|
Chit-Chat Tämä foorumi on tarkoitettu epämääräiseen jauhamiseen, eikä asian ole pakko liittyä suoraan offroadiin. |
|
Työkalut | Etsi tästä viestiketjusta | Näkymä |
#1
|
|||
|
|||
Paneelikohtaiset optimoijat ja verkkoinvertteriVerkkoinvertteriin on helpompi kytkeä paneelisarjoja jos ei tarvi välittää onko kaikissa paneeleissa sama valaistus tai onko kaikki samanlaisia paneeleita. Onkos kellään näkemystä miten käytönnössä toimitaan ja mitkä parametrit kannattaa ottaa käyttöön vaikka Fronius Symossa? Esim. Solar Edgeä ja SMA:ta on saatavilla. Huomioida pitää myös jos invertteri eri valmistajan. https://youtu.be/VA--pcs_bl8 Mikroinvertteritouhussa on myös sama näkökulma, mutta vakavastiotettavimmalta tuntuisi laittaa optimoijia sinne missä tarvitaan. Vaikka 2 kpl 24 paneelin sarjoja, joissa toinen optimoijilla. Näitähän ei tarvi jos on riittävästi valoisaa tilaa. Usein ei ole.
|
#2
|
|||
|
|||
Nyt löytyny firma, joka pystyy toimittaa, on ehkä kokeiltava pienellä määrällä kun kukaan ei tunnu tietävän mitään. Saattaa toimia jopa heittämällä.
|
#3
|
|||
|
|||
Lainaus:
__________________
Jukka |
#4
|
|||
|
|||
Lainaus:
Näiden värkkien pitäisi auttaa siihen, että sekasarjat toimii paremmin. Vaikea pysyä kärryillä mikä tuote tarkkaanottaen mitäkin tekee. SMA:n värkkiä mainostettu, että se toimis itsenäisesti myös ilman, että joka paneelissa: https://youtu.be/4KYJPsV1Sho Itsellä on tähän saakka kokemuksena, että jos yrittää tehdä hiukan tehokkaampaa systeemiä, vaikeusastetta tulee tehdä tarpeeksi isoja sarjoja samaan valoon jos avaraa tilaa ei ole riittävästi. Optimoijameiningillä olisi helppo tehdä vaikka aurinkopaneeliaita, johon voi kohdistua joihinkin kohtiin varjoja. Kyllä järjestelmää olisi helpompi valvoa myös jos jokaisen paneelin näkee sovelluksessa erikseen. Itsellä oli aluksi akkutouhuja Victronin mppt säätimellä ja sen toiminnan seuraaminen opetti paljon. Näin toisaalta on, että tuollainen komponentti on kallis, mutta jos asennuspaikkoja on helpommin köytössä ja värkki olisi vain 25 % paneeleista 1000 voltin sarjoja saisi tehtyä helpommin. Tulee myös ulkonäkö eteen kun joskus hivenen varjoisamman kohdan jättäminen ilman paneelia tekee asennuksesta ruman. Optimoijilla esim. koko katto päällystettävissä yhtenäisesti, joskin elektroniikan lisääntyminen hankaliin paikkoihin huono asia. Jokin aika sitten kehittelin aurinkotouhuja ilman verkkoinvertteriä, mutta tajusin, että sehän yksinkertaistaa touhua jos kapasiteettia halutaan. Sensijaan fyysinen asentaminen on osoittautunut merkittäväksi haasteeksi ja kustannukseksi. Taas olen yhdenlaista matalan budjetin telinettä askarrellut ja siitäkin tulee kulua vaikka käytössä on lähes halvimmat hyvältä vaikuttavat materiaalit kuten käytetyt sähköpylväät. Jos optimoijat toimii kuten voisi olettaa, se helpottaisi kyllä suunnittelua. Viimeksi muokannut tekniikkamies : 10.09.2020 09:30 |
#5
|
|||
|
|||
Kylläpä tulee hintoihin nämä systeemit. Käsittämätön määrä kaikkia jutskaa joka pitäs yhistää internettiin ja wlaniin että sais vähä sähköä kaapeliin. Ei jatkoon tuommoiset härpäkkeet.
Sen verta kiinnostaa että paljonkohan tuommoiset elektroniikkavehkeet mahtaa maksaa? Ittelläkin on 7 paneelia ja äärimmäisen vähän elektroniikkaa niissä kiinni. |
#6
|
|||
|
|||
Hyvä n.1,5 - 2 kW inverteri?
Siis olisi tarve aurinkopaneelien ja 12v akuston (tai 24v, jos merkittävää etua) syottämään invertteriin.
