[mikjus]

Torstai 6.12.2018 itsenäisyyspäivä

Leiristä lähdettiin etenemään jälleen yhtä "Hattu-Veskun kiertoa" pitkin joka kulki läheltä kaislikkoa mutta vastapuolelta eiliseen verrattuna. Reitin alussa pysähdyttiin ja otettiin porukalla malja itsenäisyyspäivän kunniaksi. Reitti oli kova ja helppo. Seuraavaksi ajeltiin Lapinlahti nimiseen paikkaan ja siitä otettiin uusi reitti Valkamaluhta nimisen talon kautta. Reitin alussa oli venäläinen valkotiilinen konehalli jonka raunioissa pyörittiin hetki.







paikalliset hifit




Reitti kiertelin pienen mäen reunaa ja tuli lopulta Valkamaluhta nimiselle talolle.









Siitä eteenpäin reitti jatkui aika selkeää uraa pitkin. Reitin varrella kummasteltiin isoa kiveä joka oli halkaistu poraamalla siihen reikä keskelle. Epäiltiin että olisiko lie käytetty jäätymistä hyväksi ja miksi kivi yleensä oli halkaistu.




Reitti palasi hiekkatielle ja lähdettiin jatkamaan tarkoituksena koittaa ajaa eräs mysteeripätkä jota kokeiltiin edellisenä yönä. Sitä ei löydetty kuitenkaan edes päivänvalossa. Reittiviiva näkyi Roopen koneella jonka ozissa näkyi kaikki ajetut viivat vaikka mitään ei oltu ladattu. Yritin saada viivoja ulos koneesta onnistumatta. Muistan että jossain ozi versiossa oli bugi joka aiheutti vastaavaa ongelmaa. Myöhemmin kotona kävin kaikki omat ja Ilen viivat läpi mutta en löytänyt tätä mysteeripätkää.



Jatkettiin Vuoksen rantaa pitkin menevää niittypätkää joka päättyisi pata-ässä leiriin Paakkolaan. Laa puhelimesta kuultiin Simppaa, Laalaata ja Moggi-Samulia. Olivat aika paljon jäljessä meitä mutta tulisivat jälkiä pitkin perästä. Koitettiin kiertää pätkälle hieman kauempaa Hoikkala nimisestä talosta. Lopulta kuitenkin reitti palasi talon peltojen reunaan. Paikat oli jäässä mutta joissain ojissa saatiin autoja jumiin.







Ennätysajassa oltiin pitkän kuraränniin päässä oleville raunioilla jossa pidettiin ruokatauko.

matkakeittiö








Päätettiin sen jälkeen lähteä etsimään ennen leiripaikka uusia reittejä joíta kartan mukaan olis useampikin Rantsuo nimisen talon raunioiden läheisyydessä.



Niityn pehmeää reunaa pitkin ajeltiin samoja jälkiä kuin aikaisemmin ja volvo jäi myös jumiin samaan paikaan kun osa autoista viimeksi. Koitin hakea reittiä vanhalle jäljelle mutta kovin vaikeaa tuntui olevan pimeässä. Piti puskea aika paksua leppää nurin ja paljon. Lopulta keulalle saatiin pari moottorisahamiestä ja homma alkoi etenemään. Varsinaista reittiä etelään päin ei löytynyt mutta sen sijaan mäen laitaa itään kulki selvä ura katkoviivaa pitkin. Se tapaisi hiekkatien kilometrin päässä about Kaken munien pesu paikalla.




Tieltä jatkettiin etelään tarkoituksena etsiä reittiä sieltä päin. Pari umpiperää vedettiin, jatkettiin etelämpään ohi paikallisen talon ja käännyttiin väärään suuntaan laa puhelimessa kuultujen ohjeiden perusteella. Upareita heittäessä Kimmon suzuki tilttasi ja selvisi että bensapumppu oli tulikuuma ja ilmeisesti risa. Pumppu vaihdettiin ja sillä aikaa Ilkka etsi reittiä. Reitti lähti Salomäki nimisen talon kulmalta. Talon raunioissa oli jotain kaiveltu ja esillä oli talon rappuset ja kivijalkaa. Rappusten eteen oli myös tehty puomi ja iso risukko oli raivattu kasalle. Reitti alkoi rappusten vierestä ja jatkui hyvänä urana kohti Samolahti nimistä taloa. Reitti kuitenkin katosi pimässä ja harhailtiin jonkin aikaa metsässä. Raunio löytyi mutta alkuun ajettiin siitä ohi vääräään suuntaan kunnes tajusin että oltiin reitillä jota pitkin olisi pitänyt tulla talolle. Raunion kohdilta löytyiki reitti toiseen suuntaa ja lähdettiin jatkamaan sitä pitkin.




Lassen letka saatiin kuulolle ja neuvottiin heitä tulemaan vastaan reittiä toisesta suuntaa jos vain löytävä jonkun uran. Samolahden jälkeen reitti meni tosi pehmeäksi, eikä varmaan oltu ihan oikealla jäljelläkään pimeässä. Lassen letka saavutti keulan ja reittiä tuntui menevän jo useammasta kohtaa. Ilkka ajoi volvon aika pahasti jumiin ja sitä vinssattiin varmaan reilu puoli tuntia irti. Lisäksi volvosta oli jossain vaiheessa hajonnut flektistä kaikki paitsi yksi siipi ja auto alkoi ylikuumenemaan. Tätä kompensoitiin laittamalla kaikki lämppärit täysille ja pojat istui autossa ilman paitaa. Huvittava näky kun pakkaskelillä varppia vetää paidaton apukujettaja.






Pehmeistä päästiin yli kun Lasse tuli jalan scouttaamaan tietä ja opastamaan jeeppiä läpi. Sitten yhtäkkiä perässämme oli myös Simppa joka oli kiertänyt ties mistä reitille. Laa puhelimesta kuultiin että nyt kaivattaisiin hitsauskonetta sillä jeepistä oli revennyt etutukivarsi akselista irti. Roopella oli aito readywelder ja minullakin oli kiinalainenvastaava matkassa. Itse olin letkan perällä joten Readywelder otettiin käyttöön. Ajeltiin eteenpäin ja letkasta ohi jotenkin koska olivat jollain sivupistolla. Palattiin takaisin katsomaan remonttia.




Readywelderi takkusi alkuun mutta pienen säädön jälkeen alkoi toimimaan. Langan syöttö oli jotenkin rajua.









Remontti kesti niin kauan että märistä risuista kasattiin nuotiota, savua ainakin riitti reilusti.



Lopulta jeeppi saatiin kasaan ja varmaan tuli parempi kuin tehtaalta lähtiessään. Jatkettiin reittiä takaisin mistä Laalaan letka oli saapunut ja se oli ilmeisesti eräästä kurvista paljon aikaisemmasta kohtaa kuin mistä me oltiin poukattu metsään. Täällä oli toinen Samolahti niminen talo jonka länsipuolelta reitti kulki. Tulevaisuudessa saadaan tästä tosi hyvä lenkki ja samolahden suon yli on mennyt myös talvitie.




Ajeltiin pata-ässsä leiriin ja laitettiin leiri pystyyn. Planar ei meinannut lähteä tulille. Savutti vaan pirusti ja sammui lopulta. Varmaan viidennen käynnistyksen jälkeen alkoi toimimaan.