Niinhän tässä taas kävi: pikkuhomma eskaloituu koko päivän turaamiseksi ja mitä enemmän purkaa, sitä enemmän on korjattavaa.
Piti siis vaihtaa naru vaijerin tilalle ABT-vinssiin. Pieni peruutus vinssillä, että saa koukun irti silmukasta. Mitä per..., akutko ihan tyhjät? Vinssin moottori käy vaikeasti ja aaltoillen, vaikka ei ole kuormaa. Auto käyntiin, eikä vika ole akuissa. Releissä kontaktihäikkää? Ei ollut, kun sitä aikani yleismittarin kanssa mittasin ja oireita mittaustuloksiin vertasin. Sitten lakkasi ABT:n moottori kokonaan pyörimästä, releet vain naksuu reippaasti, mutta vinssi ei inahda. Kun painaa sisäänkelauksen päälle ja avittaa kädellä rummusta kääntäen, lähtee moottori taas käyntiin. Sama toistui monta kertaa, eli käy kun vähän avittaa rummusta. Herää epäilys hiilien tai hiilenpitimien kunnosta. Niistähän on joillakin sulanut eristemuoveja, jolloin pidin menee vinoon ja hiili menettää otteensa kollektorista.
Ei muuta kuin vaijerinkelain irti nokalta ja tallin pöydälle tohtoroitavaksi. Olihan vuosihuollon aika muutenkin, vaikka tosin vasta 3/4 vuotta on vinssi ollut käytössä, Warn Trophyn alla käyttöön otettu. Irrottaminen kävi nopsaan ja helposti. Täytyy kiittää itseään, että tuli käytettyä aikaa puskurin suunnitteluun ja vinssin asemointiin siihen kokonaisuuteen. Maski irti (käy ilman työkaluja), johdot irti, neljä pulttia auki ja vinssi nousi pois paikaltaan. Vaikka vinssi on piilossa maskin alla ja osin sisässä, käy irti ottaminen silti nopeasti.
<EDIT>
Niin - siitä vinssin rakenteesta vielä vähän, lähinnä purkamisen kannalta ja mistä kannattaa avata mitäkin vahtaakseen/korjatakseen.
Vinssin puoliskoita pitää yhdessä ne kromatut ulkopuoliset tukitangot. Jos ne ottaa irti, hajoaa vinssi kolmeen osaan: vaihteisto, kela ja moottori. Kela on liukulaakeroitu joillakin muovisilla liuskoilla niihin pukkeihin, joista vinssi kiinnitetään autoon. Kelan sisällä on moottorin puoleisessa päässä jarrumekanismi, joka kytkeytyy moottorin akselin päähän alumiinisella kytkinkappaleella (kuvissa se harmaa, jossa sisäpuolinen tiuha pooritus). Kytkinkappaleen paksumpi puoli ottaa kiinni jarrumekanismin kynsistä siellä kelaputken sisällä.
Vaihteisto-osa kytkeytyy kuusikulmaisella akselilla vaijerikelan putken läpi jarrumekanismiin. Kuusikulmainen akseli menee läpi kaikkien planeettavaihteiden ja kiinnittyy uloimman (nopeimman) planeetan aurinkopyörään, jossa on akselia vastaava kuusioreikä keskellä.
Moottoripuolella vinssin kiinnityspukki muodostaa moottorin toisen laakeripesän ja toinen on hiilisilta. Moottorin saa pukista irti irrottamalla päätykupin ja koputtelemalla sen jälkeen moottori pois pukista.
Jos vaihteiston haluaa purkaa, käy se vinssiä katkaisematta päätykannen kautta:
- Kannen ja tiivisteen poistamisen jälkeen otetaan irti keskellä oleva aurinkopyörä. Kuusikulmaisen akselin voi jättää paikalleen. Se tulee vetämällä kyllä ulos, mutta voi olla vaikeampi saada takaisin, ellei pura koko vaihteistoa ja kokoa sitä uudestaan paikalleen laitetun akselin päälle.
- Aurinkopyörän jälkeen vedetään sormin ulos ensimmäinen planeettavaihde, joka kytkeytyy rungossaan olevalla kiinteällä hammastuksella keskimmäiseen planeettaan, välissä on shimmilevy. Keskimmäisen aurinkopyörä on siis kiinteä osa ensimmäisen runkoa. Ensimmäiseen planeettaan on meistetty sen runkoon numero 1.
