Pitäähän remonttikavereita olla...
Tämä oli porukoiden koira, löysi uuden kodin pitovaikeuksien vuoksi. Puhdasrotunen Suomenlapinkoira.
Tämä oli mun koira, 2v ikäsenä piti luopua, kun on pihakoira, ja haukku päivällä ku talonväki ei ollu kotona. Naapurisovun vuoksi piti myydä, ennen ku liikaa tuli eripuraa naapurustoon. Harmittaa edelleen, terve ja hyväkuntonen puhdasrotunen Karjalankarhukoira, just ko alko pelaan hirvelle ni loppu kausi, ja ennen seuraavaa kautta piti myydä, meni onneksi metsästävään taloon, mutta ite en kerinny ampua tämän haukkuun hirveä.
Nykyset harmaat nartut, Jämtlanninpystykorvia, vasen nyt 7kk ja oik.puoleinen kohta 2v. Nuorempi jo vanhempaa isompi, vertaa esim. etutassuja, ni huomattavasti rotevampi tämä nuorempi. Vanhemmalla lonkat vaivaa ajoittan, nuorempi on taustoiltaan terveemmistä suvuista. Vielä kun hoksaisivat metässä että hirvet kiinnostaa isäntää, ne jäniksen ja linnut vois jättää rauhaan ja keskittyä olennaiseen... Ovat muuten noin arkena paljon seurallisempia, ja hiljasempia kavereita ku esim. karhukoira oli, eivät joka puun heilahdusta räkytä.