luksustapa hyvinkin... ne kannattaa varmaan tarkistella ne wuoraukset mahdollisten luksuskasvustojen varalta... itse heittelin ne romukasaan...
Omani (109" Series III Diesel -1974) tuli ajamalla lapista tänne varsinais-suomeen, vaikka oli seisoskellut n. 20 vuotta ja 10 litraa "kuraa" tankissa. Ennen ostopäätöstä kävin kuitenkin sillä hieman ajelemassa kinoksissa, ettei ole ihan tekniikaltaan pommi. Matka kesti yli 48 tuntia.
Kotiinpäästyäni potkaisin pa-tankin pohjaan ihan vaan kouluttaakseni vähän lantikkaa, niin siihehän se lörähti kotiovelle parisenkymmentä litraa diisseliä... Lantikan omistamiseen TULEE VARMASTI liittymään huomattavasti ikimuistoisia hetkiä.
Moottori tästä yksilöstäni on/oli erittäin huono, siksi vaihdan perustekniikan (moottori+vaihteistot) kokonaan. Akselit, runko ja kori ovat erittäin hyvässä kunnossa tietysti (jarruista ei enään ole tosin tietoakaan, ne joutuu uusimaan). Siirrän kaiken ylimääräisen hilavitkuttimen moottoritilasta penkkien alle, että saan lisää tilaa pellin alle. "Uusi tekniikka" tulee jonkin verran taaemmas, joten saan lantin keulaa keveämmäksi entisestään.
Ajoneuvo on minulle harrastus, mutta aikomukseni on vakaasti tehdä sillä retkiä esim. Tuntsalle. Ajoneuvosta pitäisi muutenkin tulla päivittäiseen ajoon sopiva.
Lantikan steriili ja tyylitelty selkeä ulkonäkö vetävät usein puoleensa, siksipä tuon hankinnan jälkeen tulinkin vaihtaneeksi HJ-60 autoni, toiseen lantikka-projektiin...
Osien saatavuuskin on hyvä, kun monet voi tehdä itse... ja saahan niitä.
Älähän huoli.
|