- Keskimmäinen planeetta (runkoon meistetty numero 3) tulee ulos samaa tietä, eli sormin tai ruuvimeisselillä avittaen sen saa pois vaihteiston kotelosta. Keskimmäisen ja kelan puoleisimman planeetan välissä on shimmilevyn lisäksi vaihteet kytkevä suurempi hammaspyörä, jota se kuusikulmainen akseli pitää paikallaan (rattaassa on kuitenkin pyöreä reikä). Tämä hammaspyörä kytkeytyy keskimmäisen planeetan rungon hammastukseen ja toimii suurimman planeetan aurinkopyöränä.
- Kelan puoleisimman, suurimman planeetan saa ulos samaa tietä. Vaihteiston kotelo on sen kohdalla hieman paksumpi, eli pykälä kotelon sisäpuolen poorituksessa ei ole kulumaura, vaan suunniteltu. Suurin planeetta kytkeytyy runkovalunsa päässä olevilla hampailla vaijerikelaan.
- Vaihteiston koteloon jää vaihteiden poistamisen jälkeen vielä vapaakytkimen mekanismi, jonka saa purettua kotelon sisäpuolelta. Näyttäisi olevan muutamalla kuusioruuvilla paikallaan. En purkanut sitä. Vapaakytkin irrottaa tai lukitsee vaihteiston kotelon runkopukkiin, jolloin sarjaan kytketyt planeetat pyörittävät joko vaijerikelaa tai vaihteiston vapaasti kääntyvää koteloa (ei vetoa)
Vaihteiston kokoaminen tapahtuu käänteisessä järjestyksessä. Kannattaa varmaan laittaa se kuusikulmainen akseli paikalleen ensimmäisenä (pää jarrumekanismissa olevaan koloon), koska se pitää kahden planeetan välissä olevaa irtoratasta paikallaan ja kasata vaihteisto planeetta kerrallaan akselin ympärille.
Rasvana käytin MoS2-pitoista (molybdeenidisulfidi) rasvaa, tummanharmaata, jota alkuperäinenkin on värinsä perusteella ollut. MoS2- eli "mölyrasva" pitäisi sietää suurempia hampaiden välisiä pintapaineita kuin tavallinen rasva. Rasvasin vaihteet reilusti, että rattaat vatkaavat kehää kiertäessään rasvaa edes takaisin. Ei kuitenkaan koteloa tupaten täyteen, ettei aja lämmetessään ylimäärää sinne kelaputken sisään.
</EDIT>
Seuraavassa kuvassa vinssi pöydällä purettuna pääosiinsa:
Vaihteiston kunto oli ikävä yllätys. Työstön laadusta ja kokoonpanossa käytetyistä osista päätellen on Kiinan poika ollut asialla. Kai nämä ABT:t jossakin Kiinassa tai Vinkuintiassa tehdään?
Vaseliinia vaihteistossa on ollut ja oli vieläkin, jos sitä kovettunutta mustaa kittiä voi vaseliiniksi enää kutsua. Vain kelaan kytkeytyvän planeetan alueella oli rasva tuoreen tuntuista. Kaksi nopeinta planeettavaihdetta sen sijaan oli lähinnä kuivia. Niitä piti liottaa pari tuntia bensassa ja harjata voiman kanssa, että kitti lähti irti plateettavaihteista ja vaihteiston kotelosta. Mistään voitelukyvystä ei kannata enää puhua mitään sen mustan kitin osalta. Olisi vaan pitänyt älytä purkaa vinssi heti uutena osiin ja vaihtaa rasvat kunnollisiin. Alla olevassa kuvassa vaihteisto siinä kunnossa, kun se oli purkamisen jälkeen ennen pesua. Alimpana olevan päätylaipan päällä ei ole isoa hammasratasta, vaikka siltä näyttää, vaan se on kovettunutta rasvaa, joka on saanut hammaskehän muodon vaihteiston kotelon sisäpinnasta.
Vinssi on ollut uudesta asti vaihteistostaan melko äänekäs. Äänekkyydelle löytyy luonteva selitys, kun katsoo yleisesti hammasrattaiden viimeistelyn laatua ja erityisesti nopeimman planeetan aurinkopyörää, jonka ei näillä vinssausmäärillä pitäisi näyttää ollenkaan tällaiselta:
Erikoista oli myös se, että vaikka planeettojen välissä oli painelaakerina toimivat shimmilevyt, niin nopeimman ensiö-planeetan aurinkopyörällä (se kuppainen) ei ole päittäisvälyksen säätöä. Siksi ratas on kulunutkin vain osalta leveydestään, kun se pääsee tulemaan ulos tyhjään tilaan ehjänä näkyvän osan verran. Lisäsin kokoonpanovaiheessa päätylevyssä olevaan aurinkopyörän koneistukseen Argon-mittarin nylon-tiivisteen pitämään aurinkopyörää vähän paremmin linjassa planeettapyöriin nähden.
