Puuta kun poltetaan, niin siihen tarvitaan vähintään ensiö- ja toisiopuhaltimet, savukaasuimuri ja näille ohjaukset, mm. lambda, alipaine, lämpötiloja yms.
Olen käynyt mittailemassa häkäarvoja perus puukattiloista, ja kyllä häkää menee taivaalla, toisin sanoen palava ja energiaa sisältävä kaasu menee harakoille. Monestikkaan näissä perus puukattiloissa ei ole kunnollista toisio ilman hallintaa ja näin polttoaineesta menee osa raakana piipusta pihalle.
Elikkä vaikka palaminen näyttäisi hyvälle ja veto oilsi kova, voi olla että taivaalle menee iso osa energiasta joka olisi automatiikalla hyödynnettävissä.
Toinen asia näissä kattiloiden hyötysyhde ja hoitamisen helppous asiassa on kattilan puhdistus. Keski-eurooppalaiset valmistaja käyttävät automaattista konvektio-osan puhdistusta, ja näin voi lämmön siityminen veteen toteutua parhaalla hyötysuhteella koko ajan.
Minulla on pieni epäilys kotimaisten kattiloiden hyötysuhteista... Voi olla, että luvattu lähes 90% hyötysuhde on sitä myyntimiesten puhetta. Onko joku oikeasti mitannut oman kattilansa hyötysuhteen? Ei varmaankaan moni. Halkoa vaan lykätään pesään, ja luetaan tyyppikilvestä että hyvä on hyötysuhde.
Kuitenkin kaikki asiat optimoimalla voisi se puun kulutus todellisuudessa pudota ainakin 25%. Joka tarkoittaa sitä, että vuodessa halkojen käsittely vähenee monella kuutiolla.
|