Purupiikin ulkoreunan puolelle on rintattu piikin ohjeellinen alennus tuumissa. Todennäköisesti siellä on numero 25, tarkoittaa 0,025 tuumaa eli 0,65 millimetriä. Männylle voi pikkasen sitä alentaa, ehkä sinne millin hujakoille. Sen matalampaa purupiikkiä ei ole perusteltua käyttää, koska se tuhoaa sahan hallittavuuden täysin. Leikkuutehoa saa semmoisillakin tavoilla, jotka säilyttää jonkinlaisen kontrollin.
Kuvassa on selvyyden vuoksi olennaiset kulmat.
Viilauskulmaa voi männylle hiukan lisätä. En nyt tarkalleen tiedä mitä huskin normiketju tarkoittaa, mutta luulen kulman olevan tehdasasetuksena 30°. 35° on todennäköisesti sopiva. Ei yli.
Sivulevyn kulmaa loiventamalla saa lisää leikkuunurkkaa hampaaseen. Auttaa pehmeässä puussa, mutta tylsyy nopeammin. Viilatessa kulmaa säädellään sen mukaan, kuinka iso osa viilan ympärysmitasta on hampaan yläpuolella. Mitä alempaa viilataan, sitä loivemmaksi etukulma tulee ja hammas menee silmällä katsoen "haukan nokalle". Kulman jyrkentyessä nurkka häviää ja hammas menee sian seläksi. Jossain 60° ja 85° välillä etukulmien ohjearvot heittelevät.
Ketjun myyntipakkaus kannattaa aina säilyttää. Siinä ovat aina kyseisen kettinkin tarkat speksit.
Ylälevyn leikkuukulmasta sen verran, että sitä säädellään viilauksen kulmalla laippaan nähden. Huskin ketjuja ei muistaakseni viilata ihan suoraan, vaan loivennetaan, eli työnnetään viilaa 10° kulmassa alhaalta ylöspäin.