Itellä oli parikin ML 270 CDI:tä ja hyvät kokemukset niistä pääosin oli. Kuten tuossa ylhäälläkin oli, niin palloniveliä ne molemmat söi vuodessa ihan useammatkin. Kulutuskamaa.
Molemmissa oli kesärenkaina 275/60-17 gummit ja talvirenkaina kaposet 235 nylkyttimet.
Ainoa isompi päräys kävi kun kävin broidin mökillä kesken talven laittamassa lämpöjä päälle. Päätiet oli vielä melkein ajettavassa kunnossa mutta mökkitie oli ollut koko talven auraamatta. Polvimitalla toteamus että "ai eihän tässä oo kun puol metrii lunta".
Sukellus hankeen ja siellä istu. No,eikun tupa vaan lämpimäksi ja lapio ja vähän lautatavaraa ja muuta renkaan alle sopivaa kainaloon ja autoa nostamaan.
Kaivuut ja lautaviritykset tehty ja sitten vaan koittamaan. Nousi ylös mutta vaan ees taas heijaamalla, mikä automaatilla oli jokseenkin hankalaa, pyörät kun pitää pysäyttää suunnanvaihdon ajaksi. Tuli se kumminkin sieltä. Päätiellä pysäytin ja kurkkasin alle mitä vaurioita näkyi. Lievää öljyvuotoa jostain keskivaiheilta laatikkoa mutta muuten okei. Tuumin että tomaatti se vaan oksensi vaahdot pihalle. Väärin. 20 kilsaa ajettuani hävis veto ja rullailin tiensivuun. Hinurilla pajalle ja diagnoosina oli haljennut jakolaatikko josta kuulemma puuttui paljonkin sinne alunperin insinöörin suunnittelemia osia. Olivat kuulemma poistuneet siitä kylkeen tulleesta reijästä.
No, joo. Pitää tietty olla vähän pahvi (mä) että sen auton upottaa sinne ensialkuun, ja vähän järkeä pitää olla siinäkin että millä tavalla sen sieltä pois ottaa, mutta kai sen jakiksen pitäisi edes jonkinlaista repimistä kestää, ei sillä että sitä ois ihan hulluna karjuttanut mutta kuitenkin...kohtuudella.
Hyvä ja hieno auto sellaiselle joka ei tarvii oikeaa maastoautoa vaan autoa jossa on maasto-ominaisuuksia. Kärryn vedossa rauhallinen ja talvisille taipaleille kuin tehty.
|