Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja BJ-40/76
Toinen, yllättävän töisevä homma oli oppia käyttämään/säätämään ruiskua:
-> kannattaa opetella vaikka vesiohenteisella latexilla, mitä tarkoittaa sivuilman ja maalimäärän säätö yms, unohtamatta ilmanpaineen vaikutusta.
-> jos halpis ruiskulla päästää maalia keskelle maalattavaa osaa, niin monesti sylkäisee pienen pisaran.... siis jos mahdollista, niin painetaan liipasinta niin syvälle, ennen kuin tullaan maalattavalle alueelle, että maali alkaa virrata kunnolla. (paremmissa ruiskuissa tätä ongelmaa ei ole?)
|
En ole tuohon pisaran heittoon törmännyt mutta syynä voi olla se että ilman tuloa ei saa avata maalattavan pinnan suuntaan. Eikä mielellään sulkeakkaan.
Eli heti alkuun opetella sellainen juttu että ilma pitää virrata kokoajan ja liipaisimella säädetään vaan maalin tulo. (vaatii kompuralta tuottoa)
Sivuilmasäädöllä säädetään maalisumun, eli viuhkan korkeus. Sivuilma jos on kiinni niin ruiskusta lähtee aika pienihalkaisijainen "piste" sitä maalia, se taas valuun tosi herkästi, käytännössä heti.
Perussäätö viuhkalle olisi vaikka sellainen että viuhkan korkeus sopivalta maalausetäisyydeltä olisi ~20-25cm, noin.
Tavisväreillä ei niin justiin vaikka olisi pienempikin ~15cm.
Metalliväreillä metallihileen asettumiseen tuolla on suuri vaikutus. Tulee komea raitaefekti jos vetää liian läheltä/liian matalalla viuhkalla metalliväriä
Maalisäädöllä rajataan vaan maalimäärä joka tulee ruiskun läpi kun liipaisin on pohjassa.