Pesun jälkeen planeetat ja muut vaihteiston osat:
Planeettavaihteiden rungot on koottu popniitein, joista keskimmäisen yhtä niittiä on ilmeisesti kiristetty jollakin kartiotapilla lyöden tai sitten sitä on yritetty avata poraamalla, mutta homma jätetty jostakin syystä kesken:
No se varsinainen vika, mistä tämä purkaminen alkoi, pysyi hyvin piilossa. Käytin moottoria pöydällä ja kaikki toimi hienosti. Koska hiilisilta on valukappale, joka toimii myös moottorin akselin laakeripesänä, piti se pultata tilapäisin välikappalein paikalleen, että moottoria voi koeajaa.
Tässä kuvassa näkyy hiilenpidin, jossa on kaksi metalliosaa. Se on kiinnitetty hiilisiltaan eristemuovin avulla ja niitaten. Niitin kannan allakin on muovia eristeenä. Jos kuvassa näkyvät muoviosat kuumenevat ja sulavat, menee hiilen pidin vinoon ja niittikin saattaa saada kontaktia hiilisiltaan, joka toimii maajohtona.
Kaikki toimi hyvin kuvan mukaisessa testikäytössä, mutta vinssin kokoamisen jälkeen moottori ei enää toiminut. Otin päätykupin uudestaan irti ja koeajoin moottoria taas hiilisilta tilapäisesti kiinnitettynä - toimii. Kontaktihäiriö onkin hiilisillan ja moottorin rungon välisessä saumassa. Hiilisilta toimii kollektorin kahden hiilen maadoituksena, mutta sitä ei ole kytketty johdolla maadoitusruuviin, vaan sähkön johtavuus on pelkästään sen varassa, että hiilisillan ja rungon väli on johtava. Pieni raotus ruuvimeisselillä ja välin puhdistus santapaperin palalla toi avun käyntiongelmiin.
Kun moottori kasataan omalla päätykupillaan, ei se paina hiilisiltaa niin voimakkaasti runkoa vasten kuin testiasetelmassa tapahtui. Siksi moottori kävi hiilisilta näkyvissä, mutta ei päätykuppi kiinnitettynä. Päätykupin helma nojaa runkoa vasten vähän ennen kuin kiinnitysruuvien ympärillä olevat holkit painavat hiilisiltaa. Jos väliin laittaa prikat lisäämään painatusta, jää kupin helman ja rungon väliin rako, josta sadevesi pääsee esteettä moottoriin. Pitäisi varmaan hioa kupin helmasta vähän pois ja laittaa ulkopuolinen tiivistepanta rakoa peittämään.
Koska kupin helmassa ei nyt ole mitään tiivistettä, tulee huono kontakti varmaankin uusimaan jossakin vaiheessa. Sen voi kenttäoloissa tekohengittää löysäämällä kupin kiinnitysruuveja n. sentin, raottamalla kuppia, kampeamalla kapealla ruuvimeisselillä hiilisiltaa 2-3mm irti rungosta ja puhdistamalla rako hiekkapaperilla tai vaikka irrallisessa rautasahan terällä.
Vaikka hammasrattaiden hampaiden pintojen laatu on mielestäni ala-arvoinen, niin uskon silti ensisijaisen syyn aurinkopyörän todella ennenaikaiseen kulumiseen löytyvän olemattomasta voitelusta ja ylikuormasta, joka johtuu hammasrattaan väärästä sijainnista muihin rattaisiin nähden. Jos aurinkopyörä olisi ollut oikella paikalla, olisi hampaisiin kohdistuva pintapaine ollut pienempi, kun koko hampaan leveys olisi ollut käytössä.
Narun laitto jäi sitten vielä tuonnemmaksi ja siitä lisää myöhemmin. Se kuppainen aurinkopyörä pitää vielä uusia ennen kuin se pettää. Hajotessaan rikkoo kumminkin planeetan jne. Saakohan sitä aurinkopyörää varaosana?
Ai niin - milloin muuten teit omaan sähkövinssiisi perusteellisemman huollon...?
EDIT: topikin otsikko vaihdettu.
Offipalsta.com - sinne ne webwheelerit menneet on
Edited by - JiiPee on 29/05/2006 10:06:49
Edited by - JiiPee on 01/08/2006 10:30:35