Kroko I - Ruostetta isolla Geellä

[Mr. Proper]

Tässä meikäläisen projekti - legendaarista 1982 vuosimallia, tarkoitus rakentaa enemmänkin yleiseen matkusteluun ja Expedition-käyttöön kuin pelkkiin Offi-hommiin. Sain auton "ilmaiseksi", eli rakennan edelliselle omistajalle Expedition-kuorkkia (Magirus-Deutz) ja metallihommia meni vaihdossa.

Edellinen omistaja on sijoittanut 18k Eur moottoriin Eli se on peruskorjattu kahdesti! Ensimmäisen kerran kone kesti 3500km kunnes yksi sylinteri paukahti kiinni, syy oli kuulemma turbon liian pienet "putket" (mene ja tiedä), joten uusi koneremontti suoritettiin toiseen 9k Eur hintaan... Nyt autolla ajettu 5000km ilman ongelmia. Kone on tehokkain variaatio 300TDT dieselistä (617A - 125hp) eli periaatteessa paras kone jota tälläiseen saa. Turbo on amerikan mallin S-luokan mersusta. Syyläriksi on vaihdettu alkuperäisen tilalle isompi malli jostain trukista. Edellinen omistaja kävi tällä kerran Saharassa ja sitä hiekkaa puhdistellaan vieläkin...

Ei varmaan ole yllätys että suurin työ autossa on ruosteen kanssa, auto pitäisi saada nyt todella pian valmiiksi jotta pääsemme Joulupyhiksi Suomeen! Tätä rakennellaan minimi-budjettilla, eli kaikki DIY-periaatteella... Rahaa ei ole vielä mennyt oikein mitään, tarkoitus on kuitenkin pitää tätä arkiautonakin ja rekisteröidä auto Englantiin. Auton saisi kyllä täällä Saksassakin museorekisteriin koska Camper-modifikaatio on alkuperäisasennus.

Tässä pari aloituskuvaa, päivittelen tänään lisää kuvia jatkosta...

[-MaTTi-]

Laitas jotain sisäkuvaakin camper-sovelluksesta. Onko Proto-Sisuun saanu tollastakin "makuuohjaamoo" tai miehistönkuljetusmallihan tuo taitaa olla. Hienoo kalustoo, Mersustakin saa tehtyä vaikka mitä, on aika uniikki yksilö jos tosiaan alkuperäinen camper-malli.

[Mr. Proper]

Joo, pistelen lisäkuvia. Geessä ei tosin ole mitään "kalustoa" mutta siihen rakennellaan jotain sopivaa, ei kuitenkaan asuntoautoa olla tekemässä. Sänky pitäisi saada, keitin yms.

Sisun rakensin täällä ja periaatteessa siitä ei ole kuin runko alkuperäistä, kaikki muu tehtiin uudesta raudasta. Alkuperäisen hytin mallinsin "Reverse Engineering" periaatteella ja jatkoin sitä 91cm. Asunto-osa rakensin samalla tavalla, eli tein uuden lavan ja siihen päälle on tehty 50mm Sandwich rakenteista (alumiini pinnat joissa eriste välissä) asunto-osa. Asunto-osan katto nousee sähköisesti n. 40-50cm ja sen noustessa paljastuvat ikkunat. Sisäosien varustelua en tehnyt vaan ne rakensi omistaja itse käyttäen Boeing 747-ohjaamon varusteita

Koneeksi vaihdettiin peruskunnostettu Valmet 611 (turbolla/välijäähdyttimellä/öljynlauhduttimella) joka oli lähtöisin SL-sisusta, sillä korvattiin alkuperäinen Leyland O410-turbodiesel. Renkaat ovat Michelin XZL 14.00-20, akseleille ei tehty mitään mutta vaihteistoksi tuli uusi ZF S5-loota (kuten alkuperäinen).

Omistajakin toki autteli auton laitossa, meikäläinen teki metallirakenteet, piirustukset, pellitykset jne. Oli siinä vähän hommaa Suomesta oli arvovaltaisia vieraitakin joiden kanssa käytiin hakemassa Tüv-hyväksyntä katsastuskonttorilta, oli vasta kolmas kerta kun meni läpi...

[Mr. Proper]

Sisusta vielä pari kuvaa. Kuvissa missä näkyy enemmän alustarakennetta ovat Tüv:n jälkeen otettu. Ne oli pakko pistää että saatiin lävitse, mutta varmasti osa riisutaan vielä pois... Omistaja vastaa jatkohommista.

Ajoin ko. Proton Saksaan 1000km vuonna 2008 huutokauppakunnossa, reissu mistä ei puuttunut jännitystä Gestapokin tervehti pariin kertaan

[-Stedt-]

Komee on tuo Sisu, jo vain kelpaa lähteä reissuun.

[bluevan]

Tollanen "Proton" olis kuulunu olla jo tehtaalta lähtiessään. Hieno!!

