Takapäässä hommat jatku. Laitoin uudet tiivisteet. Sopivuus oli hyvä, vaikka olikin tarvikkeet. Takaluukun aukon tiiviste oli niin resu, että päätin tilata uuden. Samoilla rahdeilla tuli loputkin.
Huomasin myös, että kaasupumput oli mulla väärinpäin ja toinen vuoti. Laitoin uudet ja oikein päin.
Sitten kaikkea pientä. Yläluukun huoltoluukun ruuvit pitäis keltapassivoida, jos keksisin jotain muutakin samalla, niin ei tuntuis niin typerältä muutamaa ruuvia vaan passivoittaa.
Rekkarivalon johdon tein uuden kiinalaisilla alkuperäsen näkösillä liittimillä.
Samalla kun könysin auton alla, niin laitoin sumuvalojen johdot ja puolelta toiselle kulkeva nippu paikalleen. Vedin myös koukulle sähköt ja puuttuva kiinnike käsijarruvaijerille, kun sen hukasta löysin.
Kuvia selatessa löysin myyntikuvat isän entisestä LJ:stä. Siinä näkyi koukun suoja, joka lomareissulla ostettiin Keuruun Toyotalta. Entinen kuminen putos kyydistä, ku unohdin sen astinlaudan päälle.
Sellanen piti itsellekin saada. Tuota designia ei enää saa Toyotalta, joten piti tehdä itse. Teetin tarrasta sapluunan ja maalasin tekstin Kungsin kippoon. Karhennus, SEM puskurimaali, metallihopea spray ja puolikiiltävä lakka. Ensimmäisestä versiosta tuli liian iso, mutta toinen yrittämä onnistu. Toki kippoja meni 7kpl, ennen ku sai onnistuneen.
Varastoja penkoessa löyty näitä läpysköjäki. Valkkasin kaks parasta ja entrasin ne.
Näiden kiinnitysnastoja ei löytyny neljää ehjää. Uusia ei enää Toyotalta saa, mutta Nelosnapista löyty sopivat. Vinkkinä muillekin. Ne odottelee sitten asennusta.
Hanskalokeron kannen kans tappelin myös pidemmän kaavan mukaan. Reilu 2 vuotta sitten maalasin sen ja tarrojen päältä teippejä irrottaessa painoin sormenjäljen märkään maaliin. Siitä lähtien niitä ostellu aina, ku on suht suora sattunu kohdalleen. Otin sitte suorimman aihioks ja kokeilin uudestaan. Kittailun ja maalailun jälkeen totesin, ettei pölynen pannuhuone ollu hyvä maalauspaikka ja yks lommoki jäi osittain tarran alle. Poistin tarrat, koska piiloon teipattuna tuli maalireunasta jotenki ruma. Kittasin lisää ja maalasin ja hioin useampaan kertaan, kunnes maali veti rypylle. Suutin myös räki niin, ettei kunnollista pintaa saanu, joten hain uuden pullon. Tympäännyin kaikkeen ja puhalsin maalit pois. Suhautin ohkasen mustan pintaan, jotta montut löytyy.
Sitte taas pakkelia.
Seuraavaks tappelin aikani pakkelirajan kans.
Lopulta sain kelvollisen lopputuloksen ja aloin liimailemaan tarroja. Sitten huomasinki sävyn olevan liian vaalea ja sininen.
Menin maalikauppaan kyselemään, että miks kaks samalla kaavalla tehtyä väriä on noin erilaiset. Sekotettiin uus ja vertailtiin ja lopputulemana oli se, että ensimmäisen purkin kans oli tullu virhe, mutta se oli kuitenkin se sävy mitä haettiin. Se oli todella kiva huomata siinä vaiheessa. Väärinsekotetusta oikeasta sävystä otettiin kameralla uus sävy ja pääsin taas maalaamaan. Sen jälkeen tarrojen kimppuun.
Vielä viimesen temppunsa teki, ku ruuvasin stopparin paikalleen. Ruuvi oli sen verran pitkä, että paino sisältäpäin pienen lommon kanteen.
Se onneks oikes sormella ja löysin toisesta kannesta lyhyemmän ruuvin.
Ja paikallaan kera viime kesänä nukkaamani lokeron. Sävy ei ihan täysin kohtaa kojelaudan alaosan kans, mutta niin lähellä etten ala purkamaan kojelautaa palasiksi sen takia.
Noista lokeron tarroista vielä. Piirtelin ne itse. Ihan 100% identtiset orkkisten kans ei tullu, mutta melko lähelle.
Ostin nuo tarrat joskus Cruiserworldista. Ne oli niin kelvottomat, ettei niit kertakaikkiaan voi käyttää. Fontti on aivan pielessä, värit on aivan pielessä, nuo kuvat on pielessä, tarrat on kaikenlisäks kiiltävät. Reklamoin aiheesta ja olivat kovasti tyytyväisiä tarroihinsa, ku oli niin kova työki niissä. Itellä meni pari-kolme iltaa piirrellessä, että tiedä sitte kuinka kova homma niillä oli. Alla vielä vertailuna Cruiserworld vs. omat.
Toveriharrastajalta sain myös kuvan maahantuojan tarrasta. Ku olin jo vauhtiin päässy tarrojen kans, niin piirtelin tuollaisenkin. Työpaikan kaapista löyty vanha SFS kirja, niin sain siitä skannattua logon malliks ja HJ:n käyttöohjekirjasta Korpivaaran logon. Vielä pitäs keksiä tarralle paikka.
Ehostin myös mattoja maalilla. En oo löytäny järkevää tai sopivaa uustuotantomattosarjaa, nii piti elvyttää vanhat. Trimmasin saksilla enimmät nöyhtät pois ja sitte suihkin väriä. Ei nyt tullu täydellisen hyvät, mutta tasaväriset, ku kulahtaneet kohdat sai väriä päälle.
Sitte piti siivota auto, että sinne vois joskus matot laittaa. Käsijarrukahvanki laitoin paikalleen.
Kahva tosin tulee vaihtumaan. Tilasin kokeeks HDJyms.75 kahvan. Nuo kaikki omat kahvat on niin kulahtaneita ja halusin siistimmän.
Kahvat itsessään on melko identtiset. Ainoa ero on hantaakin väri ja katkasija ja sen paikka. Meinasin ensin modata kahvan sopimaan HJ:n katkasijalle, mutta päädyinki tekemään adapterijohdon. Mittailin molempia antureita yleismittarilla ja uus anturi on yhdellä johdolla, mutta yhteyden sai kiinnitysruuvin kautta. Tutkin netistä missä samaa anturia on käytetty ja sitten romikselta hakemaan Avensiksesta johdon pätkä liittimellä.
Sen jälkeen HJ:n hanskalokeron valosta liitin, kolvailua ja valmis odottamaan asennusta.
Ja jotta sisutaa pääsis kasaamaan, niin autosta pitää saada pölytiivis. Joten ovien kimppuun. Purin muutaman oven jonkun osan sai yhestä, toisen toisesta jne. Pystytangon maalasin samalla maalilla, millä maskikin on.
Tiivisteet hammasharjasin, lasit pesin, rosterikoristeet kiillottelin ja sitten nippuun.
Jännitti kovin, että sopiiko kanttilampun koristeet pyöreälamppusen oviin, mutta sopi ne. Loppujen ovien osat on pestynä kuivamassa, joten siitä sitten jatkuu muitten ovien parissa.