Autossa ollut lava ei ollut mieleinen oikeastaan missään vaiheessa, katsastusremontin yhteydessä maalasin sen kilikoli maalilla mustaksi niin ei ollut niin härskin näköinen. Lavan laidat oli tehty jostain kuljetinmatosta ja pohja alumiiniturkkipellistä. Pohjapellissä oli säästelty pultteja niin se piti kivaa räminää. Lankuista tehty flatbed pyöri mielessä. Ensin piti kuitenkin aloittaa lavan uusista kiinnityspisteistä, vanha oli nelipiste kiinnityksellä.
Vetokidan kaveriksi värkkäilin 15mm ”pellistä” korvakkeen lavan kiinnitystä varten, samanlaiset korvalliset on myös lavan etureunassa.
Sitten tulikin ahaa-elämys että ensin pitää tehdä uudet lokasuojat että tietää mihin lava asettuu. Siispä peltiä kantaten.
Sovituksessa, samalla tuli paikat takavaloille, jotka ei kylläkään näy vielä kuvassa.
Maalattuna ja paikallaan.
Lavan ja ohjaamon väliin oli tarkoitus tehdä varusteteline joten sekin piti tehdä ennen kuin pääsi lavaa tekemään.
Mallailua:
Telineeseen tulee pieni kaappi jonka kylkeen savupiippu ja toiseen laitaan varapyörälle teline. Kaapin ja varapyörän väliin on varattu tilaa paineilma- tai hydrauliöljysäiliölle.
Kippis:
Sitten alkoi lavan runko muodostua, rhs palkista, 80x40 tais olla.
Runko rupes olemaan jo hepissään kun hoksasin että palkkien päihin piti porata reijät. Noh, ei hätää kun on tarpeeks iso porakone:
Edellinen kuva on otettu helmikuussa ja tämä heinäkuussa, eli noin puolen vuoden tauko oli välissä. Tässä lavan runko on valmis.
Lankkujen sovittelua:
Valmis lava, lankut on käsitelty puuöljy terva seoksella. Käsittelyn jälkee auton läheisyydessä tuoksuin kivasti tervalta.
Piti testata että mahtuuko kaikki olemaan. Just ja just, vähän niinku oli suunniteltu.
Kaappi rupeaa olemaan valmis, elokuuta 2012 eletään jo tässä.
Kärkölästä kävin koukkaamassa tämmösen, toyotan mekaaninenhan se.
Ihmettelyä. Johonkin tohon se pitäs kai tulla. Määrävä tekijä, ulosoton akselin sijainti.
Halusin vähän joustoa väliin, laakerikauppias ehdotti tuollasta, on kuulema paljonkin käytetty ja on kyllä yksinkertainen ja halpa, osat maksoi pari kymppiä.
Ensimmäinen versio joka oli ihan liian rimpula mutta sai sillä vähän mallailtua kuinka se keula käyttäytyy kun käy vähän viruttelemassa. Kuvassa vinssin oikealla puolella oleva pulttiliitos kiertyi yli kaksi astetta virutuksessa.
Seuraava versio vähän vakavammasta raudasta tehtynä.
Pulttiliitos toimii saranana ja antaa rakenteiden elää. Toiselle puolelle on laitettu hitsattava vetovarrenpää jossa on kuula. Myötäilee rungon kiertyessä.
Puskurille kiinnityskorvallisia. Puskurin ja korvakkeitten välissä on noin sentin paksuinen kumi. Rungon joustohan haluaisi vääntää puskuria kierteelle.
Puskuri ja vinssi paikallaan, osatkin maalattuina.
Tarrapajan kautta...
Huhhuh, tulikii aika pitkälti sepustusta, elekää ampuko
