aloitetaan AA-kerhon kokoontumisista tutuksi tulleella esittäytymisellä:
"minä olen pillimehu...minulla on pokkaus
perversio...
pokkausten perimmäinen tarkoitus lienee jämäköittää ohuita materiaalivahvuuksia... pokkaamisella pelti pakotetaan pitämään paremmin profiilinsa... jäykkyyttä tuovilla taitoksilla toisaalta aikaansaadaan myös tasaisten pintojen parempi kantavuus... ...kaikki tuo edellämainittu on suoralattiaisessa BJ:ssä toteutettu taidetta lähentelevällä tavalla...jostakin selittämättömästä syystä 1.0 -mallisarjan silmiähivelevät lattiaprässäykset sulattavat katseeni ja kostuttavat suupieleni...sekä silmä
kulmani, mikäli ilkeämielinen ja alati vaaniva korroosio on ne riistänyt pois alkuperäisiltä paikoiltaan...
tuohon valitettavaan tilanteeseen törmäsin tinailtuani kuskin puolen lattian paikoilleen puolitoistamillisestä pellistä...työn alla taisi olla Afrikan Tähden järjestysnumeroltaan jo 3. kuskin lattia...alkuperäiset jäykkyyttä tuovat pokkaukset oli menetetty jo edellisten elämien korjauksissa...alapuolelle harsitusta Weckman-kuljetuskulmakotelosta
(registered trademark) huolimatta lattia käyttäytyi kengän alla kuin kymmenen litran muoviämpäri..yhtä ryhdikkäänä
...
jos jotakin olen matkan varrella oppinut, niin sen että pellin käsittely on kuningas
hommaa...ohut materiaalivahvuus ei anna armoa...pienimmätkin kuprut&kolhut näkyvät lopputuloksessa kilometrin päähän...alkuperäisiä muistuttavien pokkausten takomisesta ei kannattanut edes haaveilla...ihailemani muodot lattiapellissä olivat lopullisesti menetetyt...ja sekös minua suuresti suretti...ainakin siihen asti kunnes satuin huomaamaan rungon korjauksesta ylimääräisinä lojumaan jääneet 4mm:n Domexin kappaleet...
