Uusi uljas raidetanko

[JF]

Olipa hyvä idea mitä tuossa range-aiheessa tuli esiin, eli jos tekisi raidetangon kallioporakangesta... risoja sellaisia lojuisi tuolla firman hallin takamaastossa vaikka minkälaisia. Hemmetin hyvää terästä ovat, itsekin kalliota poranneena, kärjethän niistä kuluu ja murtuu, ja niitä kankia jää sitten lojumaan pitkin.

Miten te umpiluusta tankoja tehneet olette järjestäneet raidetangonpään kiinnityksen tankoon? Lukituksenhan voisi tehdä sen perinteisen pantakiristimen sijasta esim. lukitusmutterilla jos vain raidetangon päässä on tarpeeksi kierrettä tätä varten (mutterin vahvuus vaikka 7 mm).

Lähinnä ajattelin että mikähän on tieliikennekatsastuksen mielipide moisista, varmastihan siitä tulisi alkuperäistä moninverroin kestävämpi. Täytyykin panna korvan taakse ja käydä potkiskelemassa romukasoja nyt viikonloppuna.

[Viitapiru]

quote:
Olipa hyvä idea mitä tuossa range-aiheessa tuli esiin, eli jos tekisi raidetangon kallioporakangesta... risoja sellaisia lojuisi tuolla firman hallin takamaastossa vaikka minkälaisia. Hemmetin hyvää terästä ovat, itsekin kalliota poranneena, kärjethän niistä kuluu ja murtuu, ja niitä kankia jää sitten lojumaan pitkin.

Miten te umpiluusta tankoja tehneet olette järjestäneet raidetangonpään kiinnityksen tankoon? Lukituksenhan voisi tehdä sen perinteisen pantakiristimen sijasta esim. lukitusmutterilla jos vain raidetangon päässä on tarpeeksi kierrettä tätä varten (mutterin vahvuus vaikka 7 mm).

Lähinnä ajattelin että mikähän on tieliikennekatsastuksen mielipide moisista, varmastihan siitä tulisi alkuperäistä moninverroin kestävämpi. Täytyykin panna korvan taakse ja käydä potkiskelemassa romukasoja nyt viikonloppuna.

siinnä käy jotenki tälleen. et on tullu testattuu ainaki panhardissa tota materiaalia.

[JF]

Vähän on pienehkö kuva mutta mutkalla näyttäisi olevan. Oliko aihio varmasti laadukas?Nimittäin noita jämäkankia on kaivinkoneellakin siirrelty louskeen seassa ja hyvin ovat suorana pysyneet, ja käytetty rautakankena paremman puutteessa, sellaisen parin metrin kangen saa jo aika hyvin kaarelle kun koko painollaan siinä roikkuu. Kumma juttu, onko lisätietoja?

[Viitapiru]

suorasta kangesta n 20cm pätkä leikattu ja liitetty panhardin sisään.ajettu n 2 kertaa miedosti liukkaassa ylämäessä ajourista ohi ja hipastu puunrunkoa jolloin tulos oli tämä.

[mikjus]

juu mää teetin sorvarilla uuden raidetangon sellasesta jöötiputkesta että hädin tuskin voi sanoa että siinä oli reikä keskellä. Luulis kestävän ellei kahauta täysillä kiveen tai kantoon. Olisko tollanen putki jopa vahvempi kuin umpitanko? Riippuu tietty materiaalista. Taidan vielä teettää ohjaustehostimelle menevän tangon kun sitäkin joutu lyhentämään ja hitsailemaan<img src=/smiley/blush.gif border=0 align=middle>

Hieman paksumpi putki joten päitä on jouduttu kaventamaan


Hiukka huonosti näkee mutta oikeesti seinämävahvuus on varmaa 10mm++ Paitti tietty päissä jotka on kavennettu ja kierteytetty.




- http://www.G-69.tk -

[sepi]

Noissa porissahan on vesireikä keskellä. Jotain opetettiin rakenneopista amiksessa ja muistelisin että mitä lähempänä aine on keskiötä sitä vähemmän sillä on lujuudellista merkitystä. Siksi mm. I-palkkia käytetään paljon rakenteissa. Ei taida olla vesireijästä mitään haittaa.
Tylsyneet porat muuten voi teroittaa ja karkaista ahjossa. Onko nykyään vaan niin että kehnokärkinen kanki heitetään menemään ja uutta tilalle. Viekää sepälle, tulee ehkä halvemmaksi kuin uusi.
Miten on, onkohan kinkkistä hitsattavaa tuollainen korkeahiilinen tavara? Meinaa että monesti ne karkenevat hitsin vierestä ja katkeavat sitten siitä. En tiä, hitsaamalla niitä kai kuitenkin jatketaan? Esilämmitys?

Don´t forget to boogie!

[baxxter]

Porakangissa on juu reikä keskellä, mutta se on ilmalla eikä vedelle. Porakangissa on sisäkierre toisessa päässä ja ulkokierre toisissa, tosin hyvin harva. Eli syvempiä reikiä tehdessä porakanget kierretään toisiinsa (kone kiertää). Ja se poran terä eli kruunu on myös kierteellä eli irroitettava palikka eli ei tarvii teroitella. Näin siis oikeen poravaunuissa, mitä olen työmailla vierestä katsonut. Nämä käsiporat ja traktoreissa olevat pienet porat onkin sitten eri asia, niitä kait terotellaan yms?

