Viime kesän ajot meni, kun ajopelistä meni takaa pyöränlaakeri. Hetki meni tuotakin etsisessä, piti tilata norjasta, tullien ja verojen kanssa. firma oli
tatanka.nu .
Mutta nyt on automaattilukot edessä ja takana. Kitkalukko tuli eteen ja palalukko taakse. Hirveästi ei ole päässyt metsään testaamaan, mutta kärryn vetäjänä ja jokapäiväisenä käyttöautona ajettavuus huononi kovasti. Palalukko ottaa peruuttaessa niin lujaa kiinni, että pitää aina ottaa suoralla vauhtia, kytkin pohjaan ja kääntää.
Nelivetoa voi käyttää vain oikeasti liukkailla pinnoilla talvella ja onkin käytettävä, sillä kevyellä perällä ja mutikoilla auto sutii vain paikoillaan peruuttaessa, jos keli on yhtään jäinen.
. Takapotkuna sladit on kyllä paremmin hallittavissa, kuin avoimella perällä.
Talven maantieajoon on tullut nyt kytkettyä jakiksesta neliveto ja vain toinen napalukko. Näin kitkalukko välittää vain kitkalevyjen esijännityksen verran vetoa napalukko kiinni olevalle etupyörälle. Ohjaus pysyy "kevyeenä" ja yksi vetävä etupyörä riittää vakauttammaan ajopeliä sopivasti. Tämä säästää myös voimansiirtoa. (kitkalevyt on kulutustavaraa)
Ts. jos on varaa, niin ostakaa hyvät ihmiset niitä kytkettäviä lukkoja tai sitten riittävän järeät akselit, jolloinka kehtaa vetää kytkinpommeja ja ruovittaa renkaita, ihan kaikilla pinnoilla.
Ajopeli ehti seisomaan laakeriremppaa odotellessa noin puoli vuotta. Piti puristaa koulut loppuun, joten aikaa piti käyttää muualla.
Kytkinlevy ruostui seisonnassa vauhtipyörään kiinni. Tässä tarvittiin hieman temppuja, että saatiin taas toimimaan, mutta onnistui seuraavilla vaiheilla.
1. Kytkinpoljin jumitetaan pohjaan halolla ja suurin vaihde silmään (käsijarru kaveriksi)
2. Kokeillaan startilla
3. Jos pelkkä startti ei riitä, annetaan momenttiavaimella kampiakselin päästä hieman apumomenttia ja startataan samalla (älä polta starttiasi).
4. Jos tästäkään ei ole apua, jumitetaan moottorin kampiakseli jollain tapaa paikoilleen ja aletaan kiskomaan auto vinssillä eteenpäin, vaihde silmässä, käsijarru poissa.
5. Pura ajopeli atomeiksi. (ei tarvinnu)
Leiman kävin hakemassa tammikuun alussa.
31.1. olin suuntaamassa tekemään mökille uria, mutta ilmeisesti seisonta oli jumittanut alkuperäisen takajarrusylinterin, joka jäi sitten laahaamaan.
Hieman pitää odottaa kevyempää pakkasta jarrurempan aloitukseen, mutta eiköhän sekin tässä tapahdu.
Tuplaströmbergit eivät ole kylmäkäynnistyksissä weberin veroisia. Bensa kiehuu kaasareissa todella helposti ja aina kun on jättänyt lämpösenä seisomaan, pitää sahata konetta hetki käyntiin, että bensa pääsee kaasuttimille. Hommasin sähköisen polttoainepumpun, jonka voisi asentaa sarjaan alkuperäisen mekaanisen kanssa. Saisi aina napista painamalla kaasuttimet täyteen ennen kun lähtee pyörittämään konetta.
Lambdan mukaan seokset ovat kohdillaan, mutta päästöt ovat hieman koholla. Tuo alakerta on saanut jossain vaiheessa vähän siipeensä, kun sytytysennakko oli päässyt vaeltamaan
. Noh, onneksi noita varaosamoottoreita on siunaantunut varastoon useampikin.
Seuraavaksi pitäsi ottaa kunnostettavaksi alkuperäinen mekaaninen vinssi ja tehdä sähköt käytännössä kokonaan uusiksi
