[BJ-40/76]

Ensimmäinen on paineilma:

Me maalattiin aikanaan noilla halvoilla yksisylinterisillä markettikompuroilla, siis kaksi kompuraa teki paineilmaa ruiskulle. tuli vettä, vaikka halpis eroitin letkussa.

Sitten toinen noista hajosi, ja siitä tehtiin välitankki ja paineenalennin letkuun, sen tankkiin molemmilta (uudesta ja vanhasta) kompuroilta suoraan tankkipaine n. 10m letkuja pitkin. Letkut oli upotettu saaviin kylmään veteen.
siihen loppui vedentulo ruiskusta.

Toinen, yllättävän töisevä homma oli oppia käyttämään/säätämään ruiskua:

-> kannattaa opetella vaikka vesiohenteisella latexilla, mitä tarkoittaa sivuilman ja maalimäärän säätö yms, unohtamatta ilmanpaineen vaikutusta.

-> jos halpis ruiskulla päästää maalia keskelle maalattavaa osaa, niin monesti sylkäisee pienen pisaran.... siis jos mahdollista, niin painetaan liipasinta niin syvälle, ennen kuin tullaan maalattavalle alueelle, että maali alkaa virrata kunnolla. (paremmissa ruiskuissa tätä ongelmaa ei ole?)

Ja jos joutuu maalaamaan kylmässä, niin kannattaa tutkia/kysellä, mitä eri ohenteen vaikuttaa.

p.s varaa hyvää ohennetta senverran reilusti, että saat pestyä ruiskun puhtaaksi. (kerrasta pilalla, jos halvempi liotin ei puhdistakkaan)

p.s mulla yläsäiliöruiskussa yleensä 1,4 suutin; jos lämpimässä pitää maalata isompia osia, kuten esim. bj:n katto, niin tuntuu että 1,8 ei ole yhtään liian iso.