Lainaus:
quote:
<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle><img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Aurinkoakin tarkempaa touhua!
|
Ihan hyvä konsti. Minulla oli vuosia sitten yksi B11-koppainen Datsuni, saniainen, jonka 99-bensalle tarkoitettu E15-kone oli tarkka sytkän säädöstä. Kun teki juuri tuollaisen tien päällä kokeillen -säädön vähän naukutusrajan alle, niin oltiin 98-bensallakin vielä pari-kolme astetta myöhäisemmällä kun manuaali sanoi. Kone veti silloin kumminkin hyvin ja kulki vähällä bensalla. Ongelma tahtoi olla tasakaasulla ajaessa esiintyvä nakutus, joka tosin loppui kaasua painettaessa, kun seos rikastui. Piti vaan tehdä eri säätö talveksi ja muutenkin kärjellistä sytkää piti säätää huoltovälin aikana kerran tai kaksi uudestaan, että oli parhaassa iskussa. Sen auton jälkeen on ajoituslamppu kerännytkin pölyä hyllyssä.
Toinen korvakuulolla säädettävä oli yhdellä tutulla vanha 1.5-litrainen Passatin dieselkone. Jos se kävi liian nätillä äänellä, oli ajoitus pielessä, teho alentunut hieman ja käynnistyvyys huonompi. Sen sai hyvin kohdalleen ilman mittalaitteitakin, kun tunsi oikean äänensävyn. Siinä koneessa pienikin tehon aleneminen merkitsi paljon, kun niitä saksanponeja oli muutenkin tuskallisen vähän kotona.