tyhmä kysymys

voiko etuvetosen auton vakionopeusniveltä soveltaa kardaanin niveleksi ? en tarkota mitään fiestan niveltä vaan jotain vahvempaa. helpottas tuota alustan korotushommaa.

Note! This message was posted anonymously!

[Ahosensetä]

Voi tietty, mutta kardaani pyörii perävälityksen verran hitaammin ja vastaavasti momentti on saman verran suurempi. Ja perä jakaa momentin vielä kahtia. Kerroin on siis noin 4 x 2.

Eli aika järeä tarvitaan.


T, Antti
antti@offroadpaja.fi
http://www.offroadpaja.fi/

Edited by - Ahosensetä on 08/01/2006 15:04:36

[Nalle]

Emännäntekeleen eno rakenteli lavasuikkaan Toyotan 1.3litraisen K-sarjan moottorin ja siihen sopivan Corollan vaihdelaatikon. Vaihdelaatikon ja jakoaskin väliin se tunki muistaakseni Golfin etuvetonivelestä modatun "kardaanin". Toimi hyvin ja ilmeisesti on toistaiseksi kestänyt ihan kohtuudella.

Eli kai se toimis jos vaan löytyy kestävä nivel.


Kaivaa se..

www.nalle-offroad.com

eli ajatuksena hyvä, mutta toteutus ei onnistu.
mistä löytyy tuplanivel, jolla homma onnistuu ? tarktoripuolella näyttää olevan edullista, mutta vaikea taitaa olla sitäkin soveltaa.

Note! This message was posted anonymously!

[powertorque]

Minun mielestäni kardaani kyllä pyörii perävälityksen verran nopeammin ja momentti on siis saman verran pienempi eli sen puolesta kyllä kestää.
Ongelmaksi voi tosin muodostua päittäisvoimat, joihin vetoniveltä ei ole suunniteltu

[Ahosensetä]

No pahus, ajatusvirhe

Silloin kardaanissa olevan vetarin lujuus ei tarvitse olla kuin noin puolet edessä olevasta. Eli voi käyttää vaikka alkuperäistä.

Pituusliuku tarvitaan tietty. Siihen varmaan täytyy tehdä joku laakeroitu pituusliukuviritys. Etuvetoisen vetarin sisäpäässä oleva systeemi ei siedä niin isoa kulmaa kuin vakionopeusnivel, mutta en tiedä riittäisikö se.

T, Antti

[Tapsa_ja_Dumbo]

Jouuukkkaaa..... eiks sun kardaanissa olekin CV-nivel?

T

- Women and cats will do as they please, and men and dogs should relax and get used to the idea -

quote:
No pahus, ajatusvirhe

Silloin kardaanissa olevan vetarin lujuus ei tarvitse olla kuin noin puolet edessä olevasta. Eli voi käyttää vaikka alkuperäistä.

Pituusliuku tarvitaan tietty. Siihen varmaan täytyy tehdä joku laakeroitu pituusliukuviritys. Etuvetoisen vetarin sisäpäässä oleva systeemi ei siedä niin isoa kulmaa kuin vakionopeusnivel, mutta en tiedä riittäisikö se.

T, Antti

osaatko ahosensetä laskeskella, minkälaisen auton vetari sopii esim toyotan ahtamattoman 3,0 litrasen kardaanille.

Note! This message was posted anonymously!

[jpisteh]

quote:
voiko etuvetosen auton vakionopeusniveltä soveltaa kardaanin niveleksi ?

Normiristikkoniveltä ei pidä käyttää yksinään, pyörimisestä tulee epätaista. Ongelma suurenee, kun murrosta lisätään... Ristikkoniveliä käytetään aina parittain.

j.h

[Ahosensetä]

Voihan sityä yrittää laskea, mutta noihin tuppaa jäämään aina joitain oletuksia tai jopa arvauksia, jolloin lopputulos on kuitenkin epätarkka.

Mulla on yksi Freelanderin etuvetari, jonka sisäpää on vaurioitunut. Siitä voisi saada hyvän testikappaleen.

Tuleeko tämä eteen vai taakse? Jos taakse, niin voisi tehdä näin:
Suunnataan pinion-akseli jakolaatikkoa kohti niin, että kardaanin alapään kulma olisi pieni, esim. alle 5 astetta, niin ristinivelen epätasainen käynti ei vielä haittaa. Freelanderin vakionopeusnivel viritetään sitten kardaanin jakolaatikon päähän. Tässä tarttis käyttää alkuperäinen pituusliuku, mutta sittenhän sen näkee, kestääkö murros sen.

Freelanderin murros voi olla hiukan turhan pieni, mutta saattaa se kestääkin. Missäs etuvetoisessa olisi vahvempi ja helposti/edullisesti saatava nivel?

Jos romikselta löytäisi ehjän ja vielä sopivan mittaisen vetarin, niin sen sisäpäänkin voisi käyttää tohon projektiin. Silloin ei tarvitsisi käyttää yhtään ristikkoa. Sisäpään kanssa ei kyllä voi käyttää yhtä suurta kulmaa kiun ulkopään kanssa.

Jos toi projektikardaani tulee eteen, niin sitten täytyy keksiä joku liukas pituusliuku ja käyttää kaksi murrosta. Tai laittaa tavallinen pituusliuku ja testata kuinka käy.

T, Antti

[Tapsa_ja_Dumbo]

200hp täyspaineisessa 2.3 turbo 9000 saabissa on aika järeät nivelet. Selvästi heiveröisempiä siskojaan isommat. Ja vääntöäkin koneessa se 330Nm vakiona. Vuosimallit -94->-98. On romiksillakin, Kokkolassa se Veljekset Mäntykorpi - josko niil ny hyllys sattuis oleen.

Tapsa

- Women and cats will do as they please, and men and dogs should relax and get used to the idea -

[Rassi]

Ostat traktorin laajakulma nivelakselin.Pelittää viellä 80 asteen
kulmassa.Muutamia oon myynyt offimiehille ja ilmeisesti on kestäneetkin.

[jeepisti]

grand cherokeessa (vm -97) on etu kardaanissa vakonopeusnivel ihan alk.peräis asennuksena

[jpisteh]

Voima kardaanilla on neljänneksen pienempi (perävälitys neljä) kuin vetoakselilla, uskoisin Freelanderin etuvetarin riittävän hyvin (mutta takavetari on jo toinen juttu).

Etuvetarilla menee maksimissaan yhdenpyörän tiehen välittämä voima ja kardaanilla menee maksimissaan kahden pyörän tiehen välittämä voima.

Siis kerroin KAKSI olisi puolella vetarin käytöstä kardaanina.

j.h






Edited by - jpisteh on 08/01/2006 23:04:36

[Paavo]

Moi,

> Etuvetarilla menee maksimissaan yhdenpyörän tiehen välittämä voima ja kardaanilla menee maksimissaan kahden pyörän tiehen välittämä voima.

Hmm.. tuumailin tuota hetken, eikä auennut. Onko voima vääntöä vai tehoa (vääntö kertaa pyörimisnopeus)? Lukot tai
niiden puute sotkee tuota jonkinverran, jos autossa on kaikki lukot päällä niin (lähes) koko moottorin voima menee
jossain tilanteessa yhteen pyörään (=sille, jolla on pitoa), ja vetari vääntää perävälityksen verran enemmän kuin
kardaani (perävälityksestä riippuen, tyypillisesti välille 3-5).

> traktorin laajakulma nivelakselin

Autossa kardaani pyörii parhaimmillaan n. kampiakselin tahtia (isoin vaihde suora, mahd. jakolaation pitkä puoli
kans 1:1), kestääkö traktorin nivelakseli useamman tuhannen minuuttikierroksen vauhteja? Kuinka pitkää käyttöä
ne kestävät, eli soveltuisiko käytöautoon jolla ajetaan paljon?

> 200hp täyspaineisessa 2.3 turbo 9000 saabissa on aika järeät nivelet

Se ainakin toissakesänä suomen foffikisoissakin nähty erillisjousitettu pikkuluokan auto oli tehty muistaakseni
jonkun volvon vetareilla, eli nuo isommat/raskaammat/tehokkaammat etuvetoiset vois olla hyvä elintenluovuttaja.

-Paavo

"There are only 10 types of people in the world: Those who understand binary, and those who don't."

[Numppa]

Jenkkejähän on tehty iät ja ajat etuvetosina ja isoilla koneilla, et niistähän niitä niveliä löytyy kans. Ja tossa risukeula-Chevyssähän on suht vahvat nivelet, niit löytyy -88> K1500-3500 mallit. Noi K-Chevyn vetarit on toisesta päästä kuuspulttisella laippalla kiinni, jos sitä haluaa hyödyntää.

[jpisteh]

quote:
> Etuvetarilla menee maksimissaan yhdenpyörän tiehen välittämä voima ja kardaanilla menee maksimissaan kahden pyörän tiehen välittämä voima.

Hmm.. tuumailin tuota hetken, eikä auennut. Onko voima vääntöä vai tehoa (vääntö kertaa pyörimisnopeus)? Lukot tai
niiden puute sotkee tuota jonkinverran, jos autossa on kaikki lukot päällä niin (lähes) koko moottorin voima menee
jossain tilanteessa yhteen pyörään (=sille, jolla on pitoa), ja vetari vääntää perävälityksen verran enemmän kuin
kardaani (perävälityksestä riippuen, tyypillisesti välille 3-5).
-Paavo

Voimalla tarkoitin voimaa :-). Ehkä oikeampi oppisemmin olisi pitänyt käyttää vääntömomenttia, joka on voiman tulo.

Kardaani on suurimmalla kuormituksella, kun sen takana olevat pyörät ovat pitävällä pinnalla, suurella akselikuormalla ykkösvaihteella, tällöin menee sen läpi kahden pitävän pyörän vaatima vääntömomentti.

Pienillä vaihteilla voimansiirron kestävyyden määrittelee suurin mahdollinen vääntömomentti, jonka rengas pystyy välittämään tiehen. Suuremmilla vaihteilla tulee ratkaisevaksi moottorin tuottama vääntömomentti.

Vetoakselissa on välityssuhteen verran pienempi vääntömomentti (M/(3...5)).
Kardaanissa menee kahden pyörän välittämä vääntömomentti.

Siis huonoimmillaan pitäisi varmuuttaa olla 1,5 ja parhaimmillaan 2,5, jos muut olisi arvot vertailukelpoiset.

j.h

En tiedä auttoiko vai pahensiko, vai meniköhän noi edes oikein :-(

Edited by - jpisteh on 08/01/2006 21:52:12

[powertorque]

Olisiko etuvetoisissa pakettiautoissa vahvoja vetareita ? Niissä on ainakin isot akselipainot

[Ahosensetä]

quote:Vetoakselissa on välityssuhteen verran pienempi vääntömomentti (M/(3...5)).

Tässä mäkin narahdin ihan tuossa alussa Vetareissa on oikeesti välityksen verran suurempi momentti. Taitaa oilla tarttuva virus ...

T, Antti

[jpisteh]

quote:
Olisiko etuvetoisissa pakettiautoissa vahvoja vetareita ? Niissä on ainakin isot akselipainot

Bingo...

Ducaton vetari on aika järeetä kamaa kanssa (on ISO vakionopeusnivel) ja niitähän on jo tarjollakin...

j.h

[HannuN]

joo...piti heittää tuo "tyhmä kysymys"-juttu aluksi nyyminä, ku ei kehtaa kaikkia kysyä omalla nimimerkillä...
hyvä keskustelu tuosta näyttää tulevan.

Joko joku uskaltaa kertoa, että on jo kokeillut tuota asiaa käytännössä, eikai tämä voi olla sellanen asia, jota ei olis joskus kokeiltu.

[jpisteh]

quote:
joo...piti heittää tuo "tyhmä kysymys"-juttu aluksi nyyminä, ku ei kehtaa kaikkia kysyä omalla nimimerkillä...

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, korkeintaa on TYHMIÄ KYSYJIÄ :-)!!

j.h

Huono otsikko on vain pilaamassa hyvää kysymystä

[JiiPee]

quote:

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, korkeintaa on TYHMIÄ KYSYJIÄ :-)!!

Tyhmä kysymys on vain sellainen, joka jätetään kysymättä, koska kysymällä asiat tapaa yleensä selvitä.


Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on