Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Vilbo
Noniin... Nyt on tullut kompensaattorin sielunelämään perehdyttyä pikkaisen enemmän. Tarkkuutta ei nyt ole tarjolla, mutta karkeat mittaukset niin joilla ns. maksimiarvot/toimintaparametrit käy ilmi.
Vakiona tuossa kompensaattorissa maksimiliikerataa ja sen pituutta rajoittaa painekellon kalvon ja karan liikerata. Siis painekellon sisällä liikerata tuon peltisen takakannen ja alumiinisen rungon välissä on n.6mm
Kun kompensaattorin takana olevan säätöruuvin ruuvaa ns. täysin auki ja painekellon jousen siten että kalvo lähtee liikkeelle mahdollisimman takaa ja herkästi niin tuo maksimiliike (6mm) saavutettiin vähän ennen 2,5 bar painetta. Eli painekellon kalvon/jousen liike on about 0,42bar/1mm
Tuossa kompensaatottorin kelkassa taasen olisi liikerataa tarjolla n. 12-13mm
Tämän kelkan koko liikemäärän voi saada käyttöön ainoastaan painekelloa muokkaamalla. Ensimmäinen vedos tuli toteutettua seuraavilla toimenpiteillä:
- Itse kellon jousi on liian lyhyt joten jousi pitää vaihtaa pidempään. Jousi myös on liian jäykkä joten hiean löysempi olisi parempi. 3,5mm langalla 32mm pitkä jousi toteutti 12mm liikemäärän n. 4bar paineella. Eli n. 0,33bar/1mm
- Kellon takakannen tornia/stopparia pystyy madaltamaan n. 3,5-4mm helpohkosti ilman että kalvo käy vielä liian pinkeäksi tai kalvon karan mutteria tarvitsee merkittävästi muokata
- Kellon rungon puolella on hieman työläämpää saada lisää liikerataa ilman että rungon seinämä käy turhan ohueksi. Tarvitaan 45 asteen viiste kalvon etummaiseen tukilevyyn ja 45 asteen viiste runkoon. Tuohon rungon puolelle kun tekee n. 1mm syvän 30 asteen viisteen niin kalvo menee "pidemmälle" samalla kun vastelevy sukeltaa rungon viisteen pohjalle. Kalvolle itselleen saa lisää liikettä muokkaamalla kalvon vastepintoja mutta on varsin työlästä jotta saa mitään tulosta aikaiseksi. Rungon puolelta saisi siis järkevästi noin 2-2,5mm lisättyä liikerataa. Yli kahden millin muutoksella joutuu muokkaamaan runkoa huomattavasti kasvavissa määrin koska kalvo tuppaa pingottumaan muutoin. Tähän operatioon toimi hyvänä työvälineenä halpa venttiiliseetien leikkaussetti jossa oli painekellon karan paksuinen ohjuritappi.
- Syystä tai toisesta johtuen tuo painekellon peltinen takakansi rupesi valskaamaan yli 3 bar paineilla kiinnitysruuvien välistä. Eli tarvittiin jäykistelevy takakannen päälle jotta kalvon tiiviys sälyi.
Samalla tuo kompensaattorin fuel plate koki pienen muutoksen. Alkuperäinen profiili tarjoaa alhaalle "reilusti" enemmän ainetta kuin keskialueella. Tällä kyseisellä vakioprofiililla ainakin tuon rakennetun moottorin viritetyllä kannella tuntui siltä että paremmin toimisi profiili, joka tarjoaisi samaa ainemäärää yläkierrosten tuntumaan asti. Siis kun tuo profiili toteuttaa periaatteessa ainemäärää suhteessa moottorin VE-arvoon (kierrosluvun mukaan). Niin tällä omalla kannella tuo hengittävyys kärsii aivan varmasti paljon vähemmän kierrosten noustessa kuin mitä vakiokannen kanavien virtausominaisuuksilla.
Samaten tuota profiilia kun vie "pidemmälle" eli lähemmäs pumpun perää niin tämä mahdollistaa myös pumpun säätötangon liikkuvan pidemmälle siinä tilanteessa kun kompensaattorin kelkka olisi jo ns. maksimissaan.
-----------------------------------
Pitänee ottaa lisää kuvia tästä operaatiosta..
|
Peukku!
Pieni varoituksen sana, kun aloittelijalle tuon viestisi mukaan toimiessa tulee ongelmia, jos ei ole tiedossa tuo virittämisen perusasiat.
Liikeratojen avartamisessa ja tuon "Fuel Plate"n muokkaamisessa VOI olla seuraksena se, että elementit jää "Lukkoon" kun mennään liian radikaaliin asentoon.
-> siis syötöt jää "täysille", ja kun tuo tilanne tulee yllätyksenä esim. kiihdyttäessä täysilla vaihteen vaihdon yhteydessä, niin äkkiä tulee kiertokanki lohkosta ulos tms. (turbodieselin "Ottaessa hullut", siis kierroksia niin paljon, että kiertokanki katkea, männästä tulee äkkiä silppua öljypohjaan
)
12h-t ei ole pahin, koska sammutetaan "sammutusläpällä", siis saa sammutettua myös pumppu jumissa, mutta jos et kerkiä kääntämään virta-avainta heti, niin ottaa reilusti ylikierroksia....
Toinen asia, joka kannattaa tarkistaa ennen kovin radikaaleja muutoksia:
Paljonko elementeissä (ja muussa mekaniikassa) on varaa lisätä kiertokulmaa, siis jos vakioelementeillä halutaan yli 3 bar, tai jopa 4 bar ahtopaineita. (Hämärä mielikuva, että vakio ahtopaineet on jotain reilusti alle kilo, ja punainen varoitusvalokin taisi syttyä jo kilossa, vai alle?)
Tuo 3 bar (ahto-/ylipainetta) vaatii suuruusluokkaa 2 kertaisen syöttämäärän, kuin 1 bar ahtopaine.
Ja jos syöttöannos pitää tuplata, niin käytännössä myös elementin tehollinen iskupituus pitää tuplata;
ja se on huomattavan paljon lisää suihkutusaikaa...
Siis käytännössä pakko laittaa isommat elementit pumppuun, ja silloin suihkutustpaineen nousee paljon-> isommat suuttimet.