Tervehdys! On jo pitkään pitänyt jonkinlaista päiväkirjaa pitää täällä, tästä Vitaran päivittämisestä. Nyt päätin pienen, lyhyen tiivistelmän kirjoittaa lähinnä itselleni huoltopäiväkirjaksi.
Kesällä 2013 nelivetokuume iski ja pahasti. Aloin sitten autoa etsimään, mutta minkä merkkinen? Näitähän on pirusti!
Olin pikkupoikana ollut isän kyydissä Mutakuonot-kerhon rymyttelyissä. Silloin oli Suzuki SJ410 sotaratsuna isällä. Se oli pieni, söpö ja eteni todella hyvin. Tällainen kuva minulle siis Suzukeista jäi, noin yleisesti.
Auto oli muutenkin tulossa käyttöautoksi, joten pienet käyttökustannukset olivat hyvä lisä. SJ vaan on turhan tönkkö jokapäiväisessä käytössä, etenkin Lapissa jossa välimatkat ovat pitkät. Vitaraa aloin sitten etsimään. Kävin parit koeajamassa, eikä napannut. Huonoja, ruosteisia ja vaihdelaatikot huutavat hoosiannaa. Alkoi epätoivo iskeä, kunnes sain vinkin eräästä punaisesta, automaatti-Vitarasta.
Tämä yksilö oli vähän vähemmän ruosteessa, 2" korotus ja 235/75-15 Hankookin mutiaiset kuuluivat kauppaan. Kättä päälle ja kotiin.
Ostopäivältä pari kuvaa, tältä se näytti:
Edessä W202 Mersun jouset ja käännetyt iskarin yläpäät, takana Audi 100 jouset ja jonkun Opelin (Vectra?) iskarit (khager muistaa varmaan paremmin, jos nyt menin valehtelemaan näistä?
)
Syksyllä muutin Lappiin talvikaudeksi, pidin Vitaran ihan vaan käyttöautona. Lockrightin lukkoperä lyötiin kiinni ennen muuttoa, olihan se kiva talvella.
Aloin pitkän ja pimeän talven aikana katsomaan offivideoita, ja se polte päästä metsään oli melkein sietämätön!
Talvikausi Levillä nippuun, toukokuussa pääsin takaisin etelään.
Nyt piti alkaa autoa laittaa! Isä väänsi panssarit, minä puskurit. Teräs kun on vahvempaa, kuin muovi. Jotain puhetta oli maltillisesta menijästä. Vähemmän on enemmän jnejne.
Muutaman vastoinkäymisen jälkeen (eli kansiremppaa kun syylärin läpi pääsi kivi Kehä III:lla) pääsin koeponnistaa Suzukin kunnolla Kulmakorvessa syksyllä 2014. Hyvin se meni. Vinssiä kaipaa.
Make-O:lta haettiin sitten 9500lbs vinssi, peti ja kita. Äkkiä kiinni, sillä seuraavana viikonloppuna oli Masinmäessä ajot.
Masinmäessä sai Vitara kyytiä. Vinssiä sai käyttää, ja paljon. Lukkoperä oli poistettu jo alkuvuonna 2014 ja se hieman harmitti.
Rankka maasto veti helmat auki ja pakoputkikin jäi kiveen kiinni, jolloin se repesi liitoksistaan. Oli kuitenkin aivan törkeän hauskaa ja huippu poppoo!