-74 Range, 215cid V8
#4x4@ircnet

[sepi]

quote:
Nämä käsiporat ja traktoreissa olevat pienet porat onkin sitten eri asia, niitä kait terotellaan yms?

No niin, kuten nähtiin tietämykseni kallioporailusta on heikohkoa
Olen nähnyt läheltä vain kun isä ampui kiviä pellosta ja iso vasara paukkui.

Don´t forget to boogie!

Sepi: niissä "pienemmissä" kangissa (joista tässä nyt oli kyse) on tosiaan päässä kovajuotettu volframikarbidipala, joka ei siis ole varsinaisesti metallia (eli ei hitsattavissa/karkaistavissa) mutta kyllä niitä hiomalla teroitetaan, poravaunuissa on yleensä voiman ulosotossa tai millälie paineilmalla toimivat kiinteästi asennetut smirgelit joilla niitä tylsyneitä kankia saa uudistettua.

Volframikarbidi on erittäin kovaa mutta sitä kautta se mieluummin murtuu ja halkeaa kuin antaa myöten. Jos sitten porakangesta lähtee pienikin pala terän päästä pois, ei se enää uppoa suoraan vaan kanittaa herkästi kiinni eli se kannattaa heivata mäkeen. Yleensä tässä vaiheessa se teräs siitä palan ympäriltä on myös hioutunut sen verran vähiin ettei kangella enää ole paljoa arvoa. Teroitus sepällä (esim. Tuliterä Oy) maksaa muistaakseni n. 4 €/kanki eli kyllähän se kannattaa niin kauan kun on mitä teroittaa.

Se keskireikä on tosiaan paineilmalle, jollainhan se kivipöly pitää saada pois sieltä reijästä. Eri kivaa käsipelillä porailla kun kivisilppua tulee silmille tuutin täydeltä.

Mutta ihmettelen kyllä yhä tuota vääntynyttä tankoa, oliko varmasti hyvälaatuinen, kunnon porakanki? Oli ilmeisesti hitsaamalla liitetty? Hajosiko hitsin kohdalta/vierestä vai jostain muualta?

Note! This message was posted anonymously!

[JF]

Perkele.

[sepi]

Kiitokset valaisusta. Siis ihan oikeasti. Koskaan ei ole liian vanha oppimaan inehmo

Don´t forget to boogie!

[veejii]

asiantuntemaatoman kommentti: heittää peliin sulakeaspektin hän...kannattaako niitä tankoja nyt aivan pomminkestäviksi tehdä, eikös vääntynyt raidetanko ole kuitenkin mukavampi kuin lohjennut pyörännapa?

[JF]

Tavallaan joo, mutta kun kierrejousituksella raidetanko on aika "otilla" ainakin normaalissa matalassa asennossaan ja alkuperäisenä varsin hento, ajattelin että sitä voisi koettaa vahvistaa, tuo porakanki nyt vaan sattui mieleen varsin halpana perus mustaa rautaa kestävämpänä vaihtoehtona.

Täytyypä kuitenkin tutkiskella josko saisi yhdistettyä kolme olkavartta niin että vain väliraidetanko (simpukalta) tulisi akselin etupuolelle ja varsinainen raidetanko sitten akselin takapuolelle, olkavarret sisäänpäin, niin ei se muualla mainittu Ackermannikaan välttämättä kääntyisi haudassaan.

MikJus: jos satut lukemaan, luuletko että pulttisysteemillä saisi kaksi ohjausvartta pysymään päällekkäin paikoillaan, vai tuleeko pulteille liikaa vääntöä väärään suuntaan? Entä miten esim. LJ:n tai 80:n ohjausvarsihässäkkä toimisi 40/60-sarjan navoissa?

Tästähän tuli mielenkiintoinen rakenteluaihe. G-mersun tukivarsissa on kuitenkin hyvin tilaa akselin takapuoliselle raidetangolle.

[mikjus]

quote:
MikJus: jos satut lukemaan, luuletko että pulttisysteemillä saisi kaksi ohjausvartta pysymään päällekkäin paikoillaan, vai tuleeko pulteille liikaa vääntöä väärään suuntaan? Entä miten esim. LJ:n tai 80:n ohjausvarsihässäkkä toimisi 40/60-sarjan navoissa?

Longfielteamin hojarissa on raidetanko vakiopaikalla mutta koska SOA on tehty niin apparinpuolella on normaali varren päällä toinen varsi väärinpäin johon tehostimen tanko tulee. Aikaisemmin oli löystymisongelmia mutta alkoi kuulemma pysymään kun tasoitteli pinnat kunnolla ja kartioholkit ovat paikoillaan.

LJssä on varsin nerokkaassa paikassa raidetanko ellei se nyt sitten peruuttaessa ole ongelmallinen. Muistaakseni LJ:n ja 80 varret ovat täysin erilaisia kuin 40 tai 60 sarjalaisten.

- http://www.G-69.tk -