Talvikylmän rakennuksen rakenteet ei saisi olla mitään energiansäästöjuttuja tai muuten liian tiiviitä. Kuten on jo todettu, niistä tulee kosteusongelmia eristettyihin osiin.
Talvikylmässä rakennuksessa pitää kosteuden päästä kulkemaan rakenteessa molempiin suuntiin ilman, että välissä on esteitä, höyrynsulkuja tai höyrytiiviitä eristeitä. Lämpötilat sisä/ulko on lämmittämättömässä rakennuksessa milloin mitenkin päin, eli välillä on sisällä kylmempää kuin ulkona ja kohta on päinvastainen tilanne. Lämmitettävän rakennuksen ratkaisut ei pitkällä aikavälillä sovellu käytettäväksi, jos rakennusta pidetään talvisin aina kylmillään.
Hirsiseinä tai tolpparunko puru- tai puukuitueristeellä toimii hyvin noissa, kunhan ilmanvaihto myös toimii. Talveksi pitää jättää ilmanvaihtoventtiilit ja savupellit auki.
Jos kesämökkiä haluaa pitää sähkölämmittimellä pienessä peruslämmössä, kannattaa tutustua myös aiheeseen differentiaalitermostaatti. Sisällä ei aina tarvitse olla kiinteästi +5 tai +10, vaan sopivasti lämpimämpää kuin ulkona. Lämpötilaeroa pitävällä eli ns. differentiaalitermostaatilla voi säästää vuodessa paljon sähkälaskussa ja silti tavoite saavutetaan, eli sisällä on vähän lämpimämpää kuin ulkona ja kosteuden suunta on rakenteessa ulospäin. Pakkaselle menee sisälläkin, jos ulkona on kova pakkanen, joten vesikalusteet pitää olla tyhjennettyinä.
Toinen veteen liittyvä ongelma on sadevesi, joka vuotaa huonosta katosta sisään tai pitää perustusten ympärillä ja alla olevaa maata liian märkänä, joka sitten routii talvella. Routiminen liikuttaa rakenteita, rikkoo piipuja, repii kattohuovan saumoja ja naulanreikiä auki jne. Sadevedet kouruihin ja niistä sitten tarpeksi kauas rakennuksesta, ei katolta tippuen suoraan perustusten viereen eikä syöksytorvella nurkalle maahan.
__________________
Jukka
|