Tämän viikonlopun agenda oli luukkujen ja ikkunoiden paikalleen laitto.
Luukun osia tullu fiksattua jo aiemmin. Yläluukun stopparin purin palasiksi, jotta saa kaikki putsattua ja passivoitua.
Hioin niitin pään takapuolelta pois. Sitten tein siihen niittiin M3 kierteen, jotta sen sai takaisin kasaan.
Alaluukun stopparessa oli vähemmän purettavaa. Tuli taas Locktiten pikaliima tarpeeseen. Toisesta kumista murtu nänni irti juuresta takasin paikalleen vedettäessä. Liimattuna kesti vetää.
Luukut kaivoin esille paikalleenlaittoa varten. Kuplamuovit ku sai pois yläluukun ympäriltä, niin huomasin, että ruostesuojauksen reiät oli jääny tukkimatta.
Ja lommojaki oli.
Reiät hitsautin umpeen ja lommot oikaistiin samalla. Lähemmin ku katteli, nii kittiä joutu pyyhkimään vähä muuallekkin. Sitten maalit päälle.
Reiät ja lommot katosi.
Sitten ku kaivo alaluukun kuplamuoveista, niin yllätys yllätys...
Kitattavia lommoja olikin sitte vähän enemmän tässä alaluukussa.
Mutta reiät ja lommot katos tästäkin. Alkuperäisiä prässin ruttuja en kitannu umpeen.
Yläluukun saranoille leikkelin uudet pehmusteet.
Myös piuhat ja läpiviennit tuli putsattua. Pissapojan letku piti kaivaa vielä vanhasta luukusta ja pestä sisältä ja päältä.
Sitten kaikki edellämainitut paikalleen.
Ja tarroilla koristelua.
Tämän autoliikkeen tarran kans oli oma shownsa. Autossa oli ko. liikkeen 40v tarra. Mutta se oli vuodelta -91, joten sitä ei voi käyttää. Autoliikkeen omistaja muisti, että se oli musta ja kullanväriset kirjaimet. Liikkeen entisen automyyjän poika muisti koot ja millainen teksti oli. Sain häneltä kuvan avaimenperästä jossa oli samannäköinen teksti. Sitten muistin erään Vaasan automuseon tyypin kertoneen rompepäivillä että oli saanu joltain nimettömältä alkuperäisen liikkeen tarran, jonka oli liimannu farmari Crowninsa lasiin. Ikävä kyllä auto oli myyty. Selvitin nykyisen omistajan ja pyysin kuvaa tarrasta. No sitä ei enää lasissa ollu. Museon tyyppi löyti sitte videon, jonka oli kuvannu ku auto lähti pihasta ja videossa näky se tarra. Sen perusteella ja auton mukana tulleen punasen kansion tarran avulla sitten piirtelin tuon tarran. Ja Ite Hemmingiltä sain vahvistuksen tarran näyttävän oikealta. Hurraa!
Kaikkea muutakin on touhuttu tässä välillä, mutta niihin palataan myöhemmin.