Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Jyty
Lisälämpöä kaivattaessa ilmiö on toisinpäin ja tosi hidas puhuttaessa betonin lämmönvaihtelunopeudesta.
Pattereista lämpö loppuu aika pian kun termari sen sulkee ja taasen päinvastoin kuumenee nopeasti. Tasainen tai ei, mutta nopeampi reagoimaan. Mulla ei oo pattereita.
Takkaa mie poltan just tuon lattian hitauden takia. Vuolukivinen luovuttaa hitaasti ja tasaisesti, enkä mie tulevaa lauhaa keliä vasten sitä lämmittele (sääennusteita vähän seurailen). Mukavinta lämpöä pakkasilla on takkatulen loimu. Jos satun liikaa lämmittämään, niin lattia ei yösähköllä mene päälle turhia hiillostamaan.
|
Tämä menee ehkä aavistuksen ohi alkuperäisestä aiheesta, mutta kirjoitellaan kumminkin. Minulla on talossa myös vesikiertoinen lattialämmitys ja sitäkin lämmitän VILPillä. Veden lämpö määritetään ulkolämmön mukaan säätyvällä käyrällä ja lattiatermostaatit on pääasiassa kokoajan auki. VILPin vesi kiertää suoraan lattiassa ilman erillistä varaajaa, ja veden lämpö ei vielä koskaan ole noussut 30 asteeseen. Sisäanturi on myös olemassa, mutta en ole sitä ottanut käyttöön kun sisälämpö on riittävän tasainen ilman sitäkin.
Patterit on tietysti paljon nopeampi reagoimaan ja lämmittämään huoneilmaa verrattuna betonilattian isoon massaan. Ilmalämpöpumppukin lämittää ilman nopeammin ja sammuu tavoitelämmön jälkeen nopeasti. Mutta sitä en ymmärrä minkä vuoksi tasalämpöisessä talossa nopea reagointi olisi tarpeen. Vaikka lämpötila laskee ulkona nopeasti niin ei se hetkessä vaikuta sisälämpöön, ainakaan tälläisessä ~10 vuotta vanhassa talossa. Tallissa ulkolämmön vaikutus on vielä hitaampaa kun siinä lattiassa on 50 tonnia betonia ja yhden asteen muutos tarvitsee 10 kWh energiaa.