[Mr. Proper]

Kiitos, kiitos! Sisustakin on muutama tuhat projektikuvaa mutta säästetään vähän lukijoita

No Krokon purkaminen alkoi irroittamalla 2km mielivaltaisia sähköjohtoja joiden poistaminen ei vaikuttanut auton käyttöön mitenkään, puolet oli kätevästi säilötty matkustajan kumimaton alle. Siinä tuli sen verran keräyskuparia että maksetaan ensi vuoden ruuat. Konepelti on joskus saanut kipeätä koska siinä oli 10-20mm kittikerros ympäriinsä, koska autossa on kuitenkin tuollainen hitusen ruma - mutta kävelyä kestävä - alumiininen päällys, niin lopulta leikkasin koko konepellin reunoja lukuunottamatta irti (ei näy vielä kuvissa). Jostain syystä edellinen omistaja oli tehnyt keskellä konepeltiä jonkinlaisen luukun jonka tarkoitus oli kai sitten jäähdyttää konetta. Sen lukituksen osalta oli varmasti käyty katsomassa mallia suomalaisesta ulkohuussista. Kittiä on muuten autossa ihan mukavasti, jostain syystä sillä on yritetty tasoittaa koko auto ja melkoisella menestyksellä täytetty kaikki ruostereiätkin.

Tämä on muuten ainoa G-wagen Saksassa jossa rekisteriotteessa lukee että konepellille saa kiinnittää varapyörän. Sellaista ei kuitenkaan koskaan ole ollut koska lupa johtui katsastusviranomaisten virheestä. Minusta kahden vararenkaan kuljettaminen on hyvä idea, varsinkin jos tällä vielä joskus päästään Afrikan puolelle. Joten tein sellaisen telineen eikä rengas estä hirveästi näkyvyyttä. Kuvissa ei näy nykytilanne, eli konepelti on leikattu ja varapyöräteline on vahvasti kiinni alumiinisessa "suojapellissä".

Sisältä lattia on muuten ok, paitsi jokaisen oven kohdalta löytyy kodikas menninkäisen mentävä reikä. Lattiassa oli melkoisesti porattuja reikiä jotka edellinen/edelliset omistajat olivat kätevästi tukkineet ilmastointiteipillä. Hitsasin kaikki kiinni. Lattiamattona oli käytetty jotakin joka ei hengittänyt mutta kapseloi hienosti kaiken veden maton alle, niistä kohdista jonne pintaruostetta oli tullut oli käytetty jotain mustaa talomaalia. Eniten koko projektissa ketutti näiden helvetin huonosti tehtyjen korjausten purkaminen. Yhtälailla korjaukset olisi voinut tehdä kerralla kunnolla, mutta ei täältä joka taloudesta löydy edes ruuvaria, saati sitten järkeä!

No kuitenkin katto piti ottaa irti ja sen sisuksista löytyikin sitten eläinmaailman koko kirjo. Katto eristys oli tehty tavallisesta vanerista ja kattoon porailtu reikiä erilaisille kiinnikkeille ja ruuvailtu tavallisilla ruuveilla paikoilleen - tuloksena täysin vettynyt katto. Keveni kummasti kun päästiin alumiiniin asti.

Ruostettakin löytyi muualtakin ihan mukavasti, se kyllä tosin tiedettiin jo lähtiessä. Oikea takakulma täysin laho ja kummatkin takalokarit oli korjattu jolloin Bauhausin harmaalla akryylillä. Kaikkien peltiosien sisältä löytyi kiloittain Saharan hiekkaa. Kittaus oli suoritettu ilman kovettajaa, mikä oli varsin näppärää koska muotoilua saattoi vaihtaa koska tahansa. Kumpikin takasivu siis pois, ainoastaan vasen takakulma oli joskus näköjään vaihdettu uuteen (huonosti), joten sen voi vielä pelastaa. Oikealle puolelle tilasin eBaystä uuden kulman, hintaan 107,- eur (alkuperäisosa). Kummatkin takalokarit kanttasin itse 2mm pellistä, niihin kun on vielä tarkoitus kiinnittää jotakin... Enkä tee osia kahteen kertaan.

Takasivulasit poistin ja tein niiden tilalle pellistä ikkunat (tiivisteet oli jo riekaleina ja piti pysyä budjetissa), eipähän häikäise aurinko. Näiden taakse tulee joskus jotakin ja tarkoitus on autossa nukkuakin (privashow) joten pieni näkymättömyys ei häiritse. Kuvissa ei ole vielä ikkunoiden alareunoja korjattu (nykyään ovat ok ja "ikkunapellit" on liimattu paikoilleen korrektilla aineella.

[Mr. Proper]

Ohessa pari kuvaa takalokarien valmistuksesta. Tein ensin pienen koepalan jotta kanttaukset varmasti menisivät oikein (2mm pellissä tulee ottaa huomioon pellin paksuuskin) ja tein ne sitten valmiiksi. On muuten kohtuullisen jämäkät Niihin on tarkoitus kiinnittää varusteita, samoin alkuperäiset Mersun pellit eivät tulleet kyseeseen kun ovat hieman liian ruostealttiit. Sen verran juutalainenkin pitää olla ettei tollaisia lokareita aleta tilailemaan...