Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja offroadjouni
Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.
Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.
|
Jep, patteri regoi nopeammin, ainakin tuntuu siltä kun se helottaa kuumana, sama määrä sitä energiaa kuitenkin tarvitaan, lattialämmitys antaan sen huomaamattomammin.
Sinulla toimii järjestelmä ja on oikein tehty, toimii tuo vanhemmissakin taloissa ja ssädöllä sekä käyrien muutoksilla saadaan sopimaan kaikkiin rakennuksiin.
Lattilämmityshän ei kokoajan lämmitä ja jokaista lenkkiä, jos lämpenee ulkona äkkiä ei ajeta lämmintä enää verkkoon niin ei se vaihtelu lämpötilassa muutu. Asia on toki eri jos ajetaan kuumaa vettä laattaan ja lämmitetään se oikeasti kuumaksi mutta se ei ole tarkoitus eikä toimiva järjestelmä.
Osa nykyajan lattiamateriaaleista sallii max 30 asteisen veden lattialämmitykseen.