Ja jos invertterin sisäänrakennettu aurinkopaneelien säädin, niin tyhjäkäyntivirta pitää olla todella pieni, 100 mA on paljon. Siis kyseessä on "Mökki" jossa NYT on nimellisteholtaan n.400w aurinkopaneeleita hyvästi sijoitettu. Ja tarkoitus on pitää 12v jännitteellä pieni kulutus, gsm ohjain lämmittimelle, jatkuvasti päällä. Nyt alkaa olla tarvetta myös 230vac sähkölle, ja invertteriä ei haluta käynnistää/sammuttaa 10 -kertaa vuorokaudessa. Osa testejä on ajettu 10v vanhalla "kiinalaisella" halpisinvertterillä, ja sen hyötysuhde on "huono", ja tyhjäkäyntivirta n. 10+x "liiana" suuri. Tuo aurinkosähköjärjestelmä toimii hyvin kesäkuukaudet, mutta varsinkin keskellä talvea, kun päivänvaloa on vähän, ja sähköä kuluu lämmittimien muodossa, niin lähes kaikki "ylimääräinen" kulutus pitää tehdä agrekaatilla. Kun tuo "230v- verkkosähkö" on tavoitteena, niin mikä olisi "Laadukas?" Ja minulla on käsitys, että nuo "kombi-" inverterit, siis lataussäädin/230 invertteri, syö sähköä paljon yöllä tms kun aurinko ei paista? Jopa kaikkein yksinkertaisimmat, siis Zener diodiin pohjautuvat "ylijänniteleikkurit" on hyvä vaihtoehto, kun Kaamos, siis aurinko ei näy... Noista em. n.400 watin paneeleista saatiin noin (kuukusikeskiarvona) pahimmillaan noin (reilu?) 1 -2 watti. |
#7
|
|||
|
|||
Lainaus:
Akkutouhussa pääasia tuntuu olevan, että akut ei saisi mennä kovin tyhjiksi. Viimetalvena otin selvää, että räystään alla melko pystyssä olleet paneelit hylki huomattavasti paremmin lunta ja huurua. Akkusysteemissä voi olla omalla säätimellään paneeli tai pari, jotka on mahdollisimman paljon talveen viritetyt. Victronin MPPT säätimellä 12 voltin akustoon huonossa valossa lataus sujui selvästi paremmin kahdella paneelilla sarjassa. En tiedä tarviiko 24 voltin akustolla vastaavasti nostaa sarjan jännitettä, mutta minun MPPT säätimiin ei saanut laittaa kuin 100 volttia. Verkkoinvertterin kanssa voi tähdätä 1000 volttiin. Tunnen tyypin joka jatkoi suoraan varaajaan kytkemistouhuja ja siitäkin on ihan positiivisia kokemuksia. Mökillä vaikka sellainen tynnyri voisi olla kiva. |
#8
|
|||
|
|||
Mikä invertteri ja lataussäädin sinulla on?
Oletko mitannut tyhjäkäynti virtoja?
Ainakin tuossa vanhassa kiinan invertterissä oli huomattavan iso tyhjäkäyntivirta, ei oikein viitsi pitää päällä turhaa. |
#9
|
|||
|
|||
Lainaus:
Varaajaviritelmällä sitkistelin vielä viimevuoden lokakuun lopulla. Sitten tuli pari kuukautta kun aurinkotouhuista ei ollut iloa. Akkuinvertteritouhuissa ärsyttävää on se jos haluaa jonkun tehokkaamman yksivaihevehkeen käyttöön tai kolmivaihesähköä, rupeaa kulut kasvamaan harmittavaa vauhtia. Tänään kytkin verkkoinvertteriin 8 lisäpaneelia. Akkutouhuihin taidan palata huoltoautotyylin käytössä ja ehkä tutkimusmielessä pikku testailua kotona. Kotiin järkevämmän yhdistelmän olen löytänyt verkkoinvertteristä, ilmalämpöpumpuista, pörssisähköstä, kiukaalla lämmintä vettä talvella... Akku tulee varmaankin sähköauton myötä joskus. |
#10
|
|||
|
|||
Onks sulla....?Lainaus:
Mä meinasin leipoo ton genu käyttöön yhteensopivaks, https://www.marinea.fi/victron-blue-...la-ulostulolla. Menee ens viikonloppuun ku pääsee saareen..... Eli pimeeseen ja tuulettomaan aikaan joka toinen päivä genulla ja joka toinen akuilla.... Viime talvena meni 120l pöötä saares taviaikana. Säätöö oli ku piti mittailla joka paikast.... Eikä meinannet C-Tecil useemmalla lataan akustoo 4-6h genu aikana illalla. Toivottavasti toi softa helpottaa..... Ja toi 30A Toimii myös kesä aikaan veneen kans laituris maasähköil..... . Vaihtaa vaan paikkaa kesäl ja rospuutol.....mihin tarvii..... Tost viäl sisäinen kytkäri hakuses......12vdc. 30A.....Pitäis olla 24vdc 15A ja 36A 10A. Luultavasti sama tuote mut sisäiset kytkennät ratkaisee mil myydään. Viimeksi muokannut uteiN_H : 13.09.2020 15:00 |
#11
|
|||
|
|||
Lainaus:
Victronin mppt boxit bluetoothilla on hyviä alkulatureita. Mulla toimi hyvin niinkin, että laittaa siihen sähköpolkupyörän 48 voltin lithium akulla virtaa. Ei tarvi käyttää moottoria niin paljon. Invertteri ei silloin kyykkää jännitepulaan niin helposti. C-Tech hajos ja sain Motonetistä tilalle isoimman perinteisen laturin mitä siellä oli. Jos on monta akkuu, ne rupeaa ottaa jonkin verta ampeereita. Victronin boxi on hyvä kun parametrit saa säätää ite. Tänään oli ihan hyvä aurinkopäivä. |
#12
|
|||
|
|||
Oiskohan toi oikee linkki.Lainaus:
Linkki toimii ny ilman viimeistä pistettä. Tommosen nkävin hakeen laturitestiin.... Säätimien kans toi laturi tai kaks pitäis saada toimiin.... Silti kaikki puhuu samaa softaa tai kieltä..... Viimeksi muokannut uteiN_H : 13.09.2020 15:44 |