Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Jyty
Miten se alhaalla oleva laite voi lämmittää turhaan vs. ylhäällä oleva? Mie en ainakaan katon rajassa useinkaan oleskele vaan ihan lattialla. Jos termari haistelee sitä väkisinkin kuumempaa katonrajaa ja katkoo sen mukaan tehojaan on alhaalla kylmä?
|
Jos luit mitä kirjoitin, niin kerroin tilanteesta, jossa sisäyksikön lämpötilasäätö ei ylety riittävän alhaiseen arvoon. Jos siis pään korkeudella pöhisee lämmitin, joka pitää siinä vaikkapa +17 astetta, niin se on ainakin omaan makuun liian lämmin sekalaisiin tallihommiin. Silloin korkeammassa tilassa on katon rajassa pitkälti yli 20 astetta, joka on turhaan lämmittämistä, koska lämpövuoto rakennuksen yläpohjasta on yleensä suurin (jos ei ole suuria ikkunapintoja). Lämmin ilma kerrostuu, jos ei ole kunnon sekoittavaa puhallusta.
Jos sitten laitetaankin se +17 tuottava lämmitin ylemmäs, niin siellä katon rajassa ei ole +24, vaan vähemmän. Energiaa säästyy ja alhaalla on viilemäpi. ILPin säätimellä saa laitettua sellaisen lämpötilan, että alhaallakin on hyvä. Kunnon puhallus alaviistoon, niin ilma sekoittuu ja lämmön kerrostuminen vähenee. Jotkut laittavat korkeampii tiloihin vispilämallin tuulettimia kattoon sekoittamaan ilmaa ihan samasta syystä, ettei katonrajan ja hartiakorkeuden lämpötilaero olisi turhaan niin suuri.
Olen kokeillut tämän omalla ILPillä, jossa saa termostaatin toimimaan joko sisäyksikön tai ohjauspaneelin mittaamalla lämpötilalla. Jos noin 180cm lattiasta olevan ohjauspaneelin laittaa säätämään lämpötilaa, tekee pumppu täysillä töitä pitkät ajat ja katon rajassa on +25 astetta, koska sinne ylös se lämmin ilma kohoaa, kuten totesitkin. Tätä sanotaan kerrostumiseksi. Jos laitan ohjauksen tapahtumaan sisäyksikön lämpöanturilla, joka on siellä ylhäällä, niin siellä on +17...+18 ja alhaalla pään korkeudella on +10...+13 pakkasista riippuen. Minulle se ainakin on ollut sopiva lämpötila ja katon rajassa ei ole tarpeettoman (tuhlaavan) kuuma.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Jyty
Lattialämmityksenkin lämpö loppupelissä sinne kattoon katoaa. Pitäiskö senkin termari panna sinne yläilmoihin? Vittumaisesti voisin kysyä, että pittääkö se lattia nostaa sinne kattoon, että ymmärtää oikein lämmittää?
|
Ihan ilman mitään v-tuiluja on pakko kysyä, onko oikeasti käytännön kokemusta ja mittaustietoa lattialämmityksestä? Kun iso lattiapinta toimii tilan lämmittimenä, on lämpöä luovuttava pinta-ala niin suuri, että tarvittava lämmittävän pinnan lämpötila jää alhaiseksi. Lattialämmityksessä lämpötilaero lattian ja ilman välillä on hyvin pieni verrattuna johonkin patteri- tai ILP-lämmitykseen, joissa lämmittimen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ympäröivän ilman. Pieni lämpötilaero lämmittävän pinnan ja ilman välillä tarkoittaa samalla pientä kerrostumista. Lämpötilaero puoli metriä lattiasta ja puoli metriä katosta mitattuna ei normaalisti ole paljonkaan, ellei tila ole huomattavan korkea tai rakennuksen eristys tavallista heikompi.