Tässä kohtaa helpotus oli suuri ja väsymys sitäkin suurempi.
Palataas ajassa hieman taaksepäin.
Tämän osion nimi on "vastustuksista huolimatta"
Palataan vielä sen verran lisää taaksepäin että olin kuullut jo vuosikaudet huhuja että tuo ld28 käy suoraan kingin lootaan, epäselvänä vain että sd vai td koneen lootaan. Netistä haeskelin tietoa ja sielä tuli vastaan monessa keskusteluissa että joo, jompaankumpaan käy. Minähän sitten katoin tuon meidän vanhan das kingkäpin laatikosta että sd koneen paikalle se ei ainakaan sovi, kaikki pultinpaikat ihan eri paikoillaan ja startti väärällä puolen jne. Sen mitä sain porkkanan konehuoneesta kurkittua niin jep ihan samalta näyttää kuin ld28 laippa eli eikun hommiin.
Tässä kohtaa palataan ajassa eteenpäin, siihen kun molemmat moottorit on lattialla. Aina vaan näytti samalta, eli ei muutakun konetta konehuoneeseen.
Seuraavat hetket ajoittuu 2päivän ja 3 illan ajanjaksoon:
Käyttöautostahan tässä on kyse, ja totesin että voin ajella muutaman päivän crownilla että saan moottorin vaihdettua. siinä vaiheessa kun moottori oli irti ja kävin crownilla asioilla, niin oli kaivonkansi hörhöllään ja ajoin matalalla crownilla siihen. pakoputki repes pakosarjasta irti ja survoutui laatikon ja laatikkotunnelin väliin. Tällä pienellä äksidentillä saatiin kiire kingkäpin kanssa aikaiseksi ettei tartte beejiillä hinkata vesisateessa töihin.
Yksin punnaan konetta paikoilleen, ja ihmettelen että miksei kohdistustapit osu millään paikoilleen, vedin väänsin ja työnsin ja vaikka mitä. asiaa vaikeutti yksin touhuaminen, piti käydä välillä kattomassa mihin suuntaan ja sitten taas keulan luo työntämään. Hetken päästä oli pakko luovuttaa ja ottaa kone tarkempaan tutkiskeluun. Ld28 taustalevy oli preciis samanmallinen kuin td25, mutta 7mm joka suuntaan pienempi! Eii perrkele!. No siinä mietin kaikki maailman vaihtoehdot, ja pakko se oli todeta että välilaipan tekoon tässä joutuu. Laipan tekoa hankaloitti että kaikki ruuvinreiät oli kiinni toisissaan. Kallistelin moottorin asentoa eri kohtiin niin kauan että löytyi paikka mihin sain pultit ja startin vielä sopimaan.
Onneksi mulla oli käytettävissä molempien moottoreiden taustalevyt, niistä sai tehtyä kätevän keskitystyökalun.
Ensin peltilevyyn mystisiä merkintöjä:
Sitten vähän plasmaa ja porakonetta
Vauhtipyörästä otin sorvilla pois välilaipan vaatiman lisätilan.
Tässä kohtaa kello oli jo aika paljon ja sain koneen paikoilleen, moottorinkannakkeet tehtyä ja oli aika ottaa pikku startti että liikkuuko auto ja voiko jatkaa jäähdytysjärjestelmän ym tekoa. auto käyntiin, painoin kytkintä eikä mitään tapahtunu. En ollut huomannu että kytkimen haarukka oli päässy pois painelaakerin takaa. Ei muutakun kone pois tilastaan. Tämä oli jo viides kerta kun nostin konetta pois konehuoneesta, milloin mistäkin syystä.
Siinä sitten uutta yritystä, ja taas kun yksin olin niin piti viritellä kaikkia apuvälineitä. makasin auton alla ja vedin kuormaliinalla konetta taaksepäin samalla ohjaten ja sitten kuului naps. olin vahingossa kiertäny liinan menemään termarikotelon kaulan yli ja tuossa äldeessä on niin ohkanen kaula että katkihan se meni. Tässä vaiheessa vitutus oli jo tasolla 101. Kaikki tietää tason 101, se on se taso että kun tapahtuu jotain ikävää ja vituttaa niin että et kiroile, et sano mitään, et heittele tavaroita, oot ihan hiljaa ja katot työn kohdetta sellasella tonnin seteli-ilmeellä.
Kotona missään autos ei ollu sinne päinkään samannäköstä osaa, niin ajoin räntsille 45km hakemaan das kingkäpin termarikoteloa jolle tein sitten adapterin.
Syylärin joutui laittamaan hiekkapellin etupuolelle, takapihalta tuli lainattua se volvo v70 keulilta. sähköflekti termostaatilla kaveriksi. Työmaalla tuli taivuteltua hyd putkesta käyrät kun lähdöt oli väärillä puolilla. termarikotelokin istuu kuin se kuuluisi tuohon moottoriin. pakoputki tuli tehtyä kromatusta saumattomasta ohutseinämäputkesta ja äänenvaimentaja tuli lainattua pirkkahoojiista.
Sitten koeajolle. yli 70kmh vauhdeissa teki vaihdelaatikolle värinää, selvis että kaksosasen kartaanin haarukat teki tekniikan ollessa hiukan pystyssä kummallisia värinöitä kytkin pohjassa. moottori pois ja kannakkeita piti vähän madaltaa ja laatikon perää hiukan nostaa.
Hiukan meinas suuttimet takeltaa kun moottori oli seissyt pitkään. Koska moottorinvaihto venähti, jäi varovaiset lähiliikenneajelut kahteen kertaan ja aiemmin sovitulle matkalle oli lähdettävä. Ei muutakun kingkäpin lava täyteen tavaraa ja nokka kohti turkua ja paluumatkalla kyläily ja kahden miehen rompetorisessiot käyntiin. Saattoi olla moottori hiukan ihmeissään, jo unohdettuna jossain puun alla ja yht'äkkiä reinkarnaatio ja heti +700km maantieta yhteen menoon
Matkalla kaikenmoiset klapinat ja naputukset pikkuhiljaa hiljeni ja käynti tasaantui.
Voin kyllä hiukan kehuskella että kyllä muuttui kinkäpissä olemus. kutosen ääni yhdistettynä vääntöön ja kiihtyvyyteen tuo tavan lava-autoon ison auton tuntua. nyt voi jopa ohittaa jonku.
Vielä pitäisi turbo asennella paikoilleen ja vähän siistiä karjapuskuria sun muuta ja käydä muutoskatsastuksessa. Mutta ennen sitä on pieni tauko paikallaan. joten nyt viikon päivät aion vaan ajella.