[mikjus]

Perjantai 11.5.2018

Aamulla oli tiedossa lisää remonttia. GR:n takatikku oli poikki ja varaosa valitettavasti väärä.








Katkennut tikku laitettiin paikalleen ja ideana ottaa nokka kotia kohti. Ilkka uazilla oli lähdössä myös ja Mäkkylä volvolla. Tomin viisauden hammas oli alkanut vihoittelemaan sen verran pahasti että lekuriin oli päästävä. Ei kuulemma auttanut särkylääkkeet eikä viinakaan. Lukkoari otti RJ:n hinaukseen ja piti vetää ainakin Räisälään asti josta loppumatka jatkuisi Volvon perässä rajalle. Ilmeisesti Volvo otti jo aikaisemmin RJ:n hinaukseen ja ehjien letka pääsi jatkamaan.

Pajerosta oli myös etutikku poikki ja sen onkiminen IFS etuperästä vaati että tumpin pätkään hitsattiin harjateräs puikolla ja akkukaapeleilla kiinni.









Samaan aikaan tippaHJsta korjattiin olkalaakeri joka oli myös antautunut.



Pajero miehistö kertoi että remppa kestää vielä ainakin tunnin joten keula voisi lähteä jo Räisälään kaupoille. Tarkoitus oli vaihtaa mestoja ja palata Pamela leiriin. Hattuveskun letka otti oman reitin kohti Pamelaa. Matkalla olivat jäähdytelleet Kaken HZJ:ta lammessa ja keula olikin hulahtanut vähän liian syvälle. Seuraus oli vesipuristus ja kammet solmuun. Vakio ilmanputsarin kansi oli jostain syystä vuotanut. Loppumatka Pamelaan ison kissan perässä. Saatiin meidän letkan etuporukka liikkeelle ja ajettiin Kaukolan kautta Räisälään. Räisälässä käytiin kaupoilla ja odoteltiin loppuletkaa.











Ei kuulunut ketään ja lopulta lähdettiin kohti Niittysuota josta oli tarkotus yrittää Vuoksenrantaa kohti. Matkalla jäähdyteltiin Jeepiä ja Patrolia teiden risteyksessä jossa sai ajettua autot jokeen.




Ajeltiin luotisuorien väliin ja pidettiin ruokatauko. Silläkään aikaa ei perä saanut meitä kiinni. Ruuan jälkeen jatkettiin eteenpäin ja pian saavuttiin ekaan vesistön ylitykseen johon Asko suzuki joskus tippu sillalta alas kyljelleen. Vettä oli aika reilusti. Sillan tukeista ei ollut vedenpintaan pitkälti joten sillan vieressä oleva ylitys ei houkuttanut. Roope ajoi sillasta defellä yli ja huomattiin tukkien hieman liikkuvat. Vahvistettiin siltaa vetämällä tukit nippuun parilla kuormaliinalla. Päästiin hienosti yli.





Saatiin jotain kautta viestiä että Pajerosta oli lauennut takaperä ennen Räisälää ja tipassa oli myös jonkinlainen reikä takaperän kuorissa. Muita ei tulisi tälle pätkälle joten voitiin jatkaa. Edessä oli muutama haastava paikka joista ensimmäisenä pehmeä koivikko josta oli ränniä joka suuntaa. Oli yllätävänkin kuivaa ja tästä ei oltu vuosiin kynnetty läpi joten läpi päästiin vasenta laitaa kiertäen melko helposti parilla vinssauksella.







Seuraava jännitys tuli lampien välissä menevästä tiestä joka oli matalammalla kuin veden pinta ympärillä. Tämäkin paikka oli melkosen helppo ja vesi matalalla. Läpi päästiin heittämällä, muistan että joskus ihan uraan on jo jääty 37 boggereilla kiinni niin että kaikki kamat kontissa kastuuneet takaluukun rajaa myöden.





Tero soitteli puhelimella ja kyseli missä mennään jos tulisivat vastaan. Kerrottiin että koitetaan Pamelaan pohjoisreittiä joka lähtee asfalttitien toisen kaiteen vierestä. Radan varressa oli iso louhimo jossa tehtiin mursketta jonnekkin. Hiekkatiekin oli plaanattu aika tasaiseksi, tosin hiekka oli paikoin petollisen pehmeää. Koukattiin asfaltilta metsään mutta ei päästy pitkällekkään kun eräässä alamäessä räkytäky jäi kiven nokkaan ja etulukon kytkentä tuotti epämiellyttävän metelin. Jotain antautui edestä. Tunkattiin keula ilmaan mutta vaikutti että kaikki ok. Tunkilta alas ja seuraavaan lutakkoon kun taas joku löi yli. Vinssaus lutakosta kuiville ja keula ilmaan. Napa auki mutta murros vaikutti ehjältä. Ulos nykiessä murros irtosi vetarista ja näki että boorit oli aivan sileinä. Tikku taas yllättäen näytti virheettömältä. Tähti varmaan haljennut ja vedon alla antoi periksi, murros on vieläkin putsaamatta ja tarkistamatta. Kyseessä TG Longfield. Ei muuta kun uutta putkeen ja matka jatkui. Samalla huomasin että etupanhard on aivan mutkalla mutta päätin ettei sitä käydä suurempien tuhojen pelossa oikomaan. Siinä on nimittäin seinämää varmaan sen 6mm kun kaksi putkea on päällekkäin. Jatkettiin eteenpäin ja länkystä kuului että muutama auto ajeli meitä vastaan ja koitettiin opastaa heitä reitille. Reitti oli osittain muistissa mutta etään lutakon jälkeen ajettiin parisataa metriä suoraan harhaan kun olisi pitänyt kääntyä tiukasti oikealle. Lopulta jouduttiin palaaman samoja jälkiä takaisin. Reitti löytyi ja se vei soiseen metsään jonka muistan joskus olleen melkoista puuroa. Ainakin reissulla jossa musta GR meni melkoisen huonoon kuntoon ja lopulta hylättiin yöksi metsään. Sitten päästiin jo selvemmille vesille Anttila nimisen talon raunion vieresta Joussuon korven niitylle jossa tovi harhailtiin kunnes oikea reitti löydettiin Niityn reunasta Joussuo nimisen talon kohdilta. Pian vastaan tuli suhteellisen tuoretta metsäkoneen uraa josta noustiin isolle hiekkatielle joka vei aina Pamelan montulle asti. Tämä oli täysin uusi tie ja vielä käyttämätön. Isot hakkuut tulossa alueelle joten montun läpi voi olla melkoinen rekkaralli jossain vaiheessa. Ilmakos jätkät ei löytäneet reitille kun hiekkatie oli muuttanut reitin tyystin. Saavuttiin pamelan montulle johon leiri oli pystytetty. Telttasauna oli tulilla ja Kauko sedän paljas perse toivotti meidät tervetulleiksi. Katrin mielestä se oli sellaista silmäkarkkia että saattaa vielä "täysikuu" vainota unissakin. Hauskinta oli että Samu ja Ugly olivat lähteneet meitä vastaan mutta olivat eksyneet jonnekkin aivan muualle mihin piti. Maxxiksen jäljistä nähtii että olivat käyneet ihan oikeilla jäljillä mutta sitten kääntyneet pois ja teille tietämättömille. Nyt Laa puhelimesta kuului uutisia että samulta on revennyt tukivarren korvake ja tarvitaan hitsauskonetta joka oli Tapsalla. Tapsa lupasi lähteä jonkun kyydillä hätiin kunhan käy ensin saunassa. Lopulta Jouni ja Ugly lähti viemään hitsaus laitteita Samulle. Auton piti olla aika lähellä mutta Matka Hiluxille oli kaikkine harhailuineen kestänyt kaksi tuntia. Sillä aikaa leirissä nautin telttasaunan löylyistä. Harmi kun ei tullut crocsit mukaan, muuten olisi voinut käydä Kuurlammessa uimassa. Nyt ei uskaltanut kun pelkäsin että pohjassa voi olla lasinsirua tai muuta skeidaa. Peseytymiseen oli onneksi hyvä konsti. Nuotiolla oli aina pari sinkkiämpäriä lämpiämäsä ja Vesku laimenteli sitä sopivaksi pesukäyttöön. Lukkoarilla nimittäin oli bilteman akkusuihku jonka pumppu vaan tiputettiin ämpäriin ja laitettiin päälle. Veden kulutus oli niin pieni että täyden peseytymisen suoritti noin puolella ämpärillä. Aivan mainoa laitois ja ehdoton hankinta pitkille reissuille kesäaikaan. Jonkin aikaa tuli istuttua nuotiolla odottaen että kaikki saapuisi leiriin. Ei vaan kuulunut mitään tuntehin ja lopulta uni voitti. Remonttiryhmä oli päässyt leiriin ilmeisesti noin klo 5 aamulla. Nuotiolla oli silloin vielä ollut osa porukasta.