Noniin, nyt on sadepäivä, niin ehtii kirjoitella lisää tarinaa.
Paikallisen katsastusmiehen mielipide rengastuksesta oli positiivinen, joten jatkettiin hommaa sellaisenaan eteenpäin, ja käydään samalla katsurilla sitten aikanaan.
Paikallisesta varaosaliikkeestä löytyi vielä ihan paperiset jarruletkukirjat, niin niistä sitten löydettiin Hiluxin letkut. Ne ei ole ihan sitä viittä senttiä pidemmät, mutta ne on kuitenkin pidemmät kuin orkkikset. Päätettiin kokeilla niitä, ja hyvin kävi.
Tosiaan Motonettiin mennessä pitää osata kertoa mitä ottaa, siellä ei mitään ongelmanratkaisukykyä tai -halua välttämättä kauheasti ole. Mutta vanhasta korjaamosta löydetty jarruletkumappi oli ihan helmi; siellä luki merkeittäin ja malleittain, että mitkä liittimet ja kuinka pitkä letku on. Sieltä sitten etusormella selattiin ja valittiin. Ihasteltiin, kun joku ahkera asentaja oli sinne kynällä kirjoittanut lisätietoja.
Siinä on nyt ääriasennon mahtuvuus sisäpuolella, hyvin mahtuu.
Kulmista piti ottaa aika paljon sisään. Samalla tuli ruosteet korjattua. Jotain iloistakin, sillä helmapalkit on kyllä ihan priimaa sisältä ja ulkoa.
Paikka päälle, hitsuuttelua, pohjamaalausta, kiveniskumassaa ja lopuksi pensselimassaa.
Puskurin kiinnikkeistä rälläköin osan pois ja sitten piti suorittaa kiinnitysreikien siirto 5cm. Sitten sain idean hitsata valoraudan kiinnike samaan nippuun. Muuten hyvä, mutta innoissani hitsasin sen väärälle puolelle ja valorauta jäi laittamatta.
Niin joo ja puskurista joutui kans rälläköimään reippaasti pois, että renkaat mahtuu.
Valoraudan puuttuminen ei kyllä minua haittaa, koska minusta se on helvetin ruma. Minusta tuo maski on Mitsussa kaunis, ja harmittaa, kun valorauta ja mulkosilmälisäpitkät peittää sen.
Päätinkin, etten laita enää valorautaa, ja ostan matalan ledbarin tuohon maskin alapuolelle. Ja sitten putkesta tuollainen puskurintapainen lärpäke tuohon orkkispuskurin alle maybe...
Siellä on yksi levikekin jo paikallaan kuvassa. Väliaikainen, tarkoitus on kyllä hitsata uudet kaaret. Tehtiin nyt varmuuden vuoksi kumilerpuke koko renkaan leveydelle, kun huhut kertoi, ettei enää kuvion leveyden verran riitäkään.
Timanttista Jyystöä-oppaassa mainittiin kiva pikku yhden illan homma, me ollaan nyt kolme viikonloppua painettu 8-12h päivää tän kanssa ja vielä on vähän kesken. Toki meillä on molemmilla pikkusen vaikeuksia keskittymisen kanssa, eli ihan hyvin saattaa aloittaa vaikka hitsaamisen, mutta löytää itsensä vähän myöhemmin ulkoa tuijottamasta seinää ja ajattelemasta muumeja.
Eikä olla tämmöistä ennen tehty, eikä näitä harrastehommia muutenkaan paineta silleen hampaat irvessä niinkuin työmaalla.
Jatkuu taas......