Opettavainen tarina palstan poikamiehille

[iippo]

Jahas, lukekaa ja oppikaa kuinka naisten kanssa tulee toimia!

Oiva Sarkkinen;
MIKÄHÄN PIRU SIINÄKIN ON, KUN EI TAHO NAISET OIKEIN PYSYÄ ?

Näin kevätpuolella talvea tulee terveelle miehelle mieleen ne elämän
perusasiat. Mahla alkaa virtailla, vai mitenkä sitä sanotaan. Suoranaista
yksinäisyyttä ei tietenkään ole, kun on tuo koira. Kavereita on aina sen
verran, että saadaan korttirinki kasaan ja kiljuun kimppasokerit kerran kuussa.

Vaan joitain kummallista ylimääräistä kaipuuta se pukkaa kevät karunkin
uroon munaskuihin. Mikä siinä auttaa, sanottu ja tehty.
Pistin Helsingin Sanomiin ilmoituksen: "Katseenkestävä,
huumorin-tajuinen nainen. Sinua etsii tositarkoituksella rehellinen
suomalainen mies. Myös hellien takkailtojen mahdollisuus.
Alko ja savuttelu eivät hallitse elämääni. Harrastuksina autoilu, Offroad, aerobic ja
metsästys. Saanhan kohdata sinut keväässä?
Nimimerkki: Yksinäinen tulppaani."

Yks Kejonen siinä ilmoituksessa vähän konsultoi. Se on taksikuski, ja
nehän tuntee kyllä naiset. Sama Kejonen kirjoitti naisille ne muutamat
kirjeetkin vastaukseksi. Tehokkaita täkyjä, romantiikkaa. Vähän epäilen sitä
Kejosta homoksi, kun se osaa niin monta runoa ulkoa ja sillä on tietokone.

Oisko mennyt kuukauden päivät kun yksi leidi oli sitten tulossa käymään.
Lähdin asemalta Nivalla hakemaan. Pistin vähän siistimpää päälle:
pikkutakin ja salihousut. T-paidassa luki pikkusen huumoria: Ellun
Piriste.

Deodorantti oli taas kateissa; suhautin kainaloon Raidia, sama se mikä
haju. Minulla oli siinä matkan varrella, kaverin pajassa, maastorenkaat
pinnoitettavina,piti käydä ne hakemassa. Myöhästyin asemalta
melkein tunnin. Kaks kertaa muistin siinä hötäkässä sen naisen nimenkin väärin.
Vaan paskaakos tuosta, ei se pahoittanut mieltänsä, niin reippaastihan
tuo kanteli matkalaukkunsa autolle, kun minä kävin täyttelemässä
lottokupongin.

Laiton sen takapenkille istumaan pitkäsiimalaatikon päälle, kun minun
koira istuu aina edessä.

Tuli se Kejonen siihen irvistelemään, että onkos toimitettu tavara
tuoretta. Piti tarjota sille baarissa pari kaljaa, sellainen oli sopimus.
Nainen odotteli koiran kanssa autossa.

Ostin lähtiessä grilliltä lihapiirakan lenkinpätkällä, kaikki mausteet,
extra sipuli ja maitoa. Söin itse, annoin osan koiralle, ja kyselin, että
ottaako se takapenkkiläinen kanssa. Se sanoi junassa syöneensä.
Otin siinä ajellessa tekarit suusta ja nuoleskelin puhtaaksi.

Sitä naista rupesi oksettamaan, piti pysähtyä. Tietää ne junien ruuat.
Loppumatka meni kuitenkin ihan mukavasti.
Selailin Jallua ajellessa, enkä meinannut huomata yhtä kollia, piti ihan
koukata, että sain sen pyörän alle. Nyljin mirrin näppärästi rukkastarpeiksi,
pyyhin kädet koiraan ja eikun taas matkaan.

Tarjoilin hieman tunnelmamusiikkia. Frederikin "Mä tahdon takoa sun
markkinarakoa" on lempikappaleita. Se ehti tulla kahdeksan kertaa ennen
kuin oltiin kotipihassa.

Oli siinä vaiheessa jo niin seksuaalisesti ylivirittynyt tunnelma, että
piti juoksulla mennä vessaan. Oli meillä myöhemminkin semmosta estottoman
kodikasta tunnelmaa. Kopeloin sitä "vaimoehdokasta" kokeeksi sieltä täältä, tullen
mennen, kun se kanteli vettä kaivolta, luutusi lattioita ja pesi nyrkkipyykkiä.

Puolilta päivin kävi poliisi kyselemässä ulosottomiehen kanssa
saataviaan.
Niillä oli koira mukana, ja se oksensi, kun näki minun ruokailevan.
Täällä eiturhaan hienostella!

Lainasin siltä naiselta käsilaukusta pari satasta, että näkevät
viranomaisetkin, ettei tässä ihan yhteiskunnan siivellä eletä.

Illalla soittelin kaverit paikalle "Barbaraa" katsomaan. Pidettiin
perinteinen piereskelykilpailu. Minä voitin, vaikka Simanaisen Oskari soitti
porilaisten marssista ensimmäisen säkeistön melkein kokonaan ennen kuin
sillä pärähti henki materiaksi! Sen kunniaksi päätettiin lähteä kylillä pyörähtämään.
Tehtiin oikein lista kaikista hauskuuksista, mitä nyt sellainen
äijäporukka pikkupäissään keksii.

Barbaralle päsähti ärhäkkä päänsärky, ja se jäi kotiin. Soittelin sille
myöhemmin aamuyöstä monta lämmittelypuhelua kotiin eikä tosiaankaan
mitään pyhäkoulutekstiä.

Oisko se kello ollut jotain kolme, kun tulin kotiin. Barbara nukkui
matkalaukkujensa päällä, omituisia ovat etelän tavat! Mukava oli silti
tulla; kyllä se naisen käsi on, joka huushollissa näkyy.

Minun piti se Barbara kuitenkin herättää. Sai maksaa taksin ja siivota
takapenkin, kun minä en millään jaksanut.

Aamulla tuli äitimuori käymään, kuului heti ovelta sanovan, että meidän
poika pärjää ihan hyvin ilman tuollaisia meikattuja kaupunkilaisvosujakin.

Ja niinpä se lähti Barbara. Laukut jäi ja kaikki. No, oli miten oli.
Kyllä se on justiinsa se huumorintaju, mikä pittää meikäläisen naisella
olla kohallaan. Ja ulukonäkö tietenki.


Oiva Sarkkinen on edelleen poikamies.


------------------------------------------------
Off-road driving should only be attempted by drivers with the necessary skill, experience and understanding of the vehicle's limits
www.psory.fi

Edited by - iippo on 23/10/2005 20:08:39

Edited by - iippo on 23/10/2005 20:10:06

Edited by - iippo on 24/10/2005 10:46:31

[vilusilma]

ei kele miten ihmeessä se "barbara" nyt noin äkkiä lähti? siellähän oli ihan mukavat oltavat

[Nerd-O]

quote:Lähdin asemalta Nivalla hakemaan.

Tuossa sen näkee. Nivalla saa <img src=icon_smile_big.gif border=0 align=middle> Ois heppun pitänyt ajeluttaa Nivalla vähän enemmän niin ois emäntäkin pysynyt

-- Pajero, citymaastureiden aatelia --

Nerd-O