Wikipedia: Vuonna 2010 Helsingin väestöstä 8,2 prosenttia oli maahanmuuttajia, joihin kohdistui 27 prosenttia toimeentulotukimenoista. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla oli jopa suomalaista kantaväestöä vähemmän toimeentulotuen saajia, sillä he ovat muuttaneet useasti työn perässä. OECD-maista Turkista ja Virosta tulleilla oli suurin riski päätyä toimeentulotuen varaan. Korkein riski on Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleilla, joista tulevat maahanmuuttajat saavat myös vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo*tukea. Ero selittyy pääasiassa sillä, että heillä on keskimäärin enemmän tukikuukausia vuodessa kuin kantaväestöllä. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla tuensaajien suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea. Kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla. OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus kuitenkin laski maassaoloajan mukana.[19] Helsingissä vuonna 2013 toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.[20]
Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia aina vuoteen 2013 saakka. Espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli vuonna 2012 ulkomaalainen.[20]
Vuonna 2013 tuensaajia oli pelkästään Helsingissä lähes 2500 odotettua enemmän, mikä aiheutti noin 21 miljoonan euron budjetin ylityksen. Budjetin ylitys maksoi siis noin 8 400 euroa per uusi toimeentulotuen saaja.[21]
|