B- ja 3B-mottien kytkinerot

[Poison]

Mitäs eroa on B- ja 3B-mottein kytkinpaketeilla?

Vauhtipyörän pultit ovat isommat 3B:ssä ja vauhtipyörässä on ura kytkinlevyn kohdalla (vai onko toi kulumaa?).

Onko paineasetelmissa muuta eroa kuin tyyppi (B kierrejousin, 3B lautasjousella)? Voiko noita käyttää ristiin? Onko puristusvoimassa eroa?

[Jare]

Melkein neuvoisin kysymään tuolta cruiser clubin ( www.slck.net ) sivuilla olevalta foorumilta. Kyllähän täälläkin jojota heppuja pyörii ja paljon, mutta tuolla SLCK:n foorumissa käy kaikki vannoutuneet harrastajat.













<center>---------------------------------------

www.formula-offroad.fi

</center>

[Poison]

Kiitti vinkistä, laitoin kyselyä sinnekin.

Hiukan hiljaiselta tosin vaikutti ...

[Poison]

SLCK: 33 kertaa luettu, ei yhtään vastausta. Täällä sentään yli 140.

Tosin tietoa ei taida olla kummassakaan ...




Edited by - Poison on 10/03/2006 19:27:37

[SuurSyömäri]

Okei jos kukaan ei viittinnä. Dieselvetureissa joissa on ollut 3 litran koneet on käytetty ns. kierrejousista kytkimen paine asetelmaa. Eli kolmekyntinen. Käytössä todettu erittäin hyväksi ja kestäväksi kytkimeksi mm. V8 koneen väännöillä.

3,44 litraisissa koneissa on käytetty molempia variaatioita. Mutta tuoreemmissa usein ns. lehtijousista kytkintä. maallikolle sanoo... saman näkönen ku ooppelin paineasetelma. Uudemman lehtijousisen kytkinlevy on n. puali senttiä halkaisijaltaan suurempi kuin kolmikyntisen. Joka toisaaltaan EI tarkoita sitä että lehtijousisessa välttämättä olisi parempi voima kytkimellä. Tarkoittaa lähinnä sitä että lehtijousisen kytkimen pitämättömyyttä tällä kytkinlevyn halkaisijalla kompensoidaan.

Oukei jos kysymyksesi tarkoitti sitä että passaako kytkimet ristiin niin vastaus on kyllä passaa! ja suosittelen ns. vanhempaa kierrejousellista kolmekyntistä modelia.

painelaakereista en muista mieten se meni. oliko eroa???????????? muistaakseni ei ollunna.

Edit: jos lisää kysyttävää niin soita p.040-5643260

-SLCK #28-
<img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> x-x-x <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle>

Edited by - SuurSyömäri on 10/03/2006 21:51:32

[JF]

Lähinnä noissa asetelmissa on sellainen ero, että siinä uudemmassa on lautasjousi (ne "lehdet" ovat vain vipuja jolla lautasjousi avataan) kun vanhassa on tosiaan kierrejouset puristamassa levyä kasaan.

Lautasjousi on siitä jännä esine, että sen jousivakio on ns. degresiivinen, selvällä Suomen kielellä se tarkoittaa sitä, että kun poljinta painaa pohjaan, vähenee jousen puristusvoima, eli kytkin on kevyt pitää pohjassa. Kierrejousilla on käytännlössä lineaarinen jousivakio, eli jousivoima kasvaa suoraan kokoonpuristumisen myötä, ja kytkimen painaminen muuttuu raskaammaksi mitä syvemmälle poljinta polkee.

Lautasjousella on saatu kytkimelle sellainen luonne, että kun lautasjousi on "alueella" pysyy jousivoima (eli kytkinpakettia kokoon puristava voima) vakiona kytkinlevyn elinkaaren ajan, kun taas kierrejousisen asetelman puristusvoima heikkenee kun levy karkaa alta kuluessaan.

Tuli sattumalta tuossa viime viikolla yhden hankkeen yhteydessä koeponnistettua tuota uudemman mallin asetelmaa (3B-koneesta), puristettiin sitä prässissä ja katsottiin heittokellolla ja prässin painemittarilla miten se jousivoima käyttäytyy. Puristusvoimaa löytyy noin 7500 N reilun neljän millimetrin alueella, eli yli kytkinlevyn kulumisvaran.

Toisaalta sitä kierrejousista on verratten helpompi virittää vaihtamalla sinne jousia tai lyömällä prikkoja alle, mutta tämä tuottaa vain raskaan kytkinpolkimen.

[Poison]

Tarkennus vielä 3B:n vauhtipyörästä: Kuuluuko siinä olla noin puolen millin syvennys kytkinlevylle, vai onko tämä vain kulumaa?

Syvennys näyttää sorvatulta, kun reuna on ihan terävä ja halkaisija on suurempi kuin kytkinlevyn (ainakin sen paikalla olleen). Toisaalta vauhtipyörää ei voi hioa, jos pinta on syvennyksessä.

[JF]

Taitaa olla kulumaa, en noissa omissa koneissani ole havainnut moista. Siihen kytkinlevyn kehälle on tosiaan sorvattu sellainen ura jostain kumman syystä, sen takia näyttää varmaan tahalliselta?.

Miksi pintaa ei voisi hioa esim. pyörivällä hiomakoneella? Siinähän riittää että hioo kiillottuneet osat mattapintaisiksi, jos jaksaa jynssätä riittää varmaan ihan sormipelikin. Itselläni toimi viimeksimainittu hyvin.