ja startin solenoidi...

Yks mokoma mantä/tiiviste meni repeämään, tuosta kuvasta katsottuna liitäntöjen 7 ja 9 välissä, joka avaa pumpun linjan ulospuhallukseen mm. kun kompura sammutetaan. Vissiin kompuran käynnistyksen keventimenä siltä osin toimii, ja kun sen kumi repeää, niin siinähän on selkeä reitti suoraan reitti kompuralta ulospuhallukseen. Meni hetki sitä suhisevaa vuotopaikkaa metsästäessä... Yhtään ei helpottanut vianhakua se että kompuran laakeri leikkasi tuossa yhteydessä kiinni, eikä pakkasessa pahemmin viitsinyt tallikompuran kanssa puljata...
Otin palikat levälleen, kompuran sai elvytettyä uusimalla laakerin, muuten näytti siivolta epeliltä se. Painettakin nosti sitä testatessa helposti yli 10 bar, eli ehkä sillä on vielä elämää jäljellä? Ei ollut enää alkuperäinen, vaan oli vuoden 2014 leimalla varustettu se...
Uusia tiivisteitä, mukaanlukien nyt tarvittu, on jossain päin kämppää, ollut jo pari vuotta. Mutta ovat menneet tarpeettoman hyvään jemmaan, muistelisin että samaan paikkaan missä pitäisi olla Classicin kytkimen pää- ja työsylinterien uudet kumit, mutta ne on yhtä hyvin kateissa. Tilasin sitten uudet, kun olin viikon olemassaolevia etsinyt... Koko kymppi kaikkine kuluineen meni, postit, tullit, alvit yms. Eikä matkaan mennyt kuin muutama päivä, kun osat oli jo Suomessa, mutta siitä huolimatta sain ne käsiin vasta 5.1. eli postilla meni tullatessa valmiiksi alvit maksetun pikkukirjeen kanssa reipas kolmeviikkoinen. Seurannassa kyllä näki mitä oli lähetykselle tapahtunut, ja milloin...
Otin sitten Rangen talliin sulamaan, kun olin saanut uusia tiivisteitä laitettua venttiililohkon sisälle. Äkkipikatestillä kun tuntui toimivan. Kauaa ei sitten sitä EAS-yksikköä takaisin asentanut, kiltisti lähti korkeus taas seuraamaan pyyntöjä, ja paineen noustessa säiliöllä 10 barin tuntumaan, painekytkimen komentamana pysäytti kompuran. Painemittarin laitoin painesäiliön linjaan T-haaralla, lähinnä mielenkiinnosta. Yön yli kun ylimmässä asennossa seisotti, niin aamusta ei ollutkaan enää niin ylhäällä. Takajouset just pohjaanlyöntikumeissa kiinni, ja toinen etukulma vielä syvemmällä kumi painuneena- Painemittarissa kuitenkin samat illalla jätetyt paineet. Siitä sitten saippuaveden kanssa kummastelemaan, että vuotaa molemmat takalinjat sekä toinen etulinja pistoliittimen ja letkun välistä. Loputkin paineet pois, letkut irti liittimistä, ja lyhennystä, yhtä oli joskus aiemmin jo lyhennetty, kolme tehtaan mitassa, ja hienosti naarmuilla niiltä osin ne letkut. Kolme aiemmin lyhentämätöntä riitti vielä, se yksi aiemmin pätkitty vaati jatkoliittimen kaverikseen ja pätkän uutta letkua. Nyt ainakin saippuavesitestillä näyttäisi tiiviys löytyneen, testaamatta on painemittarin liitokset kun siirsin mittarin konesalista kojelaudan päälle ohusemmalla letkulla...
Huomenna sitten tietää miten tiiviyden kanssa kävi, vai harjoitellaanko vielä lisää. Ja jos on tiivis, saa palautua takaisin ajoon. Tässä onkin jo tarpeeksi kiusannut kroppaa rautajousien